19.8.2024.
Kun katson taakseni, joudun toteamaan, että päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet ovat vierineet jo elämästäni suurimmaksi osaksi ohi - eikö sen 76 vuotias joudu näin toteamaan.
Onhan sitä ollut elämässä monenlaista; heiluttu on siellä ja täällä, tehty sitä, sun tätä.
Onko siitä kaikesta tullut sellaista hedelmää, mitä taivaallinen Isä on ajatellut?
Kun itse vastaan, niin joutunen toteamaan: Paljon porua, vähän villoja.
Ei kuitenkaan masenna yhtään, sillä se, mikä on takana, on mennyttä - ja sen saa jättää Jumalan käsiin. Hän tietää kaiken.
Nyt elän nyt.
Elän.
Koen eläväni mielenkiintoista vaihetta elämässäni.
Elämäni, se ei ole suinkaan vielä ohi.
Minulla on odotuksia tulevien päivien varalle - uskon, että osa Jumalan sydämeeni laittamia.
Suurin haluni on elää nämä loput vuodet - oli niitä paljon, taikka vähän - kokonaan Herralle. Hän tietää jo, kuinka siinä onnistuin.
Mutta: elämä ei koskekaan vain tätä maassa vietettävää aikaa, sillä suurimman osan siitä saan viettää taivaassa, jossa Elämä virtailee - ja koko ajan aina vain täydellisempänä...
(Jouko Kuusjärvi)
___________________________
Maanantai. 11-12 astetta lämmintä klo 5.30.
Aamupalaa ja kahvia.
6:ksi ajelin Runebergin puiston lavalle Aamurukoukseen. 3 henkeä. Aurinko oli ihan punainen.
Rukousta, torkkumista.
Kahvia.
10:ksi menin Majakalle puhumaan. Alkuun kuuntelutin ukrainankielisen musiikkikappaleen, että hekin saivat tilaisuudesta jotain - kun ei ollut tulkkia.
Kotona kahvia.
Laitoin ilmoituksen lehteen Pylkönmäen Nuotioillasta. On pe. 30.8. klo 18 Pylkönmäen torilla.
Kävin hakemassa Boostmarkilta jakelukutsut Lehtolan Nuotioiltaa varten. On pe.13.9. klo 18 Lehtolan Nuorisoseurantalon pihapiirissä.
Kirjoitin vähän.
Ruokaa ja kahvia.
Poljeskelin kuntopyörää n. 40 min. Samalla lueskelin kirjaa.
M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Hän on leiponut tänään hyviä leipomuksia.
Luin kirjaa hetken.
Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. "Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä" (1. Joh. 4:19).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti