24.11.
Sateinen aamu. Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun aamulla. Söimmeaamupalaa ja joimme kahvia/teetä. Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä erilaisten esirukousaiheiden puolesta.
Rukouksen jälkeen lähdin 60 min. lenkille sateeseen. +4.5 astetta. Mukava sää hissukseen käveleskellä 2tavallisen ihmisen" kävelyä.
13 maissa kävin hakemassa Emilian koulusta meille. Daniel meni kaverinsa synttäreille - vilkutteli heidän autostaan iloisena poikana.
Söimme kolmisin - Emilia mein kaa.
Terhi-Marja haki tyttönsä meiltä töistä tullessaan.
Kirjoittelin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman yhteydenpitrovälineen: Rintamapostin nro 5. Lähettelin sen s-postilla niille, jotka haluavat sen sillä tavalla. Tulostelin paperiversioita niille, jotka tahtovat sen silviisii. Mukaan tietenkin kutsut SAARIJÄRVI RUKOILEE -iltaan, pe. 2.12. klo 18 Vanhalle Kansakoululle. Infoa siitä blogijutun oikealla puolella, kyläillan infon alapuolella.
Samalla kun menin lenkille urheilukentälle, kävin viemässä paperiversioita postiin - joitakin tiputtelin postilaatikoihin suoraan. Veinpä yhteen paikkaan 2.12. olevaa iltaa varten kutsujakin jaettavaksi.
Kentällä oli jo hämärää, tai pimeää. Radan pinta tuli valkoiseksi ohuesti kun satoi lunta. "Alppikengistä jäljet vain jää" - no tuo nyt on elokuvan nimi, mutta kengistä kuitenkin valkoiseen radan pintaan. Lämpötila laski nopeasti nollaan. Tuuleskelikin. 10 km "kävelynomaisen", hyvin rauhallisen, lenkin tein. 7 km vaiheilla huomasin radalle ilmestyneen toisenkin miehen lisäkseni. Hän oli yksi veljeksi tullut - samaisella kentällä tavattu.Koin tämänkin tapaamisen johdatukseksi, jossa saimme jutella hengellisistä asioista ja rohkaista toisiamme. Klo 21 jälkeen tulin kotiin.
Iltapalaa ja teetä.
"Kun nyt joudumme tämänkaltaisen vainon kohteiksi, on hyvin tärkeätä, että meillä itsellämme on hyvä omatunto ja puhdas sydän. Jaksamme kestää paljon pahaa maailman puolelta, jos tuntomme ei syytä meitä.Mutta sensijaan voimme sortua maailman panetteluun ja vainoihin, jos omat asiamme herran edessä ovat sotkuksissa.
Siksi on hyvin tärkeätä valvoa sisäistä elämää, että se todella on Pyhän hengen hallinnan alainen. Silloin saamme ylhäältä armoa kestää kaiken sen, mikä osaksemme tulee" (Urho Muroma, Mestarin jalkain juuressa, Ev. lut. Sisälähetyssäätiö 1953, s.51).
Siunausta!
Ps. "Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa" (1. Joh. 4:4).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti