6.8.2023.
RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 39.
Edellisessä kirjoituksessa saimme tietää, että Saulus sai näkönsä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja otti kasteen. Ananias niminen damsskolainen opetuslapsi sai toimia Herran lähettämänä välikätenä Saulin elämässä.
Siitä lähti Sauluksen uusi elämä Jeesuksen seurassa rakentumaan:
"Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa jonkun aikaa" (Apt. 9:19).
Saulus oli ollut kolme päivää syömättä ja juomatta; paastonnut. Paasto - kirjanoppineena ja fariseuksena - ei ollut hänelle tuntematon asia. Jeesuksen kohtaamisen jälkeen hän vietti aikaa rukouksessa nuo kolme päivää. Uskon sen olleen täynnä parannuksentekoa ja puhetta Herran kanssa uudesta näkökulmasta katsoen; siksi, että hän oli kohdannut Herran. Hänen sydämeensä ja elämäänsä oli tullut yllättäen uusi suunta. Ei ainoastaan syömättömyys ja juomattomuus tuntunut hänen olemuksessaan, vaan myös hengellinen taistelu. Ruoka - ja toisten opetuslasten seura - vahvisti hänet.
Asetelmat olivat muuttuneet aivan erilaisiksi; mies, joka lähti jonkinlaisen seurueen kanssa - hänen seuralaisistaan ei puhuta mitään Damaskon tiellä tapahtuneiden ihmeellisten asioiden jälkeen. Olivatko hekin muuttuneet sydämeltään, vai jatkoivatko entiseen tyyliin, sitä emme tiedä - Damaskoon vainoamaan uskovia, löytääkin itsensä heidän seurastaan ihan toisenlaisissa merkeissä.
Lukemamme sanoo, että hän oli opetuslasten seurassa siellä jonkin aikaa, alkukieli: muutamia päiviä. Siellä Saulus sai kokea uskovien yhteyttä; entistä vainoojaa rakastettiin ja autettiin. Varmasti uskovat yhdessä hänen kanssaan olivat Sanan äärellä, rukoilivat, ylistivät ja kiittivät Jumalaa. Iloittiin siitä, mitä Jeesus oli saanut tehdä Sauluksen elämässä - kyllä se varmaan oli myös suuri ihmetyksen aihe siellä.
Sen aikaa Saulus kuitenkin oli Damaskossa, että hän ennätti saarnaamaankin - ja näin tapahtui pian hänen kääntymyksensä jälkeen:
"Ja kohta hän saarnasi synagoogissa Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika" (Apt. 9:20).
Rohkeasti Saulus aloitti sen tehtävän, johon hänet oli tarkoitettu. Koska sanotaan "synagoogissa", oli Damaskossa niitä useita.
"Ja kaikki, jotka kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: Eikö tämä ole se, joka Jerusalemissa tuhosi ne, jotka tätä nimeä avuksi huutavat? Ja eikö hän ole tullut tänne viedäksensä ne vangittuina ylipappien käsiin" (Apt. 9:21).
Mies, joka oli ylipapeilta saanut valtuutuskirjeitä vietäviksi Damaskon synagoogille; että hän saa viedä Jeesuksen opetuslapsia vangittuina Jerusalemiin, toimiikin nyt ihan erilaisen toimeksiannon pohjalta; Jeesuksen antaman toimeksiannon. Ei ollut ihme, että ihmiset, jotka häntä kuulivat, olivat hämmästyneitä.
Sauluksella oli valmiuksia aloittaa saarnaamaan pian kääntymyksensä jälkeen. Hänellä oli hyvä koulutus Gamalielin "jalkojen juuressa." Hän tunsi kirjoitukset hyvin ja Pyhällä Hengellä täyttymisen jälkeen pystyi yhdistämään hyvin Vanhan testamentin kirjoituksia Jeesukseen Kristukseen, jota hän heti julisti. Varmasti hänen oma kokemuksensa - todistuksensa - siitä, mitä hän koki Damaskon tiellä, kun Jeesus ilmestyi hänelle, oli keskiössä hänen puheessaan.
Mutta eipä siihen kauan aikaa kulu, kun entisestä uskovien vainoojasta tulee vainottu uskovainen...
Jatkan - jHs.
____________________________
Sunnuntai. 16.5 astetta lämmintä. Aurinko paistoi.
Aamupalaa ja kahvia.
M-L meni Terhi-Marjan kanssa/kyydissä helluntairukoushuoneelle lähetyskahvitusta laittelemaan.
Rukousta. Luin Luukkaan evankeliumia.
11:ksi ajelin rukoushuoneelle Ehtoollisjuhlaan. Salmen hain mukaan.
Kokouksen jälkeen oli alakerrassa T-M:n ja M-L:n tarjoamat lähetyskahvit. Hyvät olivat kastettavat!
Palattuani kotiin kirjoitin.
Ruokaa ja kahvia.
Kirjoitin.
Kahvia.
Lueskelin vähän kirjaa.
Torkuin.
Seurasin uutiset.
Vähän iltapalaa.
Siunausta!
Ps. "Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta" (1. Tim. 2:1).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti