20.10.2024.
Jatkan lainausta edellisestä päivästä - pohjana 1. Kor. 13:
Muista, kun sinä alat vihata jotakuta, opi tuntemaan hänet paremmin. Ja oppiessasi tuntemaan häntä enemmän, sinun ennakkoluulosi vähenevät ja äkkiä sinä huomaatkin löytäväsi myönteisiä asioita kanssaihmisistäsi. Sinä opit tuntemaan ja näkemään enemmän kuin vain hänen nimensä ja ammattinsa. Ja sinun vihasi laskee. Sinä opit pitämään hänestä.
Me tarvitsemme rakkauden kastetta. Me tarvitsemme aikaa oppiaksemme tuntemaan toisemme hieman paremmin. Eikö olisi ihmeellistä tutustua lähemmin naapureihin? Sinä kenties olet asunut naapurisi vieressä viisi vuotta ja kaikki mitä tiedät hänestä on vain pelkkä nimi.
Sinä voit aloittaa tutustumisen sanomalla ensimmäisenä: Hyvää huomenta.
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Kaikki nuo lahjat ovat ihmeellisiä. Suurenmoisia. Mutta ellei minulla ole rakkautta, en minä ole mitään. Rakkaus on tärkein.
Minä olen samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, jotka lakkaamatta puhuvat rakkaudesta meidän päivinämme. Niin, rakkaus on tärkeä. Se on niin tärkeä, että Jumalan sana kehoittaa:
- Tavoitelkaa rakkautta"
(Kathryn Kuhlman, Heikkoa Hän hoivaa, s. 80, 81, Kuva ja Sana 1976).
Jatkan tästä.
____________________________
Sunnuntai. 6.1. astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas.
Aamupalaa ja kahvia.
Luin Kolossalaiskirjettä.
11:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Sunnuntaijuhlaan. Hyvä tilaisuus - meille "rautakankikristityille!", joihin itse koen kuuluvani. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu alakerrassa - jossa heti kättelyssä pystyin kaatamaan kuppini - joka oli iso ja täynnä kahvia. No, eihän siinä; tarjotin ja pöytä lainehtivat ja housut kastuivat. Sattuuhan sitä paremmissakin perreissä... Onneksi oli Emilia samassa pöydässä - hoituivat kuivaushommat nopsaan...
Käväisimme kotona, mutta 14:ksi piti lähteä seuraavaan tilaisuuteen Saarijärvi-saliin. Siellä oli Operaatio Joulun lapsi -konsertti. Hyvää hengellistä musiikkia omalta paikkakunnalta eri esiintyjien voimin. Hyvä oli tilaisuus.
Tultuamme kotiin söimme.
Laitoin tulen takkaan.
Kävin Paavonrinteellä sauvakävelylenkillä. 1 kerran ylös ja alas.
Kirjoitin vähän.
Iltapalaa ja kahvia.
Seurasimme uutisia.
Tänäänkin olen tehnyt joitakin valmisteluja seuraavaan UUDEN ELÄMÄN ILTAAN, joka on Mahlulla, Annantuvalla, pe. 8.11. klo 18. Ala jo ajatella olevasi siellä mukana!
Siunausta!
Ps. "Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää" (Ps. 51:19).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti