20.8.
Se on taasen sunnuntai... 16.4 astetta noustessa myöhään - auringossa. Tuuleskeli. Söimme aamupalaa. Joimme kahvia/vettä.
Menimme hyvissä ajoin helluntairukoushuoneelle luullen siellä olevan rukoushetken ennen tilaisuutta. Ei ollut. En ole edes tarkastanut "kalenterista" pitikö ollakaan.
11 alkoi tilaisuus, joka oli samalla kastejuhla. Lampisen Janne johti kokouksen. Minun "horisontistani" katsottuna hienosti. Janne myös sanoi lyhyesti Sanan, joka oli hänen sydämellään. Jumala antanut hänelle kyvyn sanoa lyhyesti "ydintä." Laulut olivat yhteislauluja. Rautasaaren Vesa johti kastetilanteen ja toimi kastajana - alkaa jo olla aikalailla kokemusta Vesalla siinä asiassa. Turusen Mika saarnasi - eiköhän se pian tule kuultavaksi Uskotv:stä Saarijärven helluntaiseurakunna kohdalta. Tilaisuuden lopussa siunattiin kolme uutta jäsentä seurakuntaan - kaksi heistä oli tänään kastettuja.
Yksi kastettavista oli henkilö, joka soitti minulle 28.6. Siinä puhelimessa hänen kanssaan saimme rukoilla syntisen rukouksen. Elämä oli tullut siihen pisteeseen. Tänään piti olla kasteella myöskin henkilön, joka 11.6. rukoili syntisen rukouksen Tarvaalan nuotioillassa. En tiedä, mikä este oli tullut, ettei ollut kasteella. Kokouksessa oli mukana myös henkilö, jonka sain kastaa 3.8. Summasjärvessä, Haikankärjessä. Tilaisuudessa oli mukana myös yksi muukin ihminen, joka yhdessä nuotioillassa rukoili syntisen rukouksen. Se aina innostaa, kun saa olla "yhtenä lenkkinä" siinä ketjussa, jonka kautta Jumala tekee työtään ihmisten elämässä. Jollakin tavalla se on viesti siitä, ettei työ - pitkäjänteinen, jatkuva työ - ole turhaa Herrassa. minulla ei ole mitään syytä/tarvetta kerskua millään, mutta on lupa iloita. Työ jatkuu.
Palailtuamme kokouksesta pääsimmekin heti syömään hyvää ruokaa. Jälkiruuaksi kahvia ja VHH-piirakkaa. 90 % heraproteiinia piimään sekoitettuna myös.
Kävin urheilukentällä hiljaisella 6 km kävelyllä, kun oli sellainen rakonen, että pystyin käymään. Kentällä oli itse Juha Isolehto valmentamassa nuoria korkeushyppääjiä - siitäpä ei paljon valmentaja parane. Tuuli hiukan, mutta lämpimästi. Aurinkoistakin oli.
M-L teki voileipäkakkuja valmiiksi synttäreille.
Se oli siinä 15.30 kun suuntasimme autonnokan kohti Höytiän kuusikoita, Uuraisilla. Siellä oli klo 16 Milenan, Timon ja Pian prinsessan - toisen sellaisen heidän tyttäristään - 3 v synttärit. Synttärisankari juoksi portaille kun tulimme pihaan. Siitä sitten luoksemme. Siinä onnittelimme ja annoimme lahjat. Hiukset olivat hienosti pikkuneidillä ja yllä kauniit vaatteet. Siitäpä sitten sisälle. Siellä olivat jo Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel - jotka olivat tulleet suoraan Jyväskylästä, jossa olivat käyneet käyttämässä Danielia jalkapallo-otteluissa - toisessa oli tullut voitto ja toisessa tappio, Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa, Anneli, Rasmus ja Oliver, sekä tietenkin Timo, Pia, Milka ja Miro - ja eräs vielä pienempi, jota ei vielä näy, mutta jonka olemassaolo on näkyvissä. Eli koko perhekuntamme oli kokoontunut Milenan synttäreitä juhlimaan. Lauloimme Milenalle onnittelulaulun Timo-isän kitarasäestyksellä. Parjoilut olivat maistuvat - ja pöytä oli koreana. Voileipäkakkuja oli kahdenlaisia, täytekakkuja samoin, ym. liian maistuvaa. Mukava oli mennä vaikkapa tilavalle terassille nauttimaan annoksiaan - jotka minulla ainakin olivat aivan liian isot. Illan mittaan Timo "pähäytti" saunankin kuumaksi - sauna on tien toisella puolella olevassa mökissä. Erinomainen sauna. Teron, Timon ja Milenan - josta on tullut kova saunassa kävijä - kanssa saunoimme. Milena lähti ennemmin pois kuin me muut - sillä kolmesti kävimme löylyissä. Timo sanoi, että joka kerta lyheni löylyissä olo aika. 20 maissa lähdimme kotia kohti.
Kotona piti vielä juoda teetä ja ottaa sen kanssa jotakin purtavaa.
Siunausta!
Ps. "Joka sanoo valkeudessa olevansa, mutta vihaa veljeänsä, se on yhä vielä pimeydessä. Joka rakastaa veljeänsä, se pysyy valkeudessa, ja hänessä ei ole pahennusta. Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä tiedä, mihin menee, sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä" (1. Joh. 2:9-11).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti