26.12.
Hyvää nimipäivää vielä tässäkin Lehtomäen Tepolle, täältä meiltä!
Saimme pitää vielä edellisenkin yön meillä Teroa, Maria, Aaroa, Eelistä ja Nooaa. Noustuani laittelin aamupalaa. Ulkona oli maisema "kuin joulukortissa" - satanut nääs lunta. Puiden oksat olivat valkoiset. Ei ollut tuullut, niin se oli pysynyt oksilla. 10 maissa alkoi tuulla ja lumet myös vähän kerrassaan putoilla pois. Marja-Leena oli vielä tänäänkin sängyn omana - mutta joitakin merkkejä taudin voittamisesta oli jo nähtävissä. Kuumeessa hän ollut tämän joulun. Luin Hebrealaiskirjettä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.
Teron perhe kasaili tavaransa ja lähtivät puoliltapäivin ajelemaan Marin veljen perheen luo, Kymenlaaksoon - paikkakunnalle, jossa mekin olemme asuneet. Toimin siellä luterilaisen seurakunnan työntekijänä - kyseessä on Myllykoski. Siellä asuessamme perheeseemme syntyi tyttö, joka sai nimekseen Terhi-Marja, Kristiina. Siitäkin on jo aikaa. Vuodet ovat vierineet - ja Terhi-Marjastakin on tullut Jumalan nainen ja perheen äiti.
Selvittyäni pienistä askareista menin ulos tekemään lumitöitä raikkaaseen ilmaan. Hitaasti teheskelin - 1 h 20 min. - että saa olla ulkona. Siinä lumia työnnellessäni ajattelin kiitollisena kaikkien lastemme perheitä. On monenlaista aihetta kiitollisuuteen - ja ne ovat myös mukavia perheitä. Käytyäni ottamassa kupillisen - mukillisen - kahvia, menin jatkamaan ulkonaoloa - hiihtelin pihapiirilatua 60 min. Ollessani suksimassa kurvasi pihaamme kiiltävän vihreällä menopelillään Daniel - hän potkiskeli potkukelkalla meille. Niinpä olimme ulkona - tyttärenpoika potkukelkallaan kurvaillen ja vaari latuansa kiertäen. Daniel ajoi välillä lumipenkkaan ja lensi nurin - tahallaan. Kaivoi välillä lapiolla lumipenkkaan luolaa pipo lumisena.
Hiihtelyn ja ulkonaolon jälkeen tulimme sisälle ja lämmittelimme jouluisia ruokia ja söimme. Siihen jo mummikin sai itsensä tulemaan "sängynpohjalta" maistelemaan jotakin.
Lähdin Danielin kanssa kävellen heille - daniel kelkallaan. Päästyämme sinne olivat Terhi-Marja, Denis ja Emilia lähdössä tuomaan Emiliaa meille ja vanhemmat menivät sitten kauppaan. Emiliassa oli ollut vielä illalla korkea kuune, mutta tänään ei ollut ollut. Me Danielin kanssa jatkoimme sitten liikkumistamme - menimme keskustan suuntaan. Daniel potkukelkalla ja minä jalan. Kun tulimme meille, olimme olleet 60 min lenkillä. Samoihin aikoihin tulivat Terhi-Marja ja Deniskin meille.
Joimme teetä porukalla. Lyhyesti rukoilimme myös "Terhien" matkan puolesta Venäjälle.
Teen jälkeen he lähtivätkin kotiin jatkamaan matkatavaroiden pakkaamista.
Iltapalaakin tuli syödyksi ja teetäkin vielä juoduksi. Kirjaakin lueskelin. Ja sellaista.
Tänään on Tapaninpäivä, jota on vanhastaan vietetty ensimmäisen marttyyrin - veritodistajan - muistoksi. Voit lukea hänestä Apostolien teoista - väkevä mies uskossa ja Pyhän Hengen voimassa. Jeesuksen todistaja. Uskonnolliset ihmiset tappoivat hänet. Syy onkin sanottu jo edellä. Tutustu Stefanukseen Apostolien tekojen luvuissa.
"Kun kivääri ladataan valeammuksilla, pamaus ja kimmahdus ovat täsmälleen samanlaiset kuin silloin, kun käytetään oikeita ammuksia. Oikeiden ja valeammuksien käytössä on nähtävissä yksi ero, mutta se ei ole äänessä. Tyhjä ammus ei tee mitään jälkeä maalitauluun, koska se ei koskaan lennä sinne asti. Oikea kuula jättää jäljen. Me emme ole kiinnostuneet pelkästään pamauksesta ja kimmahduksesta, innostuksesta ja vaikuttavista gospel-esityksistä, vaikka ne vetäisivät satoja tuhansia katselijoita. Me tahdomme nähdä, että jokin, mikä elää, osuu maalitaulun keskelle. Väkijoukot saattavat tulla, mutta meidän täytyy ampua Pyhän Hengen tulivoimaa täydeltä laidalta nähdäksemme tuloksia. Me tahdomme nähdä, että kansanjoukot uudestisyntyvät, elämät muuttuvat perinpohjin, kirkot täyttyvät, helvetti ryöstetään ja taivas kansoitetaan. Halleluja!
Jumala ei lähetä tultaan vain siksi, että me saisimme nauttia muutamasta tunnekokemuksesta. Ylistys Jumalalle, että Jumalan tulella on myös tuollainen ihana sivuvaikutus. Pyhän Hengen voima tekee kokouksista eläviä. Mutta pelkkä onnellinen kättentaputus ei tyydytä Jumalan päämääriä. Pyhä Henki toimii iankaikkisten päämäärien saavuttamiseksi" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s. 19-20).
Siunausta!
Ps. "Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten..." (Ef. 2:10).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti