15.10.2023.
RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 79.
Tessalonikaan, sinne olivat lähetysmatkalaiset Filippistä menossa:
"Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga. Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista, selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus" (Apt. 17:1-3).
Paavali julisti synagoogassa evankeliumia, lähtien Vanhan testamentin kirjoituksista, joissa on rikkaasti kerrottu profetioiden ja esikuvien kautta Kristuksesta. Kolmena sapattina hän sai keskustella juutalaisten kanssa synagoogassa. Hänen tehtävänsä oli julistaa Kristusta. Se oli hänen päätehtävänsä, jonka hän teki erittäin rohkeasti.
Tänäkään päivänä ei tehtävämme Jeesukseen uskovina ole muuttunut; meidänkin on julistettava Kristusta, lähtien kirjoituksista, eli Jumalan Sanasta, Meidänkin tulisi olla rohkeita - entistä rohkeampia - Jeesuksen todistajia. Tiedämme, että ilman Pyhän Hengn täyteyttä meillä ei ole rohkeutta; emmekä ole ilman sitä innokkaita tämän kaltaisessa Herran työssä. Ilman Pyhää Henkeä meillä ei ole edes näkyä viedä evankeliumia ; sanomaa Jeesuksesta, ihmisille. Aika kohdallamme voi kulua siinä mielessä hukkaan.
Paavalin työ kantoi hedelmää:
"Ja muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset" (Apt. 17:4).
Jumalan Sana on elävä siemen, joka voi löytää ihmisen sydämestä hyvän maaperän ja alkaa kasvamaan sitä kasvua, mihuin se on tarkoitettukin. Jeesuksen omina olemme saaneet käyttöömme tällaisen ihmeellisen ja voimakkaan asian, kuin Jumalan Sanan, joka sisältää evankeliumin sanoman, jonka kautta ihminen pääsee Jumalan yhteyteen ja kerran iankaikkiseen elämään Jumalan taivaassa. Todellista rukouselämää Jumalan yhteydessä eläen ja Pyhän Hengen täyteyttä kokien, saamme olla mukana Jumalan työtoveruudessa, voittamassa ihmisiä saatanan vallasta Jumalan valtakuntaan. Jumala johdattaa omiaan, jos missä, niin tässä työssä. Hän kutsuu meitä työhön elopellolleen. Jokaiselle löytyy tilaa ja oikea paikka. Meidän olisi otettava enemmän tosissamme tämä asia, sillä kyseessä ovat niin isot asiat. Pelastus on kyllä Jumalan toimesta valmistettu jokaista ihmistä varten; Jeesus sovitti koko maailman syntivelan, mutta sanoman välittäjiä ei ole. Meidän on ryhdistäydyttävä; lakattava elämästä itsellemme ja otettava vastuuta ihmisistä, jotka ovat matkalla kohti iankaikkista kadotusta!
Kaikki eivät halunneet tulla uskoon:
"Mutta juutalaiset joutuivat kiihkoon ja ottivat avukseen muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. He asettuivat Jaasonin talon edustalle ja halivat Paavalia ja Silasta viedäkseen heidät kansan eteen" (Apt. 17:5).
Niin se "piirileikki" oli taas valmis alkamaan. Evankeliumi jakaa ihmiset kahteen leiriin. Tämä meidänkin on aina muistettava, niin että emme koskaan, emmekä missään, ala vesittämään evankeliumia ihmisille mieluisaksi...
Jatkan - jHs.
___________________________________
Ihmiselämässä on monia tärkeitä asioita; ylivoimaisesti tärkein niistä on: Onko minulla usko Jeesukseen?
(Jouko Kuusjärvi).
____________________________________
Sunnuntai. Oli satanut.Tihkutteli. N. 3 astetta lämmintä.
Aamupalaa ja kahvia.
Valmistautumista hautajaisiin. Luin 2. Korinttolaiskirjettä.
9.30 jälkeen lähdin hautajaisreissulle. Ensin kävin hakemassa Veikolta kukkalaitteen, jonka hän oli hommannut seurakuntamme puolesta. Sitten ajelin Pylkönmäelle,helluntaiseurakunnan hautausmaalle - sellainenkin kun sieltä löytyy. Hyvissäajoin olin siellä.
N. 2 astetta oli lämmintä. Olin huomaavinani ilmassa jonkin lumihiutaleenkin. Olimme seurakuntamme vanhimman ihmisen haudalla - 97 vuotta. Kun hänet oli laskettu hautaan, puhuin ja toimitin hänen "maallisen majansa" siunauksen. Oli aika viileän tuntuista. Laulun aloitus ja johtaminen - alussa ja lopussa - oli myös kontollani. Laskin myös seurakuntamme puolesta kukkalaitteen, jonka Veikko oli hommannut. Hän oli itse estynyt tulemasta paikalle.
Muistotilaisuuteen ajelimme Saarijärven keskustaan, Ruustinnaan. Siellä luin seurakuntamme diakonin, Henrin, tervehdyksen tilaisuuteen. Hän oli itse estynyt tulemaan.
15-16 välillä tulin hautajaisista kotiin.
Kahvia.
Laitoin tulen takkaan.
Seurasin oman seurakunnan kokouksesta tänään tehdyn tallenteen.
Poljeskelin kuntopyörää 45 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Kävin saunassa hikoilemassa lisää.
Iltapalaa ja kahvia.
Kirjoitin.
Siunausta!
Ps. "Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto" (Fil. 1:21).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti