14.12.
Oekee hyvvee nimpäevee meijjän Tero, Joukolle, Reenilän Joukolle, Lampisen Joukolle, Heinosen Joukolle - ja koko joukolle! Niin, ja kiitos tätä Kiehisen vuolija Joukoa onnitelleille!
Lienee ollut -3 ja jotain pakkasta noustessani Keskiviikkoon. Marja-leena oli käynyt viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Aamupalaa ja kahvia. Luin hebrealaiskirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Kävin kylällä kyselemässä poliisilaitokselta, että olisiko aikoja asiointiin - ei ollut tämän vuoden puolella. Passiahan sitä olisi pitänyt - pitäisi uusia. Olisihan siinä vielä aikaa, mutta siihen ei saa enää useamman vuoden viisumia.
Hiihtelin 60 min. pihaladullani. Sää ja luisto olivat mukavat. Puhdistelin eilen tulleita lumia pihatieltä.
12:ksi menin hakemaan mukamas Emiliaa koulusta meille. Emilia juoksi luokseni välitunnille päästyään ja sanoi, että mitä sinä täällä teet? No, kun oli mennyt mielessäni huominen päivä täksi päiväksi - no, oikeastaan ei niinkään. Oikeaa päivää elin, mutta luulin, että Emilia tulee tänään paistelemaan pipareita mummin kanssa, mutta se onkin huomenna. Ei siinä, ajelin kotiin.
Söimme. M-L leipoi.
Kirjoittelin joulukortteja - tänään kun on se päivä, jolloin vielä saa ne menemään halvemmalla..
15.20 maissa menin 8.3 km "kävelynomaiselle" lenkille Tarvaalan suuntaan.
18.30:ksi ajelimme postin kautta helluntairukoushuoneelle herran kohtaamisen iltaan. Timo Ahola johteli ja puhui aluksi. Lauluryhmä - Pentti ja Raija Toikkanen, Soile Ja Timo Ahola - johtelivat meitä joululauluihin. Paavo Järvinen puhui ja johti esirukouspalveluun. Hienoa, että Arto - jonka olen oppinut tuntemaan urheilukentällä - oli mukana.
kaupan kautta ajelimme kokouksesta kotiin. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Tuli mieleeni yksi juttu. Tässä joitakin päiviä sitten kuuntelin erään seurakunnan saarnaajan saarnan, jonka hän on pitänyt omassa seurakunnassaan. Siinä hän mm. puhui eräästä ulkomaalaisesta puhujasta, joka on vieraillut Suomessa, mainiten hänen toimintaansa pelleilyksi ja myöskin, että hän ei julista kristusta. Ettei vain olisi vaarallista tuollainen. Itsekin kuuntelin kyseisen puhujan puheita ja kokouksia. Sen ymmärryksen mukaan, mikä minulla on, hän julisti kristusta. Milestäni seurakuntaan tulee sellainen "omahyväinen" henki, jos kovin usein arvostellaan toisia Herran palvelijoita. Se alkaa näkyä kuulijoissa. Sellainen asenne aivankuin "monistuu" seurakuntalaisiin ja saa aikaan ainaista varauksellisuutta, sekä negatiivissävytteistä evankeliumin julistusta. Voidaan puhua ihan oikeaa asiaa, mutta sävyssä on jotain masentavaa. Kuitenkin hyvinkin erilaisissa seurakunnissa voi olla voimallista Jumalan toimintaa. Kielteiset, uskaliaat, arvostelevat puheet johtavat kuivettumiseen, ilottomuuteen ja seurakunnan samanlaisena pysymiseen.
"Jumalan rakkaus
Jeesus määritteli ensimmäisen rakkauden sanoin: "Rakasta herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi."
Vaikka Jumalan rakkaus ei koskaan katoa, ihmisen rakkaus voi kadota. Se on aarre, joka voidaan menettää" (Hannu Haukka, Pääkirjoitus: Eläköön ensimmäinen rakkaus! Itäportti, Marraskuu 2016, nro 4, s. 3).
Siunausta!
Ps. "Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo" (Room. 10:4).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti