9.7.2024.
Jos ei voisi olla varma siitä pääseekö taivaaseen, olisi elämä melkoista arpapeliä -
ja helvetinpelko olisi alituisena seuralaisena.
Mutta, nytpä ei olekaan niin, vaan jokainen Jeesukseen uskova; Hänelle elämänsä luovuttanut, voi olla varma pelastuksestaan; varma siitä, että on tänään pelastettu - ja on lopullisesti pelastettu kerran taivaan kodissa.
(Jouko Kuusjärvi)
___________________________
Josko tähän tämänpäiväiseen alkuun kirjoittaisin jotain menneestä viikosta - josta en ole mitään kirjoittanut aiemmin. Eli:
Maanantai, 1.7.2024:
Se oli Aaron-päivä - eli pojanpojan nimipäivä.
Timo, Miro ja Milena saapuivat meille ennen 8. Aamupalat olimme jo syöneet ja kahvit juoneet, mutta heidän kanssaan vielä kahvia, jne.
Sitten vain "lapinreissukamat" Timon autoon ja autonnokka kohti pohjoista - siis minä mukana kyydissä. Neljisin lähdimme.
Autossa luin meille kaikille Psalminpaikan ja rukoilimme yhdessä.
Alkupuolesta matkaa sateli. Loppumatkasta oli selkeää. Termoksessa oli kahvia Söimme Pulkkilan ABC:llä.
Kun pääsimme pohjoisemmaksi - eli lapin alueelle - oli isällä, Timolla. esiteltävää tyttärelleen, Milenalle, 9 v. Kävimme mm. ohi mennen Palojoensuunkoulun pihalla, joka oli Timon ensimmäinen koti - kuten kaikkien meidän perheessä.
Ajelimme Kilpisjärvelle asti. Alunperin siellä piti sataa, mutta ei satanut, joten oli hyvä pystytellä teltat - 2 kpl. Hyttysiä oli ja tuulta. Minä nukuin autossa. Timo ja Milena toisessa teltassa ja Miro toisessa. Nukuimme Mallan Luonnonpuiston P-paikalla, jonka kohdalta lähtee myös reitti Saanan huipulle.
Tiistai. 2.7.2024.
Laitoimme aamupalaa ja keitimme kahvit ylösnoustuamme. Harmaa sää.
Luin meille kaikille paikan Psalmeista ja pidimme yhteisen rukoushetken.
Tästä Mallan Luonnonpuiston P-paikalta lähdimme talsimaan kohti kolmen valtakunnan pyykkiä. Alkumatkasta vähän ripeksi vettä, sitten ei enää ollenkaan. Kovaa nousua oli niin kauan kunnes alettiin laskeutua alaspäin. Tasaistakin oli ennen perilläoloa.
N. puolessavälissä laitoimme Kidsi-putouksella ruokaa keittimellä. Hieno putous, jonka vesi tulee korkealta ohuena putouksena. Jylhä paikka. Kalliossa iso repeytymä sillä kohdalla. Putous jatkui "kovemmin kohisevana" siitä alaspäin. Ruuan päälle keitimme kahvit.
Jatkoimme Kuohkimajärven varaustuvalle. Kivikkoakin on aikalailla koko välillä. Maisemat ovat hienot. Milenalla ei ollut mitään ongelmia kävellä tuo n. 12 km. Oikea ilopilleri matkalla. Miro on kerran käynyt kolmen valtakunnan pyykillä pienenä poikana - koko perheen kanssa. Hyvin oli mennyt matka silloin häneltäkin. Timolla taisi olla kolmas kerta, kun kävi siellä pyykillä. Minulla toinen. Yksin kävin viime kesänä. Kävelin silloin samana päivänä mennen tullen.
Saatuamme varusteemme varaustupaan, menimme lähellä olevalle kolmen valtakunnan pyykille. Se on aika korkea, veden ympäröimä. Keltaiseksi maalattu. Pinta erittäin liukas. Ympärillä on metalliritilä kävelyä varten. Pyykin ja ritilän välissä puoli metriä tai yli vesialuetta. Sinne vain pyykin päälle piti päästä. Ei minun, mutta muiden. Ensin sinne vauhdilla ponnisti mahalleen Miro. Kohta myös Timo. Punnersi jo aikalailla. Eikä Milenakaan halunnut olla sieltä pois. Miron työntämänä ja Timon vetämänä seisoi tyttökin kohta pyykillä. Taustalla näkyivät komeat Paras ja Pältsa. Siellä suunnalla olimme vaeltamassa M-L, minä, Tuomo ja Tuula, silloin kun M-L täytti 60 v. Siitäkin on jo ensikuussa kulunut 16 v.
Varaustuvan lähistöllä on myös autiotupa. Laitoimme iltapalaa ja teetä.
Hyttysiä oli paljon. Timo, Miro ja Milena kävivät uimassa. Sanoivat veden ollen kylmää.
Varaustuvan toisessa osassa oli pariskunta - tai ainakin mies ja nainen - joista mies voitti edellisen viikonvaihteen Kalevan kisoissa Suomen mestaruuden.
Yöllä ei tarvinnut juurikaan nukkua hyttysten tähden.
Keskiviikko, 3.7.2024.
Kuohkimajärven varaustuvassa nousimme vuoteesta - herätä ei oikein tarvinnut, kun hyttyset eivät antaneet nukkuakaan. Kait sitä jotenkin lepääntyy, kun loikoilee yön.
Aamupalaa ja kahvia, ym. aamutoimia.
Luin meille kaikille paikan Psalmeista ja pidimme yhteisen rukouksen.
Sitten vain sama reitti takaisinpäin, joka eilen tultiin toisinpäin.
Kidsi-putouksella laitoimme keittimellä ruokaa ja keitimme kahvit.
Maisemia ei voi moittia.
Timo, Miro ja Milena kiipesivät pikku-Mallan huipulle. Minä jatkoin hissukseen Mallan Luonnonpuiston P-paikalle, jossa automme oli.
Hyvin meni Milenalta n. 26 km reissu. pikku-Mallalla käynti lisäsi matkaa yli 2 km.
Laitoimme ruokaa ja keitimme kahvia paikassa, johon ei voinut telttoja pystyttää.
Aurinko paistoi hienosti. Etsimme paikan teltoille. Se löytyi Kilpijärven rannasta, kumpareelta. Auto oli siinä lähellä P-paikalla.
Kävimme kaupassa Kilpishallissa.
Ennen nukkumaanmenoa otimme vielä iltapalaa.
Nukuin autossa. Toiset kahdessa teltassa.
Torstai, 4.7.2024.
Laitettuamme aamupalaa ja kahvia, ajoimme Mallan P-paikalle. Timo, Miro ja Milena lähtivät siitä kapuamaan Saanalle, korkeus 1029 m. Matkaa huipulle 4 km - eli 8 km reissu. Minä en lähtenyt. Olen kyllä siellä muutaman kerran käynyt. Lähdin kävelylenkille tietä pitkin. Pian kuitenkin käännyin takaisin, sillä Timolta tuli viesti, että he Milenan kanssa kääntyvät takaisin, kun Milenalla eilisestä alkaen ollut yskä ja vähän olo sen mukainen - olivat hiukan yli kilometrin kavunneet. Niinpä tulimme autolle. Mirolta meni Saanan huiputukseen 2 tuntia, ei paljoa yli.
Yksi kohokohta matkassa oli Haltinmaassa käynti - niinkuin aina kun Kilpisjärvellä käy. Siellä on niin hyvät ruuat. Niistä nautimme.
Kävimme laittamassa teltat kasaan. Timo ja Miro kävivät uimassa tuulisessa Kilpisjärvessä. Sanoivat, että vesi oli kylmää. Milenakin olisi halunnut uida, mutta kun oli "röhäinen", niin se ei onnistunut.
Suuntasimme autonnokan kohti Norjaa. Hienot olivat näkymät sielläkin, kun vuonoja kiertelimme. Tunneleitakin oli aikalailla. Itsepalvelukaupassakin toiset kävivät. Tienposkessa söimme iltapalaa.
Asetuimme leiriin vähän ennen Altaa. Vähän tiestä syrjään. Nukuin autossa. Toiset teltoissa.
Perjantai, 5.7.2024.
Hyvin se meni yö. Laitoimme keittimellä aamupalaa ja kahvia.
Jatkoimme matkaa Altaan. Aurinko paistoi. Hiukan ajelimme kaupungissa. Merenrannalla olimme myös hetken. Kaupassakin kävivät toiset - ostaen mm. maistuvia mansikoita, jotka olivat pian syödyt.
Jatkoimme kohti Kautokeinoa ja Suomea.
Laitoimme ruokaa keittimellä tien varressa. Satoi ja hyttysiä oli paljon.
Kautokeinossa kävimme Hopeapajalla. Sen jälkeen kaupassa.
Sitten vain Suomeen.
Menimme käymään Salmen Paavolle ja Ullalle. Minä ja Milena olimme siellä, kun Timo ja Miro lähtivät kipaisemaan vielä tunnin lenkin Liankivaaran huipulla. Joimme kahvit ja jatkoimme matkaa, kun "huiputtajat" tulivat. Oli mukava käydä Salmella.
Ajoimme Hettaan ja siellä uimarannalle. Satoi. teltat pystyyn ja nukkumaan. Miro kävi vielä uimassa. Nukuin autossa.
Lauantai, 6.7.2024.
Oli kova tuuli noustessamme ylös Hetan hiekkarannalla.
Laitoimme teltat kasaan ja siirryimme vähän tuulensuojaiselle paikalle. Aurinko paistoi. Laitoimme siinä aamupalaa ja kahvia.
Menimme seuraavan yöpaikkaamme, joka oli Hetassa, Eskon ja Ellin mökki. Asetuimme taloksi.
Olisimme menneet Luontokeskukseen, mutta se ei ole auki viikonloppuisin. Milenaa se olisi kovasti kiinnostanut, niinkuin museotkin. Kautokeinossakin halusi käydä museossa Timon kanssa.
Ajoimme Jyppyrän taakse, jossa on kuntoradan P-paikka. Siinä vieressä on erilaisia kuntolaitteita, joita Miro, Timo ja Milena käyttivät. Miro harrastaa sellaista lajia, jonka nimeä en muista, jossa käytetään vain omaa kehoa. Vetikin treenin siinä - ja toisetkin, vaikkakin vähän eri tavoin.
Kävelimme siitä Jyppyrän huipulle, laavulle. Teimme tulet ja paistoimme makkaraa. Aurinko paistoi, joten näkymät Ounasjärvelle ja Ounastunturille olivat hyvät.
Kun palasimme yöpaikkaamme, Eskon mökille, niin laitoimme ruokaa.
Jonkin ajan kuluttua Milena täytti täytekakun Timon mukanaan tuomista tarpeista - ja kyllähän se kahvin kanssa maistui.
Timo kävi laittamassa pihasaunan lämmite. Kaikki kävimme saunassa. Mukava sauna. Minulla oli vastakin, jonka tein Jyppyrällä.
Matkalaiset ajelivat vielä Eskon mönkijällä. Milenaltakin näkyi käyvän oikein hyvin. Isä istui kyydissä. Mirolta tietenkin onnistui hyvin.
Miro innostui paistamaan vielä lettuja. Teen kanssa ne olivat äkkiä suissa.
Lopulta sitä sitten alettiin untakin odottelemaan.
Kiitos Eskolle ja Ellille hyvästä yöpaikasta!
Sunnuntai, 7.7.2024.
Otimme vähän kahvia ja palasta. Lastasimme tavaramme autoon ja klo 7 jälkeen suuntasimme kohti kotikontuja.
Autossa luin kohdan Psalmeista. Rukoilimme yhdessä.
Tavoitteenamme oli käydä Haaparannan Ikeassa syömässä ne kuuluisat lihapullat. Milena 8 kpl ja me muut 16 kpl. Hyvät olui "ruvat."
Kävivät toiset vielä vieressä olevass isossa karkkikaupassa.
Sitten vain matka jatkui. Sateli.
Tien varressa olevassa Hesburgerissa pysähdyttiin. Toiset söivät burgerit, minä jätskin kahvin kanssa.
Olisiko se ollut siinä 20 maissa, kun olimme meillä. M-L oli tehnyt pizzaa ja paistanut lettuja, joita toisetkin matkalaiset vielä nauttivat, ennenkuin jatkoivat matkaa Höytiälle, heidän kotiinsa.
Kiitokset Timolle, Mirolle ja Milenalle reissusta! Oli mukava reissu! Kyllä se meni kävelyineen kaikkineen Milenaltakin loistavasti! Kiitos Jumalalle kaikinpuolisesta varjeluksesta matkalla!
Lämmitin vielä saunan ja kävin löylyttelemässä.
En alkanut tavaroita vielä purkailemaan, vaan kävimme nukkuilemaan.
__________________________
Ja sitten tätä päivää...
Tiistai. 16.4 astetta 8 jälkeen. Sininen taivas. Vaaleita pilviä. Tuulenvirettä.
Aamupalaa ja kahvia.
Rukousta.
Kävin lastaamassa rukoushuoneen varastolta kalustoa peräkärryyn huomista nuotioiltaa varten. Toin ne pihaan.
Ruokaa ja kahvia.
M-L kävi kauppa-asioilla.
Tein nuolet osoittamaan nuotioillan paikkaa. Huomenna laitan kahteen paikkaan.
Kirjoittelin
Flunssainen olo vieläkin.
Iltapalaa ja teetä.
Seurasimme uutisia.
Siunausta!
Ps. "Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin" (Jaak. 1:2).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti