3.8.2023.
RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 37.
Uskovien vainoamismatkalla ollut Saulus, joka puuskui uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia kohtaan, oli lyöty maahan, Damaskoa lähestyessään. Hän sai itse Jeesukselta tietää, että vainotessaan uskovia, hän vainosi Jeesusta:
"Niin Saulus nousi maasta; mutta kun hän avasi silmänsä, ei hän nähnyt mitään, vaan he taluttivat häntä kädestä ja veivät hänet Damaskoon" (Apt. 9:8).
Sauluksesta oli ulkonaisestikin - näkönsä puolesta - tullut kykenemätön tekemään uskoville mitään pahaa. mutta ennen kaikkea hänen sisimpänsä oli muuttunut Jeesusta kohtaamisesta/ilmestymisestä niin, ettei hänen sisimmässään palanut enää tuo fanaattinen vainonliekki.
Kaikki tiedämme, että elämä voi muuttua monella tavalla hyvinkin äkkiä. Näin myös hengellisessä mielessä. Näin kävi Saulukselle. Saulus talutettiin Damaskoon:
"Ja hän oli kolme päivää näkemätönnä, ei syönyt eikä juonut" (Apt. 9:9).
Tiedämme - kuten myöhemmin näemme - että Saulus vietti tuota aikaa rukoillen. Siihen liittyi myös paasto: joko ihan harkitusti, tai niiden mullistavien asioiden johdosta, joita hän oli kokenut.
Herralla oli opetuslapsia Damaskossa. Heidän kohdallaan vaino, joka olisi heitä Sauluksen kautta kohdannut, oli väistynyt. Saamme lukea yhdestä heidän keskuudessaan olevasta miehestä:
"Ja Damaskossa oli opetuslapsi, nimeltä Ananias. Hänelle Herra sanoi näyssä: Ananias! Hän vastasi: Katso, tässä olen, Herra" (Apt. 9:10).
Emme tiedä, oliko Ananiaksen saama näky unessa, vai valveilla saatu. Eikä se olekaan oleellinen asia. Se on oleellista, että näky oli Herralta ja näyn saaja oli kykenevä vastaanottamaan sen. Minulle kaikki se, mitä Raamattu tässä kertoo tästä opetuslapsesta, Ananiaksesta, puhuu siitä, että hän eli lähellä Herraa. Meillekin se on viesti tämän asian tärkeydestä. Voimme vetää johtopäätöksen, että Ananias eli jatkuvaa - vuorovaikutteista - rukouselämää Herran kanssa.
Herralla oli tehtävä opetuslapselleen:
"Niin Herra sanoi hänelle: Nouse ja mene sille kadulle, jota sanotaan Suoraksi kaduksi, ja kysy Juudaan talosta Saulus nimistä tarsolaista miestä. Sillä katso, hän rukoilee; ja hän on nähnyt näyssä miehen, Ananias nimisen, tulevan sisälle ja panevan kätensä hänen päällensä, että hän saisi näkönsä jälleen" (Apt. 9:11-12).
Ananiaksella oli kyky kuulla Herran puhetta. Edelleenkin, meillekin, Hän haluaa puhua. Tarvitaan vain, että meillä on halu ja kyky kuulla Hänen puheensa. Siksi meidän rukouselämämme tulee olla sellaista, että se on mahdollista. Tämä asia on niin tärkeä elämässämme, että sen tulee ensimmäiseksi/erityisesti olla kunnossa elämässämme. Herralle antautuminen kokonaan ja todellista rukouselämää eläminen, on suurin puute uskovien ja seurakuntien elämässä. Tarvitsemme tässä vallankumouksen - suuren muutoksen - tapahtuvaksi. Siitä on seurauksena vallankumous - suuri muutos - elämässämme ja työssämme. Pyhä Henki pääsee ohjaajan paikalle ja tapahtuu sellaisia asioita, tekoja ja johdatuksia, joita ei välttämättä ole koettukaan.
Ananiaksen saamat ohjeet - osoitetta, taloa ja talon isäntää myöten - ovat tarkat. Aivan niinkuin totesimme Filippuksenkin kohdalla. Ananiakselle sanottiin, ketä hänen tulee sieltä talosta kysyä. Kerrottiin sekin, että Saulus rukoilee. Saamme itsekukin mielessämme ajatella sitä, mitä hän rukoili.
Ananiakselle kerrotaan sekin, että Saulus on jo näyssä nähnyt hänen - Ananiaksen - tulevan luokseen ja panevan kätensä hänen päälleen, että hän saisi näkönsä jälleen. Näin Jumala, joka hallitsee kaikkea, on jo etukäteen valmistanut Saulia Ananiaksen kohtaamiseen.
Ananias ei estele, mutta haluaa puhua Herralle Saulista:
"Mutta Ananias vastasi: herra, minä olen monelta kuullut siitä miehestä, kuinka paljon pahaa hän on tehnyt sinun pyhillesi Jerusalemissa; ja täälläkin hänellä on ylipapeilta valtuus vangita kaikki, jotka sinun nimeäsi avuksi huutavat" (Apt. 9:13-14).
Ananias tiesi tarkkaan sen miehen maineen, jonka luokse häntä kehotettiin menemään. Myös siitä oli tieto Damaskossa uskovien keskuuteen tullut - tavalla, tai toisella - millä asioilla Saulus on Damaskoon tullut.
Herra jatkaa puhettaan Sauluksen tulevasta tehtävästä. Ananias sai olla ensimmäinen ihminen, joka sai kuulla hänestä tällaisia asioita:
"Mutta Herra sanoi hänelle: Mene; sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen. Sillä minä tahdon näyttää hänelle, kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden" (Apt. 9:15-16).
Herran valittu ase, Saulus, rukoilee Damaskossa, Juudaan talossa, Suoralla kadulla. Herran opetuslapsi, Ananias, saa kuulla ihmeellisiä asioita tästä miehestä, joka lähti Jerusalemista, vakaana aikomuksenaan vainota Damaskon uskovia, ylipappien antamin valtuuksin.
Jatkan - jHs.
________________________
Sydämelliset onnittelumme Leppäjärven Reinolle syntymäpäivän johdosta!
Torstai. 18.1 astetta lämmintä ylösnousussa. Tuuleskeli. Aurinko näkyi.
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta, Luin Luukkaan evankeliumia.
10:ksi menin puhumaan Majakalle. M-L tuli samassa kyydissä kauppaan, ostamaan mm. nuotioiltatarvikkeita. Majakalla tapasin - yllätyskohtaaminen - uskovaisen kilpakävelijän. Usein olemme olleet radalla samaan aikaan, vaikkakin eri sarjassa. Olivat tulossa - vaimonsa kanssa - Lapista. Torilla olivat kuulleet Majakasta - ja minä satuin olemaan siellä puhumassa. Mukava kohtaaminen. Toinenkin - sydäntä lämmittävä - siellä oli; Yksi - ei suomalainen - mies oikein kädestä kiitti, kun puheeni, joskus aikaisemmin, oli puhutellut häntä ja mennyt sydämeen.
Kotonakin kahvia.
Torkkumista.
Kävin hakemassa ruk. huoneen varastosta kalustoa huomista Nuotioiltaa varten.
Kirjoitin.
Ruokaa ja kahvia.
Kirjoitin.
Poljin kuntopyörää 40 min. Samalla luin kirjaa.
Hetken luin kirjaa.
Iltapalaa.
Seurasin uutisia - myös Israelista.
Tänään saimme kuvia kahdesta pienestä tytöstä ja koirasta vihreällä pellolla; Milena, Minja ja helmi-koira. Tulipa kuva tyttöjen isästäkin - jota saamme kuulla huomenna Nuotioillassa.
Siunausta!
Ps. "Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi" (1. Piet. 5:6).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti