17.4.
Ei kuiten ollut nyt maa valkoinen kun perjantaihin noustiin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia - kenelläpäs sitä ei olisi näitä kaavoja elämässä - vaikka sitä sanotaankin, että kaavoja ei ole kuin räätälillä. Luin Psalmien kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta - siis ääneen, molemmille. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. M-L koettaa päästä aina jyvälle uusista linnuista, joita ilmestyy keittiön ikkunan kohdalle, ruokailupaikalle. Siksipä se Timon nuorena poikana lahjaksi saama Pohjolan lintukirja onkin käsille saatavilla siinä pöyvvällä.
Kävin Kolkanlahdessa ns. ovilla - ts. menin ihmisten kotien oville, tarkoituksena puhua heidän kanssaan mm. elämän tärkeimmästä asiasta, sekä kutsua heitä - oikein antamalla kutsu kirjallisena - Kolkanlahden koululla to. 23.4. klo 18.30. olevaan "On Yksi Nimi ylitse muiden" Kyläiltaan, joka pidetään - jHs. - Kolkanlahden ala-asteella. Samalla annoin kirjoittamaani vihkosta "Jumalalla on sinulle asiaa", ihmisille.
Ajelin Kolkanlahdesta kotiin, että ennätin syödä, kun 15:ksi menin työväentalolle, jossa alkoi klo 19 KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta. Lakosen Kari oli jo virittelemässä äänentoistoa paikoilleen. Ennen 17 kävin hakemassa kosketinsoittimen helluntairukoushuoneelta - pääsin silloin sisään, kun Terhi-Marja ja Anne olivat pitämässä siellä tyttökerhoa. Näkyi muuten olevan paljon tyttöjä - mm Emiliakin. Muitakin vastuussa olevia alkoi saapua työvikselle. Klo 19 alkoi ilta, jonka johtelin. Orasen Jussi ja Anne-Mari johtelivat ylistys- ja yhteisiin lauluihin väkeä. Oli hyviä lauluja ja hyvä aviopari siihen hommaan. Tuomikosken Jari lauloi yksinlauluja - Pekka Simojoen lauluja. Jarilla on miellyttävä ääni ja laulut olivat hyviä. Lyhyesti hän osasi juontaa aina lauluihin. Lehtomäen Matilla oli selkeä ja hyvä todistus, osiossa Jumalan tekoja elämässäni. Parkkosen Hannu kertoi vähän Majakasta ja kahvitarjoilusta - sen tuotto kun menee Majakan työn tukemiseen. Lyhyt ja selkeä info. Lahtelan Samuli ja Satu hoitivat kirjoitettujen rukousaiheiden osion. Rauhallinen, luottamusta herättävä nuori aviopari. Mäkisen Tapani vastasi rahalahjan keruusta Hannun kanssa. Tilaisuudessa oli sellaisiakin ihmisiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa - ja ihan saarijärvisiäkin. Evankelista Timo Närhi julisti koskettavasti ja johteli rukouspalveluun. Hänellä on aina kerrottavana tuoreita tapauksia Jumalan teoista ihmisten elämässä. Tilaisuuden jälkeen oli kahvitarjoilu - tiskin takana näkyivät olevan ainakin Mannin Eija - taisipa olla "juonessa mukana" myös Eero ja lie muitakin Majakka-ihmisiä - ja yksi Marja-Leena, joka asuu kanssani samassa talossa. Että, sellaista.
Sydämellinen kiitos jokaisella vastuunkantajalle KUNNIA ON HERRAN! - illassa! Palvellaan Herraa ilolla ja tullaan Hänen kasvojensa eteen riemulla!
Palattuamme menetetyn metsikön reunamille tilaisuudesta söimme iltapalaa ja joimme hopeateetä - kultateetä ehkä joisimme, mutta se on liian kallista.
"(Kathryn) Kuhlman lisää: "Pyhä Henki on vastaus. Ei ole syytä ponnisteluihin, että saataisiin uskoa. Ei huutamista, ei ihmisen ponnistelua, ei kehotusta, vaan Pyhän Hengen läsnäolo. Pyhä Henki ei koskaan kerskaile. Samalla tavoin olen taipuvainen reagoimaan niiden kohdalla, joilla on kovin paljon sanottavaa uskosta. Niiden, jotka väittävät tietävänsä kaiken jumalallisesta parantumisesta. Niiden, jotka asettavat itsensä auktoriteeteiksi tässä suhteessa. Jotka väittävät tuntevansa kaikki vastaukset Jumalan voimaa koskeviin kysymyksiin. He jopa tuomitsevat ne, jotka eivät ole saaneet vastaanottaa Jumalan parantavaa voimaa... Ei ole mitään, mitä niin inhoan kuin viisauden puute. Minä en voi sietää narsismia, ihmisen itsensä korottamista. Ja varsinkin kun kerskaillaan jostakin, joka on niin pyhää, niin arvokasta. Liian usein olen nähnyt toivottomien sairaiden laahautuvan parantumiskokouksista ulos. Heille on kerrottu, että he eivät ole parantuneet, koska heillä ei ollut riittävästi uskoa. Minun sydämeni miltei särkyy näiden ihmisten puolesta... En nähnyt Jumalan mukanaoloa ihmisen innokkuudessa. Ja näin sen pahan, mitä saatiin aikaan, kun syytettiin parantumattomia uskon puutteesta. Sisimmässäni olin varma, että Jumala voi tehdä mitä vain. Ja vaikka en ymmärtänyt kaikkea, ymmärsin, että ne jotka yrittävät tuottaa uskoa, leikkivät jollakin äärettömän pyhällä, jollakin suurenmoisella, jollakin jonka Jumala oli luvannut kaikille." (Paavo Hiltunen).
Siunausta!
Ps. "Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi, kun sinä katsoit minun kurjuuttani, tunsit minun sieluni ahdistuksen, etkä jättänyt minua vihollisen valtaan, vaan asetit minun jalkani aukealle" (Ps. 31:8,9).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti