3.12.
Nousimme lauantaihin - n. - 7. Ensimmäiseksi sytyttelin jouluiset valot ja kynttilän. Sitten hain puut ja laitoin tulen takkaan. Aamupalaa ja kahvia. Marja-Leena aloitti aamusta ruokien valmistamisen huomiseen tilaisuuteen - taidetaan tehdä valmisteluja myös Mannilla - ja lie Terhi-Marjallakin. Luin 1. Timoteuskirjettä.
Meille ilmestyi yht´äkkiä hiihtelevä miehenalku - Daniel oli laittanut sivakat alleen ja hiihtaissut heiltä meille tien varsia. N. 1 km matkaa. Otti vähän siinä palasta ja lähdimme hänen kanssaan takaisin heille hiihtäen - Oli Daniel nimittäin tehnyt pihapiiriladun hänkin. Sitä hiihtelimme kahdestaan - sisko, isä ja äiti olivat menneet kylälle kauppa-asioille. Kun tulivat niin laittoi Emiliakin suksensa jalkojen alle ja niinpä kolmisin kiersimme latua. Ihan mukava pihalatu. 60 min. hiihdettyämme - paitsi Emilia - pääsimme kahville, yms.
Kahvin jälkeen hiihtelin kotiin.
Huomiseen kokoukseen valmistautumista - ja M-L vain touhusi huomisten tarjoilujen kimpussa. Lähetyslounas on ehtoolliskokouksen jälkeen helluntairukoushuoneella, Matinkuja 1. Tulehan syömään!
M-L kävi kylällä kauppa-asioilla - ja muillakin.
18:ksi menin Denikselle - kun tuli kutsu saunaan - Danielin ja Deniksen kanssa saunoimme.
Palailtuani saunareissulta koetin valmistautua huomiseen puhumiseen Ehtoollisjuhlassa, helluntairukoushuoneella klo 11. Viikko sitten puhuin perheestä - siitä olisi tarkoitus nytkin jatkaa - jHs. Tule kuulolle!
Iltapalaa ja teetä.
"Apostoli Paavali on tässä suhteessa valaiseva esimerkki. Hänestä sanottiin, että hänen läsnäolonsa on heikkoa ja puheensa mitätöntä. Näin arvostelivat häntä korinttolaiset. Mutta kun me luemme hänen korinttolaiskirjettänsä, säteilee niistä kohta kahden vuosituhanne takaa sellainen jumalallinen armon valon voima, että se yhä pystyy häikäisemään meitä.
Siinä lamppu, joka ei itsessään tahtonut olla mitään, mutta jossa Kristus loisti häikäisevällä tavalla.
Näin tulisi meidänkin pyrkiä kuolemaasn pois kaikesta omastamme ja ottamaan vastaan niin suuri armon määrä Herralta, että ihmiset eivät suinkaan koskaan erehtyisi kiittämään meitä kristillisyydestämme, vaan toteamaan Jumalan suuren ihmeen heikossa syntisessä" Urho Muroma, Mestarin jalkain juuressa, Ev. lut. Sisälähetyssäätiö 1953, s. 64).
Siunausta!
Ps. "Ja opetuslapset tulivat täytetyksi ilolla ja Pyhällä Hengellä" Apost. teot 13:52).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti