3.8.
Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut Leppäjärven Reinolle - yksi vuosirengas lisaa. Niinhän ne vuodet lisääntyvät, vaikka vanhuus, sehän on vielä "kaakana."
Nousimmekin hyvissä ajoin. Lämmintä 17. Vettä satoi kovasti. Ukkosti - pari kertaa niin, että kun välähti, niin silloin pamahti. Eli, oli melko päällä.
Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
9.30. maissa menin kylälle, Majakalle. Parkkosen Hannu eiliten soitteli sinne puhumaan. Niinpä puhuin. Oli avointa puhua. Ilo oli tuoda esille pelastuksen evankeliumia. Kahviakin siellä tuli ryypityksi ennen ja jälkeen tilaisuuden. Siunausta ja voimia työhön Majakan väelle
Palattuani kylältä, meni M-L sinne kauppa-asioille. Minä "tehin jonkunlaisen" julisteen/kutsun ensi maanantain nuotioiltaa varten. Lähettelin sitä "mediamiehille." Laitan tämän "raapustelun" päätteeksi sen tähänkin "mediaan."
M-L laittoi ruokaa. Pian sitä jo sitten söimmekin. Oliko se hyvvee? Kyllä. Aurinkokin alkoi paistelemaan - siksikö kie, kun M-L:kin paisteli.
Ennen 17.30. lähdin ja ajelin Summassaareen. Parkkipaikalta kävelin Haikankärkeen. Se on hieno harju - vesi molemmilla puolilla. Kappale kauneinta Suomea. Sen "puikkomaisen" niemen "nenään" menin. Oli tietty syy mennä. Aurinko paistoi. Vastaranna suunnalta näkyi sateenkaari - sekin, niinkuin sääkin, juhlisti hetkeä, miksi olimme paikalla. Olimme saapuneet kastejuhlaan. Yksi Jeesukselle elämänsä antanut ihminen halusi mennä kasteelle - ja nimenomaan avovedessä. Meitä oli siinä Haikankärjessä 6 ihmistä. Aluksi luin raamatunpaikan, jonka johdolla sanoin jotakin. Rukoilimme. Sen jälkeen kastettava ja kastaja - joka olin tällä kertaa minä - astuimme järveen. Saikin kävellä suhteellisen kauas, että vedenkorkeus oli sopiva. Siinä, auringon paistaessa, sain kastaa Jeesukseen uskovan ihmisen, Jeesuksen nimeen, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Siinä olisi hyvä kastaa muulloinkin. Jumala niin suokoon. Oli hieno tilaisuus! Sitten vain käyskentelimme mukavaa polkua takaisin autolle.
Tultuani kotiin lähdinkin helluntairukoushuoneelle, jonne olimme sopineet "tärskyt" Rantalan Jussin kanssa. Monistelimme nuotioiltakutsuja. Kiitokset Jussille! Niinhän net hommat hoituvat.
Samalla monistusreissulla kävin 6 km rauhallisella kävelylenkillä urheilukentällä - aurinkoista, mutta ei ihan koko aikaa. 15.8 lämmintä.
Iltapalaa ja teetä. M-L oli paistanut hyviä mantelileipiä.
Siinäpähän sitä - edes jotakin tarinaa tästä päivästä.
Siunausta!
Ps. "Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetuksen kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa. Mutta pysy erilläsi epäpyhistä ja tyhjistä puheista, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa" (2. Tim. 2:15-16).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti