20.1.2024.
Lauantai. 19.7 astetta pakkasta myöhäisessä ylösnousussa. Siniunen taivas. Aurinko paistoi.
Meillä ei enää seiso joulukuusi permannolla. Tänään se pääsi raikkaaseen ulkoilmaan takapihalle. M-L ripusti siihen valot tuikkimaan.
M-L leipoi jos aamupäivällä sämpylöitä.
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta. Luin Jaakobin kirjettä.
Laitoin tulen takkaan.
Seurasin hiihdon mc:a.
Ruokaa ja kahvia.
Seurasin hiihdon mc:a.
Terhi-Marja, Denis ja Emilia käväisivät. Kahvisteltiin.
Poljeskelin kuntopyörää n. 40 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Kävin saunassa.
Iltapalaa ja kahvia.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Veljet, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön" (Jaak. 2:1).
___________________________________
Tässä "menestysteologiaa" - sitä Jumalan mielenmukaista sellaista:
"Uskoppois!" Jos jätämme uskon pois laskuista, niin emme ole enää elämässä elämäämme Jumalan sanan mukaisesti. Usko on ihmeellinen asia, jonka kautta otamme vastaan Jumalan lupauksia - kaikkia, emme vain pelastusta, joka on suurin ja tärkein asia meitä koskien.. Tietoa kyllä uskovien keskuudesta löytyy, mutta se ei pelkästään riitä. Uskomme täytyy perustua aina Jumalan sanaan.
Kun luemme - ja kuulemme - Jumalan sanaa, voi sitä kautta syntyä usko meidän sydämeemme. Näin voimme ottaa vastaan sen lupauksen/ne lupaukset, jotka Jumala on antanut kirjoittaa Sanaansa meitä varten. Jumala on se, joka synnyttää uskon sydämeemme.
Uskonmääritelmät löytyvät Raamatusta. Yksi hyvä sellainen tässä: "Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy" (Hebr. 11:1). Lue koko luku, niin näet, mitä tällaisen uskon kautta tapahtui.
Jumala on muuttumaton. Hän on yhä lupaustensa takana ja toimii uskomme kautta; sen uskon, jonka Hän itse synnyttää sydämeemme sanansa kautta. Usko ei vähäisessäkään määrässä perustu mihinkään sellaiseen, joka olisi meistä lähtöisin; se katsoo näkymättömään. Se toimii Jumalan lupauksen varassa - täysin.
Yksi Jumalan sanan jae - ja moni muukin - puhuu meille selkeästi, mistä uskossa on kysymys: "Kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva" (Mark, 11:24). Rukoilemme Jumalan lupauksen varassa - uskossa. Uskomme saaneemme jo pyytäessämme sen, mitä olemme pyytäneet. Emmekä luovu uskostamme. Se, minkä näimme jo uskon silmin saaneemme ja omistaneemme, tulee näkyväksi heti, tai myöhemmin.
Emme taida puhua nyt ihan mitättömästä asiasta! Tämä "uskon puute" taitaakin olla suurin syy siihen, miksi keskuudessamme tapahtuu niin vähän Jumalan lupaamia asioita.
(Jouko Kuusjärvi)
____________________________________________
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti