9.8.2024.
Kahtena edellisenä päivänä olen lainannut Oral Robertsin kirjoitusta avioliitosta - hänellä on 63 vuoden kokemus asiasta. Nyt lainaan kolmannen kohdan siitä opetuksesta.
"Seitsemän avainta menestykselliseen avioliittoon.
Avain numero 3: Olemme huomanneet, että luonteidemme vastakkaisuus on oleellinen osa avioliiton menestystä.
Evelyn on saksalaista sukua. Hän on hyvin organisoiva, taloudellinen, motivoitunut työskentelemään ja ennen kaikkea tasainen luonne. Hän ei hermostu eikä suutu vähästä. Kestää kauan, ennen kuin hänen kärsivällisyytensä loppuu.
Minä olen aivan toisenlainen. Olen osittain cherokee-intiaani ja osittain walesilaista sukujuurta. Olen herkästi räjähtävä ja äkkipikainen. Sanon asioita ajattelematta ja usein saan aikaan vahinkoa, jota minun täytyy pyytää anteeksi ja sovittaa.
Kuinka usein olenkaan rukoillut, että voisin pitää suuren suuni suljettuna hieman pidempään!
Mutta minä olen siunattu. Evelyn on minun vastakohtani. Hän saa minut hillitsemään itseni. Usein hän odottaa viisaasti, kunnes olen sillä tuulella, että voin kuunnella häntä.
Meidän erilaisuutemme toimivat hyvin yhdessä.
Minä en ole järjestelmällinen muussa kuin palvelutyössä. Vaimoni sanoo, että hän ei ole tavannut luovempaa ja järjestelmällisempää saarnaajaa kuin minä. Mutta muille elämänalueille minä tarvitsen apua.
Minä käsittelen hyvin huolellisesti Herran rahoja (joidenkin mielestä viisaasti), mutta en ole yhtä hyvä omien raha-asioiden kanssa. Kun esimerkiksi olimme kolmekymppisiä, Evelyn halusi minun sijoittavan edes pienen summan osakkeisiin ja jättävän ne vanhojen päivien varalle. Mutta minä en voinut ymmärtää asiaa. Niinpä me emme koskaan keränneet suurta omaisuutta.
Minä olisin voinut toimia paremmin. Olisin voinut ostaa osan pari- tai rivitalosta, josta olisimme saaneet tuloja. Olisin voinut ajaa autoamme vuoden tai kaksi kauemmin. Olisin voinut olla sijoittamatta maatilaan, johon rahamme upposivat. Voi, minähän olin muka viisas. Mutta saksalaisen vaiston ohjaamana Evelyn tiesi paremmin. Hän kesti virheitäni, kunnes minä lopulta viisastuin. Minä ymmärsin, että uskolla ja ahkeruudella voisin pitää meistä huolta elämän viimeisinä vuosina, ilman että meidän pitää olla riippuvaisia lapsistamme tai oral Roberts Universitystä.
Me emme halua olla kenellekään taakaksi, vaan luotame, että Jumala on meidän lähteemme. Tiedämme koetellusta kokemuksesta, että jos uskollisesti kylvämme kymmenyksemme siemenenä ja odotamme Jumalalta ihmesatoa, kaikki sujuu hyvin. Siinä on meidän uskomme ja päämäärämme. Minä voin sanoa, että se toimii."
_____________________________
Sydämelliset onnittelut rakkaalle vaimolleni, Marja-Leenalle, syntymäpäivän johdosta - vielä tässäkin! Kirjoitamme ikämme molemmat taas samoin numeroin.
Perjantai. 19.2 astetta lämmintä ylösnousussa. Aurinko ja sininen taivas.
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta. Luin Roomalaiskirjettä. Takapihan puolella.
Ruokaa ja kahvia.
Kävin kylällä, rautakaupassa, hakemassa rimoja, joita tarvitsee autotallin oviaukon pressun laitossa. Olivat sen verran pitkiä, että laitoin Robinin kyytiin, joka oli myös puutavaraostoksilla. Tulevat sitten aikanaan meille.
Kirjoitin vähän.
Poljeskelin kuntopyörää himpun yli 40 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Iltapalaa ja teetä.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne" (Jaak. 1:22).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti