18.1.2024.
Torstai. 11.3 astetta pakkasella ylösnousussa. Harmaa taivas.
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta. Luin 2. Johanneksen kirjettä.
10:ksi ajelin Majakalle puhumaan. Eniten väkeä, mitä minä olen nähnyt Majakalla. Paljon joutui seisomaan. Kuuntelutin ukrainankielisen kappaleen ennen puhettani. Oli ilo puhua, kun Antti oli tulkkaamassa. Ukrainalaisia oli paljon. Avointa puhua.
Kotona pian ruokaa ja kahvia lettujen kera.
Rukousta.
Laitoin tulen takkaan.
Kirjoitin.
Poljeskelin kuntopyörää 45 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Lunta sadellut ohuen kerroksen tänään.
Luin kirjaa.
Iltapalaa ja kahvia.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, on oleva meidän kanssamme, totuudessa ja rakkaudessa" (2. Joh. 1:3).
______________________________________
"...Mutta totisesti
MEIDÄN sairautemme hän kantoi,
MEIDÄN kipumme hän sälytti päällensä, ...
mutta hän on haavoitettu
MEIDÄN rikkomustemme tähden,
runneltu
MEIDÄN pahain tekojemme tähden.
Rangaistus oli hänen päällänsä, että
MEILLÄ rauha olisi,
ja hänen haavainsa kautta
ME olemme paratut..."
(Jes. 53:4-5).
Jeesus kantoi ruumiissaan MEIDÄN syntimme ja sairautemme ristille - Lunastus koskee näitä molempia.
Eikö olekin helpompi uskoa, että syntien anteeksiantamus, joka perustuu tähän lunastukseen, koskee erotuksetta jokaista ihmistä, joka uskoo, kuin että myös paraneminen, joka perustuu samaan lunastukseen, koskee kaikkia? Kun Raamattu sanoo "MEIDÄN", niin emmehän voi ketään rajata siitä pois - kummassakaan tapauksessa?
(Jouko Kuusjärvi)
__________________________________
Tervetuloa huomenna Kalmariin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti