5.12.2024.
"Kehotuksen sanoja uskoville.
Kysyin Niilolta (Ruokonen), mitä hän haluaisi sanoa Suomen kansalle.
- Ellei Suomen kansa nöyrry parannukseen, niin tämä kansa hukkuu!
Suomen uskoville sanoisin: Jokaisen uskovan tulisi olla Jeesuksen todistaja! Herra haluaa käyttää nöyriä ja pieniä, itsessään mitättömiä. Jokaisen ihmisen tulisi tehdä parannus, tuoda synnit valoon ja ottaa Jeesus vastaan omakohtaisena Vapahtajana. Uskovankin tulee elää päivittäisessä parannuksessa. Ei riitä se, että kerran on tehnyt parannuksen ja tänä päivänä elää synnissä ja sielunvihollisen siteissä. Jumala pitää huolen lapsestaan, kun tämä antautuu kokosydämisesti Herran käyttöön. Silloin saa olla myöskin jouduttamassa Herran tuloa.
Tärkeintä on uskollisuus, eikä se, missä palvelee. Palvelee sitten esirukoilijana, uhraajana, Herran todistajana tai vaikkapa Herran postipoikana, jollaisen Herra on Niilo Ruokosesta nähnyt hyväksi tehdä. Niilo toivookin, ettei kenenkään uskovan naapuritalon kohdalla ole "itkevää enkeliä" ja kotia ilman evankeliumia. Ja hän jatkaa:
- Nyt on tärkeätä, että uskovat, jotka tuntevat hätää hukkuvista sieluista, eivät jäisi arvostelemaan niitä, jotka ovat kentällä työssä, vaan lähtisivät työhön mukaan. Kaikkia tarvitaan! Kenellä on auto, laittakoon autonsa palvelemaan evankeliumin asiaa! Tilatkaa lehtiä ja lentolehtisiä ja lähtekää levittämään painettua Jumalan sanaa! Suomi on laaja, työmaa eri lopu kesken! On paljon todistettavaa ja kerrottavaa siitä, mitä Herra on tehnyt.
Herran työ tarvitsee myöskin esirukoilijoita. Tärkeää on rukoilla, että Jumalan Pyhä Henki kirkastaisi Jumalan armon kaikille. Minulla on tuttavapiirissäni paljon hyviä "maailman ihmisiä", joiden kohdalla toivoisin Jumalan armon kirkastuvan niin, että he pääsisivät Jumalan omiksi. Toivon, että vielä jaksaisin olla evankelioimistyössä mukana ja että Herra saisi siunata tekemääni työtä.
Niilo on saanut armon kertoa toisille Jeesuksesta. Evankelioimistyöstä on tullut osa hänen elämäänsä. Vaikka Niilo on sairaseläkkeellä, hän ei halua jäädä neljän seinän sisälle. Rakkaus Kristukseen ja hätä kadotukseen matkalla olevista sieluista laittaa liikkeelle yhä uudestaan ja uudestaan. "Armoa tämä on", toteaa Niilo.
Armonaika on osattava käyttää oikein. Herra odottaa työntekijältään uskollisuutta. On lupa yhä uudestaan antautua Hänelle. Jumala vaikuttaa tahtomista ja tekemistä. Sitä Herra on tehnyt myöskin Niilon kohdalla."
(Unto Helin, Satamajätkästä Jeesuksen todistajaksi, s. 42, 43, Ari kustannus 1980).
______________________________
Torstai. 8.9 astetta ylösnousussa. Selkeä taivas. Aurinko.
Aamupalaa ja kahvia.
Laitoin tulen takkaan loimottelemaan.
Luin 1. Pietarin kirjettä. Rukousta.
Ruokaa ja kahvia.
Kävin hakemassa Emilian harjoittelupaikastaan. M-L vienyt yleensä aamuisin - ja myös Danielin kouluun.
Kirjoitin vähän.
Poljeskelin kuntopyörää 40 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Luin kirjaa.
Iltapalaa ja teetä.
M-L on leiponut ja neulonut tänään.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle" (Sananl. 23:19).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti