15.10.2024.
Kun tätä tekstiä lukee, niin joutuu pysähtymään sen asian eteen, että mitä minulta puuttuu (puhun itsestäni):
" Rakkaudesta puhutaan, mutta...
Aloitamme 1. Korinttolaiskirjeen 13. luvusta. Sinä tunnet sen hyvin.
Minusta se on kaikkein tärkein kirjoitus, joka koskaan on kirjoitettu.
Aluksi haluaisin sinun näkevän, että 1. Korinttolaiskirjeen 13. luvun viimeisen jakeen ja 14. luvun ensimmäisen jakeen välillä vallitsee läheinen suhde,
14. luvun ensimmäinen jae kehoittaa meitä:
"Tavoitelkaa rakkautta."
13. luvun viimeinen jae sanoo meille seuraavasti:
"Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme: mutta suurin niistä on rakkaus."
Rakkaus on tärkein. Rakkauden tavoitteleminen on tärkeintä.
Paavali ei vain puhu siitä, että rakkaus on tärkein. Hän ei pelkästään kehoita korinttolaisia etsimään rakkautta, hän myös osoittaa heille tien.
En usko, että mikään sukupolvi on puhunut niin paljon rakkaudesta kuin meidän sukupolvemme ja kuitenkin tiennyt niin vähän todellisesta rakkaudesta. Tuhannet ihmiset puhuvat rakkaudesta. Tuhansia sanoja on kirjoitettu rakkaudesta. Tuntuu kuin kaikki vain puhuisivat rakkaudesta, mutta kukaan ei todella tiedä, mitä rakkaus on.
Meidän aikanamme puhutaan niin paljon rakkaudesta ja kuitenkin, onko milloinkaan maailmassa ollut niin paljon vihaa kuin nyt.
Me puhumme toisesta ja osoitamme toista.
Menkäämme nyt Jumalan sanaan ja katsokaamme, mitä rakkaus todella on. Me saamme kuvauksen, jossa on runollista kauneutta ja samalla aivan kuin tieteellistä analyysia. Me todellakin voimme sanoa, että tässä kauniissa luvussa, jossa meille kuvataan rakkautta, on tieteellistä analysointia. Ja kuitenkin, kun lukua analysoi, tuntuu kuin koskisi johonkin hyvin pyhään. Pelkää loukkaavansa sitä.
Olen yksin lukenut tätä kappaletta lukemattomia kertoja - yhä uudestaan ja uudestaan. Haluan olla yksin kun luen sitä. Se on niin rikas. Se on täynnä sanomatonta kauneutta. Ja samalla sen kirjallinen puoli on mitä kauneinta tyyliä. ..."
(Kathryn Kuhlman, Heikkoa Hän hoivaa, s. 76, 77, Kuva ja Sana 1976).
Tarkoituksenani on jatkaa lainausta.
_____________________________________
Tiistai. 6.0 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas.
Aamupalaa ja kahvia.
Luin Filippiläiskirjettä. Rukousta.
Laitoin tulen takkaan. M-L kävi kylällä asioilla.
Tänäänkin valmisteluja tulevia tilaisuuksia varten.
Ruokaa.
Kävin kiipeämässä "vuoren" rinteellä - sauva-/rukouskävelyllä Paavonrinteellä. 2 kertaa ylös ja alas. Välillä helähti aurinko paistamaan pilven reunan takaa, kullaten keltaiset koivut hohtelemaan kirkkaan keltaisina.
Luin hetken kirjaa.
Kirjoitin vähän.
Iltapalaa.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä. Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä" (Ps. 130:7-8).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti