31.7.2024.
Olen kuullut Caesarista, tunnetusta roomalaisesta sotapäälliköstä seuraavanlaisen tiedon -
jonka todenperäisyyttä en ole tarkistanut:
Caesar oli kerran menossa senaatin kokoukseen, kun hän tällä matkalla sai kirjeen.
Hän, joka kirjeen hänelle antoi, sanoi, että kirje sisälsi niin tärkeitä asioita, että Caesarin pitää lukea se heti. Huolimatta tästä, Caesar työnsi sen taskuunsa ja sanoi: "Tärkeät asiat huomiseksi."
Tämä mies ei nähnyt enää huomista päivää, sillä hänet surmattiin senaatin kokouksessa, johon hän oli matkalla.
Kirjeessä olisi paljastettu salaliitto hänen henkeänsä vastaan. Häntä varoitettiin menemästä sinne, minne hän oli menossa.
Sanonta: Minkä voit tänään tehdä, älä jätä sitä huomiseksi, on tärkeä sanonta - varsinkin erittäin tärkeiden asioiden suhteen.
Tärkein sellainen asia, jonka kanssa meidän ei tulisi viivytellä, on pelastuksen vastaanottaminen - matkan aloittaminen kohti taivasta.
Sielujemme vihollinen - saatana - voi sanoa meille: Kyllä sinä voit pelastuksen ottaa vastaan - mutta älä vielä. Jeesus sanoo, että tämä vihollinen on valhettelija ja valheen isä. Siksi meidän ei tule uskoa sitä - ei missään asiassa.
Raamattu sanoo:
"Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä hän sanoo: Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä auttanut. Katso, nyt on otollinen hetki, katso, nyt on pelastuksen päivä"
(2. Kor. 6:1-2).
Olen kuullut puhuttelevan ja vakavan tapauksen, Hengellisen laulun 227 taustalta. Kerrotaan, että hengellisessä tilaisuudessa oli nuori neitonen, jota Jumala siellä voimakkaasti kutsui pelastukseen, mutta hän ei avannut sydäntään Jeesukselle. Heti tämän jälkeen hän sai verenmyrkytyksen ja kuoli. Laulu, jonka tähän lainaan, syntyi tämän tapauksen seurauksena:
"1. Avaa sydämesi Herralle, polvistuen ristin juurelle.
Tunnustaen siinä syntisi, Herra painot poistavi.
Tunnustaen siinä syntisi, Herra painot poistavi.
2. Tuonnemmaksi miksi jättäisit, pelastuksen kalliin siirtäisit
Ethän tiedä, vaikka viimeinen, päivä tää ois sinulle.
Ethän tiedä, vaikka viimeinen, päivä tää ois sinulle.
3. Älä sano: Sitten vanhana, taikka vasta sairasvuoteella.
Elämäni annan Herralle, riennän ristin juurelle.
Elämäni annan Herralle, riennän ristin juurelle.
4. Muista: Nuoruuteen ei turvata, voine kenkään täällä alhaalla.
Kuolon kellot voivat kumahtaa, vaikka nuoruusvuosina.
Kuolon kellot voivat kumahtaa, vaikka nuoruusvuosina.
5. Muista Luojaa nuoruudessasi, pahat päivät kohta tulevi.
Armon arkin ovi suljetaan, joudut yöhön kauheaan.
Armon arkin ovi suljetaan, joudut yöhön kauheaan.
6. Siksi tule tänä päivänä, sua kutsuu Jeesus, ystävä.
Kaikki synnit antaa anteeksi, puhdistaa sun sielusi.
Kaikki synnit antaa anteeksi, puhdistaa sun sielusi.
(Jouko Kuusjärvi)
____________________________
Keskiviikko. 15.4 astetta ylösnousussa - ei varahin. Harmaa taivas.
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta. Luin Apostolien tekoja. Sisällä ja takapihan puolella. Hienoisesti tihkutteli vettä.
M-L kävi kylällä kaupassa.
Ruokaa ja kahvia.
Varasin paikan Nuotioiltaa varten. Se on Lehtolan Nuorisoseurantalon piha-alueella, pe. 13.9.2024. klo 18. Laita jo allakkaan ja tule mukaan. Ennen sitäkin on Nuotioiltoja. Seuraavaan kutsu tässä: Tulkki on vaihtunut: hän on Pekka Kääriäinen.
Poljeskelin kuntopyörää 30 min. Samalla lueskelin kirjaa.
19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. 6 henkeä.
Iltapalaa ja teetä.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Tänään sain nettiin laulun, jonka sanat ovat minun ja sävel laulajaevankelista Ape Niemisen. Hän myös esitti sen kitaran säestyksellä. Tuntui sävel sopivan hyvin sanoihin. Tämä "juttu" meni siten, että kirjoittelin tässä joku aika sitten vanhoja runojani fb:iin. Yhdestä runosta sain palautetta tuolta Enontekiöltä, Tuija Kettulalta, joka kirjoitti, että siihen pitäisi saada sävel. Ja nythän siinä on sävel. Tuijan välittämänä Apelle - jota en tunne, mutta olen kuullut laulavan. Sellaistakin tapahtuu.
Siunausta!
Ps. "Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä" (Luuk. 18:1).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti