1.9.
Tänäkin aamuna Marja-Leena kävi viemässä lapset - Danielin ja Emilian - kouluun. Nousin myöhemmin, nukuttuani pitkään - M-L:kin vielä nukkui "koulukyytikeikan" jälkeen. Liekö vielä "lentävän leppäkertun" matkassa tehty reissu ramaissut "vanhuksia?" Noustessa lämmintä 16.3 astetta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.
Kirjoiin pienen "puffin" Ykköset-lehteen Karstulassa, Unikonsalmella, olevasta nuotioillasta. Laitoin siitä illasta julisteen/kutsun tämän jutun alkuun - eli unohda se muutama päivä sitten ollut juliste/kutsu. Päivämäärä ja kellonaika on muuttunut - se on su. 10.9. klo 17.
Luin Psalmien kirjaa. M-L luki kohdan tälle päivälle hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
12 kävin hakemassa Danielin koulusta meille. Emiliakin juoksi luokseni, odotellessani Danielia - hän meni koulun jälkeen suoraan kaverin synttäreille. Illalla sitten menee tyttökerhoon äidin kanssa.
Kirjoittelin jutun nuotioillasta myös Viispiikkinen -lehteen.
Kävimme M-L:n ja Danielin kanssa kylällä. Kävin otattamassa passikuvia - niitä kun tarvitsen viisumianomukseen, joka on tarkoitus käydä viemässä Helsinkiin tässä ensiviikon alussa. M-L kävi kierrätyskeskuksessa ostamassa lautasia - samanlaisia kun meillä on entuudestaan. Kauppa-asiat tuli myös hoidetuksi. Lopuksi menimme Halpa-Halliin syömään.
Kirjoittelin tänään myös Saarijärven kylien kutsu -infon - mennyttä ja tulevaa kylätyössä.
17:ksi menin Maakunnalliseen miesteniltaan Saarijärven kirkolle. Ensin oli tarjoilua kirkkopihassa: makkaroita - no, nehän taitavat olla niitä suomalaisen miehen vihanneksia - kahvia ja munkkeja. Näin tietenkin, kun sotilaskotisisaret olivat vihreä-valkoruutuisissa asuissaan, Tikkakoskelta, tarjoilua järjestämässä. Sotilaskoti autokin oli paikalla, josta sai kahvit ja munkit. Kahvi ja munkit - nehän kyllä maistuivat armeija-aikana sotkussa. Varsinkin kun sissikomppanialaisina olimme paljon jotoksella metsissä ja palattuamme pääsimme saunaan ja sen jälkeen sotkuun, sotilaskotiin.
Tarjoilun jälkeen siirryimme kirkkoon sisälle. Kirkko täyttyi miehistä - useaan kertaan kehotettiin tiivistämään penkeissä. Illan aiheena oli: Itsenäinen mies? Sen juonsi rov. Olavi Vuori. Vuorineuvos Ilpo Kokkila piti ensimmäisen puheen. Toisen päätoimittaja - mm. Sana-lehden, Kotimaan ja Suomen Kuvalehden - Tapani Ruokanen. Kolmannen kenttäpiispa Pekka Särkiö. Puheet olivat enemmän tämänpuoleiseen, kuin tuonpuoleiseen liittyviä - olisin odottanut, että myös todellisesti olisivat koskeneet tuonpuoleisia, iankaikkisia, asioita. Luulisin, että monet muutkin odottivat. Musiikista vastasivat Saarijärven ja Pylkönmäen laulavat miehet - mieskuorot yhdessä ja erikseen - erityisesti isänmaallisia lauluja, Naisten johdolla. Laulava konstaapeli Jari Nuppola lauloi kitaransa säestyksellä yhden laulun. Kolehti kerättiin hengelliseen työhön veteraanien parissa. Yhteislauluina laulettiin: Synnyinmaan laulu - On maista kaikista sittenkin... - Tämä taivas, tämä maa, Sininen ja valkoinen, Kiitos Jumalamme - virsi 581 - Sun kätes, Herra, voimakkaan - virsi 577 - Jumala ompi linnamme - virsi 170. Tilaisuuden voimakkain hengellinen sanoma oli kolmessa viimeksi mainitussa virressä. Mutta, kun koko kirkon täyteinen "miessakki" lauloi, niin se oli kuulemisen arvoista. Olisi voinut äänittää. Yleisvaikutelmaksi itselleni jäi vaikutelma "hyvästä vähän uskonnillistyyppisestä" tilaisuudesta, joka kesti himpun yli 2 h.
Tilaisuuden jälkeen kävimme Rantalan Jussin kanssa - joka oli liikenteen ohjauksessa miestenillassa - monistamassa nuotioiltajulisteita/kutsuja.
Palattuani kotiin oli meillä leivonnan tuoksut - M-L oli paistanut mantelileipiä. Niitähän piti kahvin kanssa heti maistella. Olivat hyviä - samannäköisiä, kuin Timon tekemät. Eilitenhän se taisi olla, kun Timo leipomistaan mantelileivistä lähetti kuvia.
Lähettelin Saarijärven kylien kutsu -infoja, sekä nuotioiltajulisteita/kutsuja s-postina.
Siunausta!
Ps. "Lähellä on Herra niitä, joill on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli" (Ps. 34:19).
 |
| Muistaisitko rukouksin Kiehisen vuolijaa, että hän voisi olla enemmän Jumalan käytössä loppuelämänsä aikana! Kiitos! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti