22.5.2024.
Sydän haavoitettu itkee
Sydän haavoille lyöty itkee,
pienen ihmisen rinnassa.
Moni haavansa toisilta kätkee,
itkee itkunsa salassa.
Moni sydän pakahtuu aivan,
tuskan valtavan paineessa.
Kun ei tuskaansa sanoa voi hän,
toisen ihmisen vieressä.
Onko minulla sydän hellä?
Voinko rinnalleen astua?
Saako haavoitetulla sydämellä,
minun vierelläin itkeä?
Joku aivan lähellänikin,
joutuu joskus kärsimään.
Minä haavat hällekö aiheutin,
joutui vuokseinko itkemään?
Jonkun ihmisen toivo on mennyt,
eikä elämä jatkua voi.
Hänen toivottomuutensa pimentynyt,
kuolon unesta unelmoi.
Voi, kun rakkautta voisin tuoda,
tähän kärsivään maailmaan!
Eihän elämää minulle suoda,
että itsellein eläisin vaan.
Toivon jollekin voisin antaa,
johtaa lähelle Jeesuksen.
Häntä rakkauden käsillä kantaa,
olla lähetti valkeuden.
(1994. Jouko Kuusjärvi)
_______________________________
Keskiviikko. 15.4 astetta plussalla ylösnousussa. Vaaleita pilviä. Aurinko paistoi.
M-L kävi kylällä kaupassa.
Aamupalaa ja kahvia.
"Tavaria" autoon.
Ajelimme JKL:n kautta "kotipalkisille", Kangasniemelle. Siellä ensin laitoimme mukanamme olevan adressin ystäväperheen äidin kuoleman johdosta. Veimme myös onnittelukortin ikääntyneelle kotikylälläni syntyneelle uskovalle sisarelle.
Menimme syömään hyvän lounaan "kantapaikkaamme", TB:lle. Siellä on aina hyvät ruuat - ja varsinkin perjantaina, kun on tirripaistipäivä.
TB:ltä ajoimme kotikylälleni, kotijärven rantaan. Nostimme aurinkopaneelien painavat akut veneeseen. Samoin pari puita sisältävää pakkausta. Ei silti, etteikö saaressa olisi puita ollut, mutta olivat niin sopivia saunapuiksi, että...
Soutelimme rauhallisesti - yli puoli tuntia - mantereelta saareen. Aurinko paistoi ja pieni tuulenvire kävi niin, että oli myötäinen. Eli, pienessä pohisvireessä soutelimme Pohisselän yli. Vesi oli korkealla, niin että saimme veneen saaren eteläpuolelle, josta on himpun lyhyempi matka kantaa raskaat akut mökkiin.
Pian laitoin saunan lämmite. Oli hieno sää. Järvi kimalteli "timanteissa", kun aurinko paisteli.
Ennen löylyihin menoa kävin heittämässä sen kuuluisan "talviturkin." Hyvät oli löylyt. Kävi vaan sellainen unohdus, että unohdin vastan, jonka tein yksityistien varresta, autoon. Siitä kun juuri nyt tulee erittäin hyvät tuoksut saunaan.
Emme edes kahvia keittäneet mökissä, vaan meillä oli mukana kahvia termarissa. Kahvia kuitenkin.
Tarkoitus oli vain käväistä saaressa. 17 maissa lähdimme soutamaan takaisin mantereelle. Hyvä, että sai taas soutaa yli puoli tuntia - ja aurinko paistoi. Tuulenvirekin miltei loppui ja tuli tyven.
Kotimatkalla kävimme siskoni oven takana - eivät olleet kotona. Veimme sinne yhden "vempeleen", jonka Denis lähetti mukanamme Karille. Oven taakse jätimme. Olimme puhelinyhteydessä siskoni kanssa. Hän oli polkaissut "sykkelillä" kirkolle, edesmenneen veljemme vaimon luokse. Ajelee pyörällä kunnioitettavan määrän kilometrejä siskoni kesäisin.
Kotona olimme klo 20 maissa.
Iltapalaa ja kahvia.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Älkää huokailko, veljet, toisianne vastaan, ettei teitä tuomittaisi; katso, tuomari seisoo ovella" (Jaak. 5:9).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti