25.8.
Aurinko paistoi noustessani. Lämmintä 15.6 astetta - auringossa, Muuten muuttunut "vilakammaksi" sää. Marja-Leena oli noussut jo aikaisemmin - vienyt Emilian ja Danielin kouluun ja käväissyt kylällä kaupassa. Se kun on nuotioilta tänään, niin tarvikkeita tarvitsee.
Aamupalaa ja kahvia. Luin Johanneksen ilmestystä.
M-L valmisteli lettutaikinoita iltaa varten - Lehtomäet omalla tahollaan myös - ja kasaili monenlaista tavaraa kasseihin.
12 hain Danielin koulusta meille. 13 Emilian. Se onkin taas lapsilla viikonloppuvapaa. M-l oli paistanut taikinasta kokeeksi muutamia lettuja, joista pääsimme osallisksi - ja kyllähän net kahvin kanssa maistuivat. M-L paistoi vielä valmiiksi lettuja erityisruokavaliolaisille.
Kävimme Danielin kanssa helluntairukoushuoneen varastosta nostelemassa kärryyn penkit, pöydän, kokoontaitettavia selkänojallisia tuoleja, sekä niinhin kuuluvat lasiset pöydät - 3 kpl. Ajelimme meille takaisin.
Terhi-Marja kävi töistä tullessaan hakemassa lapset meiltä.
Olipa kyllä Milena - 3 v - sanonut tänään hauskasti Terhi-tätsylleen päiväkodissa, jossa molemmat ovat "töissä": "Äiti tulee hakemaan tänään. Isi on vankilassa." Oikeasti hän tarkoitti, että isä on pankissa, mutta kuka niitä osaa niin kaikkea just´silleen muistaa.+
Koitti hetki, jolloin kaikki nuotioillassa tarvittavat jutut kannettiin autoon. 16.15 maissa lähdimme lipumaan "isolle kylälle", Saarijärven torille. Siellä on tänään ollut torikauden päättäjäiset kaupunginjohtajan puheineen. Viimeistä kojua purki kauppias pois mennessämme. Aloimme laittelemaan omia kamojamme torille - tuolit, pöydät, penkit, äänentoisto, paistokoju ja sen sisällä olevat tarvittavat "vermeet". Aurinko paistoi. Virtapistokkeiden avaaja tuli niinkuin oli sovittukin. Nuotioalusta, puut, jne.
Klo 18 alkoi Tavallinen, vanhanaikainen NUOTIOILTA "ISOLLA KYLÄLLÄ", niinkuin iltaa oli ilmoiteltu. Juontelin illan. Raija Kalenius soitti alkuun harmonikalla kaksi kappaletta, jonka jälkeen Puhtaat purjeet - lauluryhmä lauloi hänen johdollaan ja harmonikan säestyksellä muutaman herätyshenkisen laulun. Kaarlo Hakasano todisti selkeästi elämänmuutoksestaan. Lauloimme yhteislaulun - ne yhteislaulut, joita illassa laulettiin, olivat Lauluja Jeesuksesta -vihkosesta. Marita Porrassalmi todisti uskoon tulostaan laulun jälkeen. Oli hyvä todistus. Puhtaat purjeet -ryhmä - jossa oli 6 naislaulajaa - lauloi muutaman laulun, jonka jälkeen Thaimaasta Saarijärvelle muuttanut - ja täällä uskoon tullut - "Noi", todisti uskoon tulostaan. Hänenkin todistustaan oli ilo kuunnella. Tulkkina toimi Orvokki Ahonen. Lauloimme yhteislaulun, jonka jälkeen Teemu Lehtomäki lauloi kitaransa säestyksellä pari kioskettavaa laulua laulua. Puhuin lopuksi yksinkertaisesti - sillälailla kuin persoonallisesti osaan - evankeliumia. On aina ilo julistaa evankeliumia ja kutsua ihmisiä Jeesuksen luokse - vaikka muuten tuntisikin heikkoutta. Sellaiset asiat ovat kuitenkin toisarvoisia - samoin kuin ihmisten ajatukset - sen rinnalla, että saa olla evankeliumin asialla. Johdin lopuksi ns. syntisen rukoukseen ja kehoitin sitä, joka haluaa tulla uskoon ja avata sydämensä Jeesukselle, rukoilemaan perässäni tuon rukouksen sydämestään ja sitä tarkoittaen. Kehoitin sitä, joka niin teki, kertomaan ratkaisustaan jollekin ihmiselle, lukemaan Raamattua, opettelemaan rukoilemaan ja tulemaan uskovien yhteyteen. Olla sellaisella asialla kaupungin ytimessä, on erittäin hieno asia. Voi käydä niinkin, että vaikka ihminen ei varsinaisesti tullut nuotiolle istuskelemaan ja kuuntelemaan, niin hänen korvansa saattoivat "napata", kuulla, jotakin kallisarvoista, joka saattoi jäädä ajatuksiin ja kenties sydämeen vaikuttamaan. Huomasin, että joitakin ihmisiä pysähtyi kuulostelemaan joksikin aikaa - ja kun emme tiedä evankeliumia julistaessamme, että tämäkö menestyy, vai tuo, niin jotakin saattoi jäädä itämään. Jossain vaiheessa - alkupuolella - kun laskin ihmiset yksitellen, jotka olivat torilla ja asettuneet kuuntelemaan, oli heitä n. 100. Ainakin minulle outoja kasvojakin oli runsaasti.
Minusta on mukava kirjoitella muistiin, keitä oli juuri siinä tilaisuudessa erilaisissa vastuissa. Niin teen nytkin - eikä kenenkään tarvitse ajatella, että sillä olisi minkäänlaista muita motiiveja, kuin hyviä. Minulle itselleni siitä on hyötyä "pitkässä juoksussa" evankeliumintyötä ajatellen.
Lettupannun äärellä ison kasan lettuja paisteli Lehtomäen Matti - taikinaa meni kolme ja puoli ämpärillistä. Lettuja ihmisille tarjoilivat Lehtomäen Tuula ja Kuusjärven Marja-Leena. Kuzminin Denis grillaili "ison rovion" makkaroita - joita oli lahjoitettu Lehtomäiltä ja Denikseltä. - kaikki tarvikkeethan tulevat lahjoituksina iltoja käytännön tasolla järjestäviltä, ei esim. seurakunnalta. Nokipannukahveja keitteli Henri Parkkonen, joka myös sitä halukkaille tarjoili. Nuotioalustan paikalle toi Denis. Puut Humpin Lauri. Äänentoisto oli iso osa iltaa, sen järjesti ja hoiti Paanasen Juha-Pekka. Käytännön asiat - kuin kaikki muukin - oli illassa hyvin hoidettu. Kaikesta tarjoilusta oli halukkailla mahdollisuus antaa vapaaehtoinen maksu lippaaseen, joka oli tarjoilupöydällä. Näin on toimittu kaikissa nuotio- ja kyläilloissa. Lippaaseen kertyneitä varoja ei käytetä tarjoiluaineiden kustantamiseen, vaan ne tilitetään seurakuntaan ja niillä maksetaan lehti-ilmoituksia - jotka ovat mielestäni tärkeitä ja joita ei voi jättää pois.
Sää oli hieman kolea - 10-11-12 astetta - mutta ei satanut. Yhdelle miehelle sain "ohjelman" loputtua, että et arvaa yhtä asiaa? Kun hän heristi korviaan, sanoin, että rukoilemme tuon vaimoni kanssa puolestasi päivittäin. Hän kysyi, että mitä me rukoilemme? Sanoin, sitä, että sinä tulisit uskoon.
"Leiri" oli nopeasti purettu - ripeitä toimijoita. Kävimme M-L:n kanssa purkamassa tavarat kärrystä helluntairukoushuoneen varastoon.
Kiitos Jumalalle ja kiitos kaikille erilaisia vastuita kantaneille. Jatkakaamme evankeliumin työtä! Torilla jo juttelinkin yhden ihmisen kanssa, että josko vielä tänä syksynä järjestäisimme hänen kulmillaan nuotioillan. Muitakin puheita on ollut.
Palailtuamme kotiin piti vielä syödä iltapalaakin. M-L "setvi" nuotioiltatavaroita.
Kaksi ihmistä oli antanut palautetta tänään M-L:lle, että miksei ole ollut bklogijuttua patriin päivään. Kun varmistin asian - sillä olinhan ne kirjoittanut - niin ne olivatkin vasta luonnoksina olemassa. Miten lienee vaarille käynyt niin, ettei ollutkaan tullut päivite(ll)tyksi. Nytpä net kuiten ovat siellä netkin.
Siunausta!
Ps. "Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika on kuolla" (Saarn. 3:1-2b).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti