JOULUKUU 2012

31.12.

Se on sitten siinä – tämä vuosi 2012! Eilinen on mennyt, huomista ei ole vielä tullut – mutta tänään auttaa Herra! Herran armoon turvaten jatkamme matkaa kohti uutta!

Herättyäni, vettä ryypättyäni ja mandariinin syötyäni, lähdin 6 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Hiljaa menin, mutta niin oli vaikeaa – jalat ja ristiselkä väsyneen tuntuiset, vaikka eiliten oli lepopäivä lenkkeilystä. Monenlaisiahan net ovat vanhanmiehen lenkit. Sää oli harmaa ja aika nollainen. Palattuani söimme aamupalaa ja joimme kahvia.

Tänään kävin urheiluhierojan – Neittaanmäen Martin - hyvässä käsittelyssä.

Huomista tilaisuutta ajatellen valmistauduin tänään. Jossain vaiheessa söimme kynttilöiden ja tuikkujen valossa. Ovathan ne tunnelmallisia.

19:ksi menin Vapaakirkkoon Uudenvuoden aaton tilaisuuteen. Ruutisen Jarmo johteli tilaisuutta eteenpäin. Meitä oli alun perin parikymmentä henkilöä. Jarmo keitti meille kahvit. Sen jälkeen oli kymmenkunta paikalla. Illassa sai käyttää puheenvuoroja ja lopuksi rukoiltiin hetki erilaisten asioiden puolesta – mm. liittyen uuteen vuoteen.

Taisin ennen 22 olla kotosalla. M-L katsoi netin kautta Kirkkauden aika-tilaisuuksia Tampereelta, Metro-Auto-areenalta. Ne järjesti Missiomaailma. Minäkin liityin katsomaan viimeistä sessiota. Oli hyvä. Sellaisesta tykkään

Taivaan Isän siunausta kaikille vuodelle 2013! Kiitos menneestä vuodesta Jumalalle ja teille!

Tervetuloa ALFA-kurssille Vapaakirkkoon! Kurssi alkaa ma. 7.1. klo 18. Tietoa kurssista ja ilmoiuttautumisohjeet löytyvät mm. tästä blogista – ihan tuosta vierestä oikealta reunalta. Myös www.saarijarvenvapaaseurakunta.fi päävalikon kohdasta Alfa-kurssi, löytyy infoa.

Huomenna, ti. 1.1. klo 16 on Ehtoollisjumalanpalvelus Vapaakirkossa. Sielläkin on jotakin uutta. Tervetuloa mukaan! Tilaisuuden johtelee Martti Takalo.

Siunausta!

Ps. ”Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys!” (Ps. 118:25).


30.12.

Tämänkuun viimeinen vapaapäivä minulla tänään. Herättyämme harmaaseen päivään oli pakkasta 1.2 astetta. Joimme kahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena sytytteli tulet takkaan.

Laitoin linnuille ruokaa, hakkasin autotallin eteen kovettunutta lunta pois ja työntelin muutenkin lumia. Hain puita sisälle. M-L katseli netin kautta hengellisiä ohjelmia.

Söimme – jouluisia ruokia lämmittelimme.

Timo ja Pia, sekä Helmi-koira tulivat iltapäivällä. Olivat vieneet Miron ja hänen kaveripoikansa lumilautailemaan Paavonrinteille. Joimme kahvia. Timolla oli lyhyt tukka pitkästä aikaa.

16:ksimenimme Vapaakirkkoon Jumalanpalvelukseen. Kinnusen Onni sen johteli ja myöskin puhui alkupuolella. Hietikon Hannu tyttärineen vastasi musiikkipuolesta. Katriina Härkönen käytti myös puheenvuoron ja Kari Härkönen saarnasi ja johti rukouspalveluun. Ennen sitä tuli profetian sanomia Pietilän Paavon kautta. Hyvä tilaisuus.

Kokouksen jälkeen söimme meillä iltapalaa Timon, Pian, Miron – jolla myös on nyt lyhyt tukka – ja hänen kaverinsa Thomaksen kanssa. Joulukuusen kynttilät ja ikkunoilla olevat kynttilät loistivat tunnelmallisesti.

Tervetuloa ALFA-kurssille, joka alkaa 7.1.2013. klo 18 Vapaakirkossa! Ohjeet ja infoa kurssista löytyy mm. tästä blogista – tuosta vierestä oikealta.

Illan mittaan kävin vielä saunanlöylyissä – ihan vaikkapa viimeisen vapaapäivän kunniaksi.

Siunausta!

Ps. ”Ja niin kuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille” (Luuk. 6:11).


29.12.

Rauhallista Rauhanpäivää! Vapaapäivä minulla. Heräiltyämme laitoin tulen takkaan. Joimme kahvia ja vähän jotain näykimme sen kanssa. Luin 2. Aikakirjaa.

Lehtomäen Teppo käväisi meillä. Joimme kahvia ja jutustelimme. ”Pikkisen” rukoilimmekin. Aurinkokin näyttäytyi.

Ajelin iltapäivällä Jyväskylään. Hipposhallissa ”vedin treenin” – 10 km punaista 200 m ”kiepuraa”. Alkuun ”juosta hissuttelin” 1 km, aikaan 7.15. Kävelin 8 km, km-ajoin: 6.58., 6.57., 6.56., 6.51., 6.40., 6.45., 6.31., 6.41. Loppuun ”juosta hissuttelin” 1 km, aikaan 7.29. Tarkoituksena oli kävellä tänään 8 km, km-ajoin: 7.10. – 7.20.

Kotiin tultuani lämmittelin itselleni ruokia. M-L katsoi jotakin ”rainaa” netin kautta. Näytti minullekin puolituntisen lastenelokuvan, jonka oli itse katsonut. Sen suomalainen nimi oli: Tanja tomera. Se kertoi mummista ja tytöstä. Sen kirjoittaja on Astrid Lindgren. Koskettava, mukava, ”pätkä”.

Kyllä meillä on jouluisen ja tunnelmallisen näköistä – kun kuusessa kynttilät loistavat ja ikkunoilla, ym.

Siunausta!

Ps. ”Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha” (Room. 8: 6).


28.12.

Vapaapäivä minulla tänään(kin). Nimpparionnittelut miniälle – Pialle! Heräiltyämme harmaaseen – mutta silti kauniiseen – talviseen joulukuunlopun aamuun, joimme kahvia. Luin 2, Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kappaleen. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ajelimme M-L:n, Timon. Pian, Milkan ja Miron kanssa Jyväskylän kautta Kangasniemelle. Ensin kävimme siellä syömässä yhdessä Teboililla. Hyvä ruokapaikka. Tänään sattui olemaan oikein hyvää ruokaa – tirripaistia. Sitä on yleensä tarjolla perjantaisin.

Syötyämme ajelimme kaikki vanhainkodin yläkertaan – no, ei nyt ihan sinne asti ajeltu – äitiä/mummoa tapaamaan. Hän oli ruokasalissa istumassa kun menimme. Veimme hänet huoneeseensa ja jutustelimme siellä. Iloisen ja pirteän tuntuinen äiti oli. Muisti vain ei pelaa. Mukava oli tavata. Pois lähtiessämme johdin meitä yhteiseen rukoukseen.

Menimme porukalla kotikylälleni Haarajoelle ja siellä ”kotimäelle” – Heimolle. Hän olikin yksin kotona. Juteltiin. Heimo tarjosi meille kahvit. Mukava oli tavata. Pois lähtiessämme johdin meitä rukoukseen.

”Kotkylältä” ajoimme kirkolle. Tavoitimme Hannulle ja Aunelle – Hannu on setäni – mutta he eivät olleet kotona. Suuntasimme Synsiön suuntaan – Jyväskylän tietä – Varpuniemeen, Pirjolle ja Karille – siskolleni. Mikkokin oli kotona. Kari ja Pirjo olivat lypsyllä kun menimme. Pirjo laittoi tarjoilut pöytään ja niinpä pian istuimme kahvilla. Mukava oli tavata. Eihän sitä niin usein kuitenkaan tapahdu.

Hurruuttelimme kotiin Saarijärvelle.

Lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan liki 22 maissa. 7.11 min/km-vauhtia ”laahustelin”. Mukava sää – n. 7 astetta pakkasta. Vähän tuuleskeli. M-L laittoi tultuamme takkaan tulen.

Söimme iltapalaa ja joimme pakurikääpäteetä.

Tänään matkan aikana tuli ilmoittautumisia ALFA-kurssille 4 kappaletta. Ilmoittaudu sinäkin! Pyydä ystäviä mukaan! Kurassi on sopiva kenelle tahansa – ja tekee hyvää jokaiselle. Tietoa kurssista löytyy mm. tästä blogista - blogijutun oikealta puolelta. Hyvä kurssi on taas tulossa!

Siunausta!

Ps. ”Sillä kaikki, joita Jumalan henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia” (Room. 8:14).


27.12.

Minulla on tänään vapaapäivä – ja meillä nukuttiinkin pitkään. Joulujen ”välpäevijä” vietetään – sillä ainakin meilläpäin – Kangasniemellä – puhuttiin ”uuvvesta joulusta”, kun puhuttiin ”uuvvesta vuojesta”. Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia – linnutkin, vaan eivät juoneet kahvia. Pieni kerros oli tullut lunta edellisen päälle. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Terolta tuli eilen illalla viesti, että olivat käyneet mummoa tavoittamassa vanhainkodilla, Kangasniemellä, mutta mummo olikin viety käymään Pirjolla, siskollani. Olivat ajelleet sinne. Mukava oli kuulemma ollut tavata mummoa ja Pirjo-tätin perhettä.

Kaunista on ollut ulkona – mutta kauniin jouluista ja tunnelmallista on meillä sisälläkin. Takkaan laitoin tulen lämmittämään mökkiä ja mieltä.

Takalon Martti saapui meille – kuten oli sovittu. Takapihan tulipaikalla teimme – minä puhuin ja Martti filmasi – lyhyen visuaalisen infon, koskien prosessia, jossa seurakuntana etsimme yhdessä Raamatusta seurakunnan olemukseen, elämään ja tehtävään liittyviä asioita ja periaatteita. Mukavasti alkoi päivä jo siinä hämärtämään. Tarkoituksena on, että se tulee seurakuntamme nettisivuille katsottavaksi – myös 1.1.2013. klo 16 olevaan Ehtoollisjumalanpalvelukseen, jHs. M-L laittoi meille kahvit ”filmausoperaation” päätyttyä. Joimme ja jutustelimme.

Ajelin illan mittaan Jyväskylään, Hipposhalliin. Tein siellä 8 km lenkin. Aluksi ”juostahissuttelin” 2 km km-ajoin: 7.15, 6.45. Kävelin 5 km km-ajoin: 6.09., 6.08., 6.12., 6.13., 6.11. Lopuksi ”juostahissuttelin” 1 km km-aikaan: 7.11. Tarkoituksena oli tänään kävellä 5 km km-aikoihin: 6.20. – 6.30. Se on mentävä halliin aina näillä ns. nopeimmilla lenkeillä. Menomatkalla - ja tulomatkallakin – satoi lunta. Kotiin tultuani pääsin saunaan, sillä M-L oli laittanut saunan lämmite.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä – pakurikääpäteetä. Tunnelmallista jouluvaloineen.

Siunausta!

Ps. ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi, että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi” (Joh. 15:16).


26.12.

Minulla on tänään vapaapäivä – neljäs sellainen tälle kuulle. Tapaninpäivää jo mennään – eli joulut alkavat olla taas sillä puolella. Heräilimme harmaaseen mukavannäköiseen säähän. Puut kauniin lumisia. Teron perheen kanssa söimme aamupalaa ja joimme aamukahvia. Sittenpä he kantoivatkin kimpsunsa ja kampsunsa autoon ja lähtivät – viimeiset vilkutukset ja perävalojen vilahdukset punaisen rakennuksen nurkalla – kohti Kangasniemeä. Ainakin mummon – äitini – luona heillä oli tarkoitus käydä. Me jäimme Marja-Leenan kanssa taas kahdestaan. Joko sitä ensijoulua vietetään ”Timojen” uudessa kodissa? Sen näkee sitten – ainakin ne, jotka ovat näkemässä.

Virittelin piisiin iloisen valkean. Siinäpä hiljakseen Tapania vieteltiin. Mäkisen Tapani kävi meillä kylässä. Syötiin yhdessä ateria ja juotiin kahvia. Rukoiltiinkin vähän.

Ruuan ”laskeuduttua” – ja torkuttuani sohvalla – lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille Tarvaalan suuntaan. Mukava sää. Pakkasta 12 astetta. Sateli lunta.

Illan mittaan söimme iltapalaa ja joimme teetä – pakurikääpä-sellaista.

Siunausta!

Ps. ”Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi” (2. Tim. 3:12).


25.12.

Joulupäivä, jota vietämme Jeesuksen Kristuksen, Herramme, syntymän muistoksi. Heräilimme Jouluaamuun Marja-Leenan kanssa keittiön ruokailunurkkauksen lattialla olevilta patjoilta. Pieni uusi kerros oli lunta. Valmistauduin Joulukirkkoon. Söimme aamupalaa Teron, Marin, Aaron, Eeliksen ja Nooan kanssa.

11:ksi menimme muut, paitsi M-L Joulukirkkoon Helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle. Joulukirkko oli Helluntai- ja Vapaaseurakunnan yhteinen. Sen johteli Aholan Timo. Helluntaiseurakunnan kuoro lauloi. Mielestäni kuoro oli ”hyvässä iskussa”. Timo antoi paikallaolijoille mahdollisuuden käyttää puheenvuoron. Jotkut käyttivätkin. Puhuin lopuksi.

Tultuamme kotiin oli M-L jo laittanut kahvikupit pöytään. Odottelimme Timoa, Piaa, Milkaa ja Miroa, jonka jälkeen joimme kahvia. Laitoin tulen takkaan. Lapset olivat keskenään yhdessä huoneessa ja me aikuiset juttelimme kahvien jälkeen vielä olohuoneessa ison pöydän ympärillä.

Pimeän tultua lähdin 8.3 km lenkille Tarvaalan suuntaan. Mukava keli ja sää. Ollessani paluumatkalla, juoksivat Tero ja Mari minua vastaan lenkille. Lapsetkin olivat ulkona – näkyi Timokin olevan. Palattuani laitoin saunan lämmite. Syötyämme hyvän M-L:n laittaman aterian menimmekin kohta Teron ja Timon kanssa saunan lauteille. Mukavat olivat löylyt. Pia ja Marikin kävivät jälkeemme löylyissä.

Joimme kahvit. Osa lapsista kävi vielä ulkona. Kun palasivat olivat posket punaiset.

Illan edettyä pitkälle lähti Timon perhe kohti kotiaan.

Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel lähtivät aamulla kohti Venäjää ja Vienan Karjalaa. Viesti tuli kun olivat menossa Kostamuksessa ja sitten illalla kun olivat selvinneet perille.

Siunausta!

Ps. ”Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa” (Luuk. 2:8-11).


24.12.

Heräilimme jouluaattoaamuun olohuoneen lattialta Marja-Leenan kanssa. M-L oli noussut jo aikaisemmin laittelemaan jouluaattoaamun tarjoiluja. Meillä olivat yön yli olleet jo Tero & perhe. Noustuani menin ensitöikseni tekemään polun pressusaunalle ja laittamaan sen mustankiukaan alle tulet. Muutenkin piti lumia siirrellä toiseen paikkaan pressusaunan tienovilla. Pakkanen oli laskenut n. 13 asteeseen. Hiukan alkoi leijailla yläilmoista lunta. Savu nousi ja sää oli jouluinen. Sahasin joulukuusen paksun ”kannan” pois ja istutimme sen kuusenjalkaan. Pian se seisoi tuuheaoksaisena olohuoneen lattialla. Näin toteutui meilläkin joululaulun värssy: Kuusi seisoo permannolla, kaikkien on hauska olla,,,”.

Kohtapa pääsimmekin syömään sitä perinteistä joulupuuroa sekahedelmäsopan tai/ja sokerin/kanelin/maidon kanssa. Kinkkuakin jo päästiin maistelemaan ja lohta, ym. Linnutkin ruokailivat.

Timo perheineen saapui myös hyvissä ajoin meille. Jotakin oli unohtunut heiltä kotiin, niinpä Pia käväisi takaisin kotona. Lisäilin puita mustan kivikasan alle. Joulukuusen koristelukin tapahtui mukavasti. Milka ainakin laittoi tähden kuusen latvaan. Kuusen tuoksu oli huoneessa. 

Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Vähän alle 7.30 min/km vauhtia etenin. Mukava sää olla ”happihypyllä”. Terhi-Marja perheineen oli tullut lenkkini aikana myös meille. Timo oli lisäillyt puita kiukaan alle. Lapset olivat ulkona.

Meitä oli nyt jouluaattoa viettämässä 15 henkeä, Helmi koira 16 – eli koko meidän perhekunta. 8 aikuista ja 7 lasta. Pia – todennäköisesti hän – oli tehnyt mukavan, ikään kuin kilpailun, johon lapset ja aikuiset saattoivat ottaa hyvin osaa – ja kaikki ottivat. Jokainen sai jonkun omaan aiheeseensa sopivan jutun ikään kuin palkinnoksi/lahjaksi. Mukava yhteinen hetki. Joimme kahvia/glögiä.

Lapset saivat jokainen sellaisen mäkihyppääjän. Sitä kävivät ulkona lumisessa mäessä hyppyyttämässä. Myöhemmin sisällä vinoon asetettua sileää levyä pitkin. Kyllä heillä näkyi puuhaa riittävän.

Laitoin ulkotulia takapihan, sekä etupihan puolelle loimottelemaan. Kävin heittämässä häkälöylyt ”takapihan kivikasasta”. Vedin pressun kehikon päälle ja menimme Teron ja Timon kanssa saunaan. Löylyt olivat erinomaiset. Vastakin oli jokamiehelle. Kävin hangessa pyörähtämässä. Mari, Aaro, Eelis ja Miro kävivät vielä myös pressusaunassa. Aaro oli käynyt hangessa – Mirokin, ainakin istumassa. Milka, Emilia ja Daniel kävivät sisäsaunassa.

Kun joulusaunomishommat olivat ohi, alkoi kohta jouluaterian syöminen. Marja-Leena oli laittanut monipuolisesti hyvää ruokaa. T-M:kin siellä keittiöllä heilahteli – ja muutkin olivat korttansa kekoon kantamassa. Olihan se mahtavaa olla yhdessä maittavalla aterialla jouluaattona. Kun jälkiruuatkin oli ”ahdettu sisään” – tai jo sen aikana – aloitti Tero lukea kertomuksen Eino Ahosen kirjoittamasta kirjasta. Se kertoi erään perheen joulunvietosta seikkaperäisesti. Kaikki kuuntelivat tarkkaan kertomusta. Sen jälkeen luin minä jouluevankeliumin isosta perheraamatusta. Minä siksi, että sain aamulla joulupuurosta mantelin lautaselleni. Meillä on ollut sellainen tapa, että kuka saa sen mantelin se lukee jouluevankeliumin. Kukaan ei ollut iltaan mennessä ilmaissut kenelle se manteli oli tullut. Johdin rukoukseen evankeliumin lukemisen jälkeen. Rukoilimme myös Terhi-Marjan, Deniksen, Emilian ja Danielin huomenaamulla alkavan Venäjän matkan puolesta.

Seuraavana olikin vuorossa lahjojen jako. Jo aikaisemmin olivat lapset kantaneet lahjat kuusen juurelle, josta he kaikki niitä sitten jakelivat. Pienemmille, jotka eivät osanneet vielä lukea, joku luki kenelle lahja oli tarkoitettu. Olihan siinä iloa, ääntä, menoa ja meininkiä. Sitten vain kuorimaan paketteja auki. Oli iloisia ilmeitä ja hyvää mieltä.

Sittenpä johonkin aikaan olikin vuorossa kahvit/glögit täytekakun, erilaisten piparien/keksien ja juustojen kera. Juustotarjotin oli hyvä. Viinirypäleet siihen myös kuuluivat. Oli vielä suolaistakin maisteltavaa – piirasta.

Terhi perheineen meni valmistautumaan kotiin huomista matkaa varten kahvien jälkeen. Timo perheineen meni myöhemmin yöksi kotiin. Teron perhe jäi meille yöksi.

Päivän ja illan mittaan olen valmistautunut huomista Joulukirkkoa varten. Se on Helluntaiseurakunnassa, Matinkuja 1., Helluntai- ja Vapaaseurakunnan yhteisenä klo 11.

Kiitos Jumalalle Hänen rakkaudestaan meitä syntisiä ihmisiä kohtaan, että Hän antoi Poikansa tulla maailmaan ihmiseksi, sovittamaan syntimme!

Tämän päivän aikana on tullut tekstiviestejä Venjältä ja Suomesta, samoin sähköposteja – jopa puhelukin Venäjältä - joissa on toivotettu hyvää joulua. Kiitos niistä kaikista! Hyvää Joulua kaikille!

Siunausta!

Ps. ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16).


23.12.

Työpäivä minullakin taas – kolmen vapaapäivän jälkeen. Yli 20 astetta oli pakkasta noustessamme. Ensitöikseni hain puut liiteristä ja sipaisin tulet takkaan lämmittämään. Otin kuusen – jonka kävin eilen illalla ostamassa HH:sta – pois harson sisältä. M-L sen myöhemmin kantoi pesuhuoneeseen sulamaan. Se kuusi oli viimeinen, mitä HH:n seinustalla seisoi. Vaan emmehän me tarvitsekaan kuin yhden. Valitettavasti se ei ollut kotimainen, vaan tanskalainen. Niin on kaunista luminen luonto, että oikein – ja lintuset pyrähtelevät ruokintapaikoillaan. Niin täällä maalla. Syötiin aamupalaa ja juotiin kahvia.

Minulle koko päivä on ollut valmistautumista iltapuolen jumalanpalvelukseen – ja muihinkin tuleviin asioihin. Asioita kun menee päällekkäin, vierekkäin ja limittäin. Marja-Leena kävi kauppareissulla kylällä.

Ennen 15 ajelin Vapaakirkkoon. Koetin vähän monistella – huokaillakin Herran puoleen tilaisuuden puolesta. Klo 16 alkoi Jumalanpalvelus. Sen johteli Kinnusen Onni mukavalla tyylillä. Lehtomäen Taneli ja Anne johtelivat yhteislauluja – olivat joululauluja. Onnin puhui, Ruutisen Jarmo ja Nina käyttivät puheenvuoron. Kinnusen Marsa käytti puheenvuoron. Puhuin.

Tultuani kotiin oli vuokratalomme mukavan näköinen kun jouluiset valot loistelivat. Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa olivat jo tulleet meille joulunviettoon. Mukava oli taas tavata. Pojat kasvavat. Pian pääsimme syömään hyvää ateriaa.

Jonkinaikaa ruokaa sulateltuani lähdin Tarvaalan suuntaan 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille”. Pakkasta n. 24 astetta. Oli minjulla kuitenkin kasvosuojus, vaikkei olisi tarvinnut. Piikkilenkkarit narskuttivat mukavasti. Ei voi moittia joulunalussäätä – kuu taivaalla ja tähdet. Puut kauniin lumiset. Voisiko se jouluinen maisema – näin suomalaisittain ajateltuna – siitä enää parantua. Marikin kävi lenkillä, mutta eri suunnassa kuin minä.

Lenkiltä tultuani laitoin saunan lämmite. Söimme iltapalaa ja joimme teetä – minä pakurikääpäteetä. Kävin Teron kanssa saunassa.

Se on aatonaatto. Haluan toivottaa kaikille tämän blogin kautta toivotukseni tavoittavalle: Hyvää Joulua. Olkaamme toivorikkaalla mielellä ja iloitkaamme Vapahtajasta, joka on valmistanut meille pelastuksen!

Siunausta!

Ps. ”Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: Se on täytetty, ja kallisti päänsä ja antoi henkensä” (Joh. 19:30).


22.12.

Työpäivä minulla jälleen. Heräsimme pakkasaamuun. Joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä kapassa. Kävimme syömässä HH:ssa.

Takkaakin piti lämmittää. Valmistauduin tuleviin tilaisuuksiin. Lähettelin joulutervehdyksiä s-postin kautta.

Illalla kävin vielä HH:ssa. Ostin samalla sieltä kuusen – yksi sellainen oli enää seistä tököttämässä seinustalla. Eipähän ollut valinnan vaikeutta.

Lämmitin saunan. M-L:lla ollut tänään jouluvalmisteluihin liittyviä askareita.

Siunausta!

Ps. ”Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille” (Aamos 3:7).


21.12.

Länsimaisittain tulkitun Maya-kalenterin mukaan tänään olisi pitänyt tulla maailmanloppu. Jossain päin on kuulemma ollut melkoista hysteriaa asian suhteen. Vaan eipä tuo ole meikäläisen ajatukseen astunut koko juttu – ja miksipä olisikaan.

Heräiltyämme – minä vapaapäivään – joimme kahvia ja söimme eilisen pizzan loppuja. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ajelin Jyväskylän kautta viemään joulutervehdyksiä Kangasniemelle. Kävin ensin Hannulla ja Aunella – sedälläni. Hänkin käveli jo rollaattorin kanssa kodissaan. Pois lähtiessäni rukoilimme yhdessä. Seuraavaksi menin Annille – tädilleni äidin puolelta. Hänelläkin oli jo rollaattori kodissaan. Rukoilimme ennen kuin lähdin pois. Jatkoin matkaani äidille, vanhainkodin yläkertaan. Hän oli istumassa ruokasalin pöydän ääressä. Kun tulin ovelle sanoi hän heti: Joukohan sieltä tuli. Äiti esitteli myös minut hoitajille ja paikalla oleville: Tämä Jouko on minun vanhin poikani. Sen hyvin muisti, vaikka muut asiat eivät osu kohdalleen. Rollaattorin työntäminen ei onnistunut. Hoitajat veivät pyörätuolilla omaan huoneeseen. Muuten äiti oli pirteällä tuulella. Kasvot olivat iloiset näköiset. Juteltiin. Rukoilimme ennen kuin lähdin pois. Eihän sitä elämänkulkua voi pysäyttää. Aikanamme vanhenemme ja lähdemme täältä ajasta ikuisuuteen – nekin, jotka eivät usko minkäänlaisen ikuisuuden olemassaoloon. Ikuisuus on – Jumalan taivaassa tai kadotuksessa. Elämämme aikana valitsemme osamme.

Kaupassa tapasin siskoni Pirjon, sekä muitakin kaukaisempia sukulaisia. Kävin ”hautuumaalla” sytyttämässä kynttilän isän haudalle. Kävin syömässä Teboililla hyvän aterian – sattuikin jouluateria. Olin koettanut tavoitella heimoa puhelimella. Soittikin juuri kun olin Teboililta lähdössä, että lähteen hänkin juuri töistä kotiin. Niinpä ajelin Haarajoelle, kotikylälleni. Joimme kahvit Heimolla ja Arjalla. Olemme velimiehen ja siskolikan perheen kanssa sopineet, että emme vaihtele joululahjoja – kortit kyllä ”lähätämmä”. Jos onnistuu niin ”tähän rakoseen” tulee tänään puhelimella syntymäkodistani ja sen pihapiiristä otettuja kuvia. 

Käväisin vielä Varpuniemessä Pirjolla – siskollani – ja Karilla kotiinpäin ajellessani. Mikkokin oli kotosalla. Glögiä juotiin.

Kävin Jyväskylässä Hipposhallissa 7 km lenkillä. Kävelin 7 km. Ensimmäisen kilometrin ”juosta hissuttelin”, 6 km kävelin alle 7.50 min/km. Tarkoituksenani oli tänään kävellä 6 km 7.50. – 8.00 min/km.

Tulin kotiin niin, että M-L ennätti vielä ennen 21 hakemaan postista - Siwasta - paketin. Saunakin oli lämmite. Kohta pääsin sinne. Jouluiset valot paistoivat huushollissa. M-L oli siivonnut. Saunan jälkeen maistui pakurikääpätee. Vielähän sitä illan mittaan piti syödä iltapalaakin – ja juoda pakurikääpäteetä.

Siunausta!

Ps. ”Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen” (Gal. 4:31, 5:1).


20.12.

Vapaapäivä minulla tänään. Heräiltyämme joimme kahvia.

Kävimme Marja-Leenan kanssa syömässä HH:n ravintolassa. Väkeä oli runsaasti. Samalla reissulla ajoimme hakemassa Emilian eskarista meille. Hän esitteli piirustuksiaan, sejöä kansiota, jossa oli heidän eskariryhmänsä yhteiskuva, sekä laulujen sanoja. Piirteli ja leikiskeli Emilia. Siivottiinkin minun työhuonetta Emilian kanssa. Juotiin kahvia/glögiä.

Joitakin joulutervehdyksiä laittelin vielä. Laitoin takkaan tulen.

Terhi-Marja, Denis ja Daniel kävivät hakemassa Emilian.

Kävin Jyväskylässä, Hipposhallissa, lenkillä. Kävelin 9 km km-ajoin: 7.22., 7.01., 6.48., 6.46., 6.46., 6.38., 6.28. 6.20. 6.38. Ajelin kotiin. Pakkasta n. 17 astetta. Matkalta ostin – Hirvaskankaan ABC:ltä – pari pizzaa, joita M-L:n kanssa söimme tultuani kotiin – ja joimme pakurikääpäteetä. M-L oli leiponut Jyväskylän keikkani aikana.

Siunausta!

Ps. ”Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä” (Matt. 1:21).


19.12.

Jep. Se on sitten tämän kuun ensimmäinen ”lakisääteinen” vapaapäivä. Sekin on mukavata. Edellinen sellainen olikin 15.11. Minulla on 8 vapaapäivää kuukaudessa, niin on sovittu. Herättyämme vein listusille siemeniä ja joimme aamukahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta: Parhaani Hänelle luvun tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Pakkasta parikymmentä astetta. Tontin reunamilla ”laulatti” pari metsuria hyvin kierroksia ottavia moottorisahojaan. Kaatoivat ”viitaa” energiapuuksi. Mukava ääni kuulaassa pakkasilmassa. Eikä hassumpaa, vaikka itsekin pääsisi ”kurnuttamaan”…

Kävimme M-L:n kanssa syömässä ”kansanravintola” HH:ssa. Paluumatkalla haimme Emilian eskarista kotiinsa. Iloinen pieni tyttö. Olivat eskarilaiset tänään käyneet katsomassa eläimiä – ja olikohan siellä ollut myös eläinten – vai eläimille - joulurauhan julistus.

Kävin lyhyellä kotikäyntireissullakin. Laittelin joulutervehdykset valmiiksi naapureille ja kävin jakamassa niitä suurimman osan. Postiinkin piti viedä joulutervehdyksiä. Valmistelin sanottavaa tuleviin kokouksiin. Laittelin takkaan tulta. M-L siivosi yhden huoneen ainakin. Laitteli myös lahjoja – ei siis postiin vaan aihehti paketteja kotona. Mukava oli myös vapaapäivän kunniaksi työnnellä lumia pihassa. Ei siksi, että olisi tänään satanut, vaan tehdä pihaa ”nätimmännäköiseksi” edellisten sateiden jäljeltä. Ei sitä lunta ollut kuin nimeksi. Liki puolikas kuu näkyi taivaalla. Tähtiäkin. Pakkasta n. 20 astetta. Oikein hieno sää ja mukavantuntuinen atmosfääri. Ulkona oli mukava olla – sitä kun ei tule käytyä juuri muuta kuin aina lenkillä ”hapittelemassa”. Vapaapäivänään voi tehdä itselleen mieluisia asioita. Denis, Emilia ja Daniel käväisivät. Juotiin kahvit/teet/glögit.

Kävin 5 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Kävelin 7.47 min/km-vauhtia. Mukavasti narskui pyörätien pakkaslumi nastalenkkareiden alla. Pääsin pian saunaan tultuani, sillä napsautin saunan lämmite lähtiessäni. M-L katsoi Poika tuli-konserttia Seinäjoen Sateet lähetä -illasta. Söimme iltapalaa ja joimme pakurikääpäteetä.

Siunausta

Ps. ”Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro heille, kuinka suuria tekoja Herra on sinulle tehnyt ja kuinka hän on sinua armahtanut” Mark. 5:19).


18.12.

Heräsimme hyvissä ajoin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Vein M-L:n ”Terhien” entiselle asunnolle tekemään ”viimeisiä silauksia” paikoille. Ajelin sieltä hyvissä ajoin Vapaakirkkoon Kristittyjen yhteiseen rukousaamuun, joka alkoi klo 8. Meitä oli siellä 3. Rukous on aina arvokasta ja tärkeää. Joskus Jumalan täytyy pysäyttää meitä huomataksemme sen. Elämässämme asioiden tärkeysjärjestys vääristyy niin helposti

Rukousaamusta ajelin suoraan hakemaan M-L:naa. Kodin kautta ajelimme syömään ”kansanravintola” HH:iin. Samalla reissulla tuli ostettua mm. kinkku, sekä lintusille rasva-maissi-palloja. Haimme Emilia eskarilaisen meille eskarista. Kotiin tultuamme laitoin niitä ruokintapaikalle. Hyvin alkoivat niitä ”nokittelemaan” – vai olikokaan se nokittelua.

Kävin kotikäynneillä. Denis haki Danielin kanssa Emilian kotiin.

Kävin illalla Jyväskylässä, Hipposhallissa, 8 km lenkillä. Aluksi ”juostahissuttelin” 2 km, km-ajoin 7.11., 6.45. Kävelin 5 km km-ajoin 6.14., 6.03., 5.50., 5.47., 5.37. Lopuksi kävelin hilja-sikseen 400 m ja ”juostahissuttelin” 600 m. Tarkoituksenani oli tänään kävellä 5 km km-ajoin 6.20. – 6.30. Yksi toinenkin kävelijä – useampikertainen veteraanisarjan naisten maailmanmestari – oli hallilla harjoittelemassa. Miron kanssa meidän piti tänä iltana mennä yhdessä Hipposhalliin, mutta Miro oli kaatunut luistimilla koulussa ja polvi oli tullut kipeäksi.

Paluumatkalla kävin ostamassa Hirvaskankaan ABC:ltä pizzan kotiin vietäväksi. Ensin kävimme M-L:n kanssa saunassa – se kun kävi kuumana – siis sauna. Söimme pizzaa – ja pakurikääpätee maistui. M-L oli leivoskellut ”Hipposreissuni” aikana.

Siunausta!

Ps. ”Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niin kuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niin kuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi” (1. Piet. 3:7).


17.12.

Marja-Leena meni varhain jo ”Terhien” entiselle vuokra-asunnolle siivoilemaan – T-M kun on töissä ja Deniksellä ”käpälä” kipsissä. Minäkin nousin ajoissa – vaikkei ajolähtöä ollutkaan. Harmaata säätä. Hiukan luntakin tullut. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Hieman rukoilin.

Tein aikalailla intensiivisesti töitäni.

M-L kävi hakemassa Emilian eskarista kotiinsa. Kävimme M-L:n kanssa ”kansanravintola”-HH:ssa syömässä. Samalla reissulla Vapaakirkolla, postissa ja kaupassa.

Jatkoin töitäni iltaan asti.

Raapaistuani tulen takkaan lähdin hieman ”hapettamaan” itseäni Tarvaalan suuntaan. Tuollaista n. 8 min/km-vauhtia menin 6.3 km. Puolivälissä kävin pimputtamassa ”Terhien” ovikelloa – ”lenkkipolkuni” kun kulkee ihan vierestä. Minulle tarjottiin muuttotavaroiden keskellä glögiä. Eiväthän ne tavarat karkuun juokse. Ennättäähän ne laittaa paikoilleen ajallaan, ajallaan… Aika ”töppyrää” oli luminen pyörätie. Koetin kuitenkin ns. ”kilpakävellä”. Olen huomannut, että liiallinen ”juoksuhissuttelu” ei ole hyväksi kävelijälle – tai ainakhan minulle.

lenkiltä tultuani napsautin saunan lämmite. niinpä ajallaan sain kipaista lauteille napottelemaan löylyjä. Mukava oli saunoskella. Kiitosaihe sekin Jumalalle – kuten niin moni muukin asia, ihan koko elämä. Syötiin iltapalaa ja juotiin pakurikääpäteetä.

M-L on tänään leiponut pipareita ja paistanut maksalaatikkoa – tuoksut huushollissa ovat sen mukaiset – eli hyvät.

Siunausta!

Ps. ”Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne” (1. Tim. 3:16).


16.12.

Heräsimme hyvissä ajoin. Marja-Leena meni ”Terhien” vuokra-asunnolle – sinne josta muuttivat/muuttavat – siivoilemaan ja loppuja tavaroita kasailemaan Terhi-Marjan kanssa. Join kahvia ja valmistauduin päivän tilaisuuteen. Myöhemmin söin enemmän jotakin. Harmaa päivä.

M-L:n tultua kotiin laittoi hän ruokaa. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel tulivat meille syömään. Heillä kun ei vielä ole huusholli uudessa asunnossa ”kondiksessa”.

15:ksi ajelin Vapaakirkkoon Jumalanpalvelukseen. Piti vähän monistella ennen tilaisuutta. 15.30. paikkeilla rukoilimme – me kokousvastuussa olevat, jotka olivat paikalla. Klo 16 alkoi kokous. Kovasen Timo johteli sen. Hänellä oli hyvä ja puhutteleva puheenvuoro lohesta. Timo vertasi hyvin asioita sen elämästä ihmisen elämään. Lauloimme joululauluja ja -virsiä Hengellisestä laulukirjasta. Puhuin. Tällä kertaa lattiatasolta.

Tultuani kotiin kokouksesta ja kahvit hörpättyäni lähdin 10.5 km lenkille Tarvaalan suuntaan. Mukava – n. 10 asteen pakkanen. Sateli lumia. Tuuleskeli. Alkoi jo kinostella. Kävelin n. 7.50 min/km-vauhtia. Tarkoituksena oli tänään kävellä 10 km 7.50. – 8.00 min/km. Nastalenkkareilla vanhus köpötteli. Palattuani oli M-L katsomassa Elävä vesi-kuoron joulukonserttia netin kautta Seinäjoen Helluntaikirkosta. Syötiin iltapalaa ja pakurikääpäteetäkin piti ”lipittää”.

Siunausta!

Ps. ”Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja elämä” (Joh. 6:63).


15.12.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut veljelleni Heimolle Kangasniemelle! Heräsimme harmaaseen puolenkymmenen pakkasasteen päivään. Marja-Leena jo kuudelta. Hän kävi jo aamupuolella kylällä palauttelemassa ALFA -illallisella lainassa olleita tavaroita, jne. Syöskentelin aamupalaa – mm. paljon salaattia – ja juoskentelin kahvia. Punatulkut sun muut pienet siivekkäät – ja siivetön orava – ruokailivat ikkunan takana. Luin 2. Aikakirjaa.

Menimme Terhi-Marjalle, Denikselle, Emilialle ja Danielille kantamaan muuttotavaroita – heillä kun on majanmuutto. Onhan se Emilialle ja Danielillekin jännää kun koti muuttuu toiseen paikkaan. Kovastihan he olivat hommassa mukana. Mäkisen Riitta tuli kuorma-autolla niitä siirtämään. Pietilän Paavo ja Antti olivat myös. Emilia ja Daniel pääsivät kuorma-auton koppiin istumaan, kun kuormaa vietiin. Kun oli saatu kuorma purettua uuteen kotiin, joimme siellä kahvit – ainakin meille ensimmäiset sellaiset. Voihan olla, että tulee ryypättyä vielä useastikin, jHs. Muuttomatkaa kertyi tuollaiset 5 km ja rapiat. Muuttivat lähemmäs meitä – mutta ei siitä syystä. Kolmen kilometrin ja rapiat päähän.

Käydessäni hakemassa kylältä meille kaikille salaattikebabit, sain M-L:lta puhelun autoon, että minun on lähdettävä viemään Denistä lääkäriin, Oli kaatunut pihassa ja lie jalka oli murtunut. Syötyämme hakemani ruuat, lähdin viemään Denistä Jyväskylän Keskussairaalaan päivystykseen. T-M soitteli Saarijärven terveyskeskukseenkin, mutta ei oikein lupaavalta tuntunut siellä puolessa. Hyvä kun menimme Jyväskylään – siellä jalan sai kuvattua. täällä ei olisi saanut. Laittoivat jalan kipsiin. Antoivat kyynärsauvat Denikselle. Ajelimme heidän uuteen kotiinsa, jossa M-L ja Deniksen muu perhe laitteli paikkoja kuntoon. Osa tavaroista on vielä vanhassa kodissa.

Tultuamme omaan kotiin laitoin saunan lämmite4 ja tulen takkaan. Kävimme M-L:n kanssa saunassa. Pakurikääpätee maistui.

Ma. 07.01.2013. klo 18 alkaa Saarijärven Vapaakirkossa uusi ALFA –kurssi. Lue ohjeet esim. www.saarijarvenvapaaseurakunta.fi , päävalikko, Alfa-kurssi, tai tämän blogin sivusta ja ilmoittaudu mukaan. Kutsu myös ystäväsi kurssille. Se kannattaa.

Siunausta!

Ps. ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu ja Karitsalta” (Joh. ilm. 7:10).


14.12.

Hyvää Joukonpäivää kaikille kaimoille! Kiitokset lukuisista nimpparionnitteluista! Emiliakin soitti tänään. Puhelimesta kuulu iloinen tytön ääni: Hyvää nimpparia! Puhelu loppui ilmoitukseen: Me tullaan käymään! Mukavata. Ne on arvokkaita hetkiä tuollaiset. Aika kuluu. Lapset kasvavat. Me vanhenemme. Ei aikaakaan, kun tilanteet ovat aivan toisenlaiset.

Herättyämme joimme kahvia ja söimme aamupalaa – minä myös paljon salaattia. Tuli myös puhelu ja kyselyä auki olevasta Saarijärven Vapaaseurakunnan pastorin paikasta. Mahdollinen hakija soitteli. Minulla kun on tuota ”virka-aikaa” jäljellä n. kolme ja puoli kuukautta plus loma siihen päälle. Siihen asti aikoinaan lupasin toimia tässä tehtävässä. Uutta pastoria haetaan seurakuntaan. Luin 2. Aikakirjaa. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle präntätyn kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Sää oli leuto ja harmaa – muutama pakkasaste. Kauniin ja jouluisen näköistä lumisine puineen.

Kävimme M-L:n kanssa syömässä jouluaterian ”kansanravintola” HH:ssa. Oli hyvät ”ruvat”.

Kävin noin kymmenessä paikassa kotikäyntireissulla.

Palailtuani kotiin, oli Daniel meillä. Emilia oli tyttökerhon pikkujoulussa Majakalla. Äiti vielä töissä.

Kävin 6 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. 7.40 min/km-vauhtia pidin. Tarkoituksena oli tänään kävellä 7.50. – 8.00 min/km-vauhtia, mutta eihän sitä osaa eri keleissä – eikä muutenkaan – meikäläinen arvioida tuota vauhtia. Töppyräinen oli pyörätie. Siinä oli lunta. Sitä alkoi hiljakseen myös sadella.

Jonkin ajan kuluttua lenkiltä tulostani tulivat Emilia ja Deniskin meille. Juotiin kahvit. Deniksen mentyä lämmittämään heidän vuokra-asuntoaan jäivät Emilia ja Daniel vielä meille siksi aikaa, kun Terhi-Marja tulee töistä ja hakee lapset kotimatkallaan. Niin kuin sitten tapahtuikin.

Söimme iltapalaa. Joululaulut soivat Radio Deistä. Uutiset kertoivat, että USA:ssa on ollut kouluammuskelu, jossa kuollut liki 30 ihmistä. Maailma on pahan vallassa.

Siunausta!

Ps. ”Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä tulee vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta” (2. Tim. 3:1-5).


13.12.

Ennätitkö laittaa joulukortit postiin tänään? Tapahtui halvemmalla, nääs. Heräiltyämme juotiin kahvia ja ei syöty aamupalaa – syy, että oli tiedossa meno jouluiselle atrialle. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Yksi punatulkku näytti sairaalta. Vein sille auringonkukansiemeniä maahan, hangelle levitetyn lehden päälle. Viedessäni se ei lähtenyt minnekään, olimme ihan ”naamatusten”. Lopulta se tuli lehdellä olevan kasan päälle ja kökötti siinä. Hävisi lopulta jonnekin.

Kävimme M-L:n kanssa jouluaterialla Majakalla – rohkenimme mennä kun Mannin Eero kutsui. Saihan samalla tukea työtä, jota siellä tehdään. Hyvä ateria. Tulimme kaupan kautta kotiin. Oli aika leutoa – pari, kolme astetta – mutta takkaa piti lämmittää. M-L teki taloustöitään – mm. valmisteli jouluruokia.

Kävin tänään 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Kävelin – joitakin ”juoksuhissutteluaskeleita” otin alamäessä – 7.10. – 7.20 min/km-vauhtia. Satoi lunta. Pyörätiellä oli sitä kerros. Lenkki oli osoitus siitä kuinka vaikeaa on ”harrastaa ns. lajiharjoittelua”, - kun lajina on kilpakävely – näillä lumien mailla. Tarkoituksena oli tänään kävellä 8 km 7.10. – 7.20 min/km. Ihme kun siihenkin pääsin. ”Alla” olivat nastalenkkarit.

18.30:ksi ajelin Vapaakirkkoon. Siellä vietimme jutusteluillan.

Palattuani kotiin söin iltapalaa – paljon salaattia – ja join pakurikääpäteetä. Kuuntelin Pitkäsen Paavolta tänään Majakalla saamani - heillä lähiaikoina olleen - kotikokouksen äänitteen.

Siunausta!

Ps. ”Minä (kuningas Daarejaves) olen antanut käskyn, että minun valtakuntani koko valtapiirissä vavistakoon ja peljättäköön Danielin Jumalaa. Sillä hän on elävä Jumala ja pysyy iankaikkisesti. Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herrautensa lopu. Hän pelastaa ja vapahtaa, hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin jalopeurain kynsistä” (Daniel 6:26 – 27).


12.12.

Tänään on sellaiset ”lukemat taulussa”, että ne toistuvat seuraavan kerran 100 v päästä – 12.12.12. Heräiltyäni ja kahvit keitettyäni menin – ennen kuin hörppäsin – viemään Denikselle avaimet ja peräkärryn. Avaimet olivat jääneet sisälle. Palailtuani söin aamupalaa ja join kahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Rukoilimme Marja-Leenan kanssa yhdessä keittiön pöydän ääressä. Denis kävi meilläkin puhaltamassa lumet pois ”häkkyrällään” pihasta ja pihatieltä.

Valmistauduin kokoukseen.

12:ksi ajelin Vapaakirkkoon Päiväpiiriin – eli se oli 12121212. Meitä oli siellä 9. Tarjoilujen jälkeen lauleskelimme yhdessä Ohrasen Vilhon kitarasäestyksellä joululauluja. Ahosen Reijo oli hänen kanssaan esilaulajana. Reijo myös käytti puheenvuoron. Jaoimme jouluun ja vähän muuhunkin liittyviä muisteluksia. Puhuin.

Tein töitäni. M-L leipoi. Syötiin – paljon salaattia.

Denis, Emilia ja Daniel kävivät. Viime sunnuntaina Emilia valitsi minulle vaatteet – ”sävysävyyn” – Jumalanpalvelukseen. Hänellä kun on silmää sellaiseen. Joimme kahvia/mehua.

Käväisin pienellä – 5 km – ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. 7.45 min/km-vauhtia pitelin. Tänään olisi ollut vuorossa 5 km kävelyä 7.50. – 8.00 min/km.

17.30. tuli kuudes ja viimeinen jakso Pikku 7:sta – Saarijärveläistä tuotantoa – TV7:sta. Oli yllätyksiä tässä jaksossa. Käykääpähän ”tsiikaamassa raina”. Kyllä ne pojat ja tytöt osaavat!

19:ksi menimme kaupungintalolle heimo Embuskan: Monta joulun tarinaa -joulukonserttiin. Armoitettu tarinoiden – tosi -sellaisten – kertoja on Heimo. Lauluihin ja niiden taustoihin liittyviä koskettavia tarinoita.

Palattuamme kotiin söimme iltapalaa ja joimme pakurikääpäteetä.

Siunausta!

Ps. ”Sano sentähden: Näin sanoo Herra, Herra: Minä kokoan teidän kansojen seasta ja kerään teidät maista, joihin teidät on hajotettu, ja annan teille Israelin maan” (Hes. 11:17).


11.12.

Heräiltyäni keittelin kahvit. Luin 2. Aikakirjaa. Lämmintä huoneissa 17 ja jotain. Eilen ei ennättänyt lämmittää takkaa. Minustahan se ei ole pahakhan lämpötila – mieluummin päinvastoin.

8:ksi ajelin Vapaakirkkoon kristittyjen yhteiseen rukousaamuun – sellainen se on ollutkin. Tänäkin aamuna oli ”kolmenlaisia” Jeesukseen uskovia paikalla – no, varsin vain sanoin, on vain yhdenlaisia Jeesukseen uskovia – siis vain Jeesukseen uskovia, tai sitten ei. On se vain sittenkin merkillistä: kaikki ovat menossa taivaaseen ja kuiten täällä matkalla on niin tarkat rajaiset – ainakin joskus ja joillakin – minullakin. Luin alkuun paikan Raamatusta. Rukoilimme kymmenien lähetettyjen rukousaiheiden - ja muiden - puolesta. Meitä oli viisi. Hyvä asia, että on tämä Rukousaamu – siellä ainakin rukoillaan. Soppakirkon Jouluaterian valmistajat saapuivat myös hyvissä ajoin kirkon keittiöön. Se on hyvä kun on elämää, eikä olla ”jysähdetty” paikoilleen.

Veimme Deniksen kanssa Helluntaiseurakunnan rukoushuoneelta lainatut 5 pöytää takaisin Vapaakirkolta – ne tosin olivat jo olleet yön kärryssä meidän pihassa.

Tultuani kotiin hain puita ja raapaisin takkaan tulet palamaan mökin lämpimiksi. Marja-Leenakin nousi eilisen rankan päivän jälkeen.

11:ksi ajelin taas vapaakirkolle Soppakirkon Jouluaterialle. Alkulaulun jälkeen minulla oli lyhyt puhe ja rukous. Sittenpä olikin heti aterian vuoro. Mukava oli istua pöydissä ja saada ihmisiin kontaktia ja jutustella. Minä ilman muuta jakelin myös 7.1. alkavaan ALFA -kurssiin kutsuja ihmisille ja kutsuin heitä mukaan. Tämän tulisi olla tapana myös muilla seurakuntalaisilla, sillä ALFA on hyvä työkalu evankeliumin työssä. Tosin on tehtävä työtä ja nähtävä vaivaa asian eteen. Voisimme myös jatkaa entiseen malliinkin ”saman kaavan” mukaan vuodesta toiseen, mutta minä ajattelen, että kaavat kuuluvat vain räätälille. Taas oli sellaisia ihmisiä – siis tässä jouluruokailussa - paljon kirkossa, joita ei ole ollut pe., la., su., ja ma. tilaisuuksissa. Se on hyvä asia. On hyvä, että seurakunta on ulospäin suuntautunut, etsijäystävällinen, uusia ihmisiä tavoittaa haluava. Kontaktin saaminen ihmisiin on tärkeä. Ystävyydestä voi tulla silta evankeliumille ihmisen sydämeen. Soppakirkko-toiminta – siis tämänpäiväinen jouluateriakin – on seurakuntamme yhdistyksen - ViaDian – järjestämä. Via Dia on Suomen Vapaakirkon valtakunnallinen yhdistys, jossa on paikallisyhdistyksiä – mm. Saarijärven ViaDia, joka on tänä syksynä perustettu. Vastuussa siinä on hallitus, jota Grönqvistin Juha luotsaa. Tänäänkin oli Juha ”esikuntineen” tehnyt hyvää työtä. Hän oli hommannut mm. Jouluaatto-lehtiä, joita ihmiset saivat mukaansa – muiden saamisten kera. Kiitos siitä heille! Aina kannattaa antaa evankeliumia ihmisille tavalla ja toisella. Muistetaan heitä ja ViaDia työtä rukouksin ja rohkaistaan eteenpäin. ViaDia on hieno mahdollisuus seurakunnalle. Iloitsen, että meillä on sellainen. Se on diakoniatyötä, ts. lähimmäisten auttamista eri tavoin – ja mahdollisuudet on monenlaiset, kun on alttiutta ja Jumala saa johtaa. Aavistelen – eikä tarvinne olla sen kummemmin profeetta – että lähimmäisten avuntarve kasvaa räjähdysmäisesti kenties piankin. On hyvä, kun olemme valmistautumassa siihen. Ja tietenkin nytkin on todella paljon avuntarpeessa olevia lähimmäisiä.

Tultuani kotiin oli M-L ”setvimässä” eilisen ALFA -illallisen astioita sun muita juttuja. Taisipa päivän mittaan jouluruokiakin laitella. Valmistelin ”tulevia juttuja”.

Illalla käväisin Jyväskylässä, Hipposhallissa, 9 km lenkillä. Aluksi ”juostahissuttelin” 2 km km-ajoin 8.11. ja 7.45. Sitten kävelin 5 km km-ajoin 6.27., 6.28., 6.17., 6.17., 6.10. Kävelin 1 km vielä 8.58 min., sekä ”juostahissuttelin” 1 km 7.10 min. Tänään oli tarkoitus kävellä 5 km km-ajoin 6.20. – 6.30. Ei oikein ole muuta mahdollisuutta, kuin mennä halliin tällaisella säällä, kun on kysymys kilpakävelylenkistä ja tietyn asteisesta vauhdista. Ajellessani kotiin satoi lunta aikalailla. Pääsin heti kotiin päästyäni saunan lauteille, sillä M-L oli pannut saunan lämmite. M-L kirjoitteli joulukortteja.

Iltapalaa tuli syötyä ja pakurikääpäteetä juotua. Se on hyvää – eikä tarvitse paljon laittaa veden sekaan kiehumaan, kun tulee tummaa.

Joululauluja veisataan jo aika hartaasti Deissä – toiselta asemalta ei ole tullut kuunneltua kuin uutisia.

Vielä tässäkin: Sydämelliset nimipäiväonnittelut mukavalle pojalle, Danielille! Taivaan Isän siunausta pienelle iloiselle, Jeesukseen uskovalle, tyttärenpojalle!

Siunausta!

Ps. ”Jeesus sanoi hänelle: Nouse, ota vuoteesi ja käy. Ja mies tuli kohta terveeksi ja oti vuoteensa ja kävi” (Joh. 4:8, 9).


10.12.

Tämä päivä oli kyllä jonkinlainen ”kohokohta”. Heräillessäni oli Marja-Leena jo valmistelemassa illan tarjoiluja. Join kahvia ja sen kanssa otin vähän jotakin. Luin 2. Aikakirjaa.

Valmistelin ALFA -illallisen puhumista. Kävin kylällä monistuttamassa lisää ALFA -kurssilaisten ryhmäkuvia, sekä Uuden ALFAn kutsuja. Samalla reissulla pyysin Rautasaaren katilta, että Gospel Praise -ylistysryhmä tulisi pe. 22.3. Vapaakirkkoon KUNNIA ON HERRAN -iltaan ja ”esiintyisi” yhdessä meidän Hengen tuli -ryhmämme kanssa – eli olisi isompi ryhmä ”lauteilla” yhtä aikaa. ”Hengen tulessakin kun on jo n. 13 henkeä. Katistakin se oli hyvä ajatus, joten hän vie asiaa eteenpäin.

Tultuani kylältä söin nopeasti. M-L sillä aikaa jo kanteli isot määrät ALFA -illallistarjoilujuttuja autoon. Huristelimme Vapaakirkkoon 14 maissa. M-L alkoi laittamaan tarjoilupuolta ”kondikseen” siellä, minä omia juttujani iltaa varten. Kävin välillä yhdessä kerrostalokodissa kutsumassa siellä asuvan avioparin ALFA -illalliselle. He lupasivat tulla. Kävin samalla reissulla ostamassa kukkakaupasta ruusut ALFA -tiimiläisillemme. Käväisin kirkolla, jossa M-L hääräili ”aikamoisen urakkansa” kanssa. Käväisin kotona vaihtamassa vaatteita. Vapaakirkkoon tuli jo 16 maissa tiimiläisiä ja 17 maissa loput. Mm. rukoilimme illan puolesta yhdessä. Sali oli tosi mukavan- näköinen valkoliinapöytineen, joissa oli pieni joululiinakaistale keskellä kussakin, joiden päällä pienet kuusenoksat. Punainen kynttilä paloi kaikilla pöydillä. Sali oli mukavasti valaistu. Valoja ja äänentoistoa hoiteli itse ”maestro” – Lakosen Kari, ammattimies. Portaiden pielissä palelivat ulkotulet.

Sitten se alkoi. ALFFA -kurssilaiset ja heidän ALFA -illalliselle kutsumansa ihmiset alkoivat saapua paikalle. Se tuntui niin ihmeelliseltä, kun ihmisiä vain tuli ja tuli. Oli elämää. Ihmisiä otettiin vastaan ja heitä ohjailtiin pöytiin. Niin paljon oli ihmisiä, jotka eivät ole käyneet kirkossamme. Näky kirkkosalin pöydissä istuvista ihmisistä oli niin ihmeellisen tuntuinen, ettei sitä meinannut edes todeksi uskoa. Liki 90 ihmistä – joista kurssilaisia 1/3. Jos on ALFA -tiimimme ollut sitoutunut tehtäväänsä, on sitä koko ajan ollut myös ALFA -kurssilaisten joukko – mutta ei siinä vielä kaikki: myös ALFA -illalliselle kutsutut ihmiset olivat sitoutuneita tulemaan. Selkeästi näkyi kurssilla painottamani asia, että ALFA toimii ihmiseltä ihmiselle – ei pelkkien lehti- ym. ilmoitusten pohjalla. Iloitsin kyllä illassa/sta suuresti. Juontelin iltaa. Klo 18 aloitimme. Ensimmäiseksi kerroin ”pienen jutun”, joka vapautti meitä kokoontuneita yhteen. Se on tärkeää. Ilmapiiri illassa oli koko ajan avoin ja hyvä. Takalon Martin johdolla – kitaran säestyksellä – lauloimme ruuansiunauslaulun, jonka jälkeen kävimme ALFA iillallisaterialle. M-L ja Takalon Katriina ahkeroivat keittiöllä. Ateria oli hyvä ja runsas – siitä tuli hyvää palautetta. Jälkiruoka oli maukas. Mukava, iloinen, puheensorina täytti kirkkosalin, joka oli muuttunut mukavaksi ravintolasaliksi. 19 jälkeen siirryimme ”ohjelmaan”. Takalon Martin johdolla lauloimme pari valkokankaalle – isolle – heijastettua laulua… Hyvin väki lauloi – ja laulunjohtajan ääni ja kitara oli hyvin miksattu. Esittelimme ALFAa. Katsoimme nyt päättyvältä ALFA –kurssilta kuvatun filminpätkän, esittelin ALFA –tiimiläiset ja ojensin jokaiselle kiitokseksi ruusun. Esittelimme 7.1.2013. alkavan ALFA –kurssin. Tiimiläiset jakoivat kaikille kutsuja kurssille. Lauloimme. Sen jälkeen oli vuorossa ALFA –luento, aiheesta: Miten käyttäisin loppuelämäni hyvin? Tällä kertaa teimme sen niin, että Neittaanmäen Anna-Liisa piti alkuosan ja välilaulun jälkeen minä loppuosan aiheesta. Luennon loputtua kävimme hyville kahveille. Sen aikana sai katsoa Heurekan Joulu -lyhytfilmiä, jonka ”maailman ensi-ilta” oli eilen Vapaakirkossa Joulujuhlassa. Se on Studio Majakan tuotantoa – ja asialla on vahvasti ollut ohjaaja/kuvaaja/ja ”mitävieläpitäisikäänlisätä”, Takalon Martti. Kahvin jälkeen lauloimme. Sen jälkeen ALFFA -kurssin ryhmänjohtajamme: Vidgrenin Marja, Ohrasen Tuula ja Rühlmannin Kyllikki, johtivat meitä rukoukseen. Lopuksi - kaikki salissa olevat - siunasimme toisiamme Herran siunauksella käsistä kiinni pitäen. Kurssilaisille jaoimme lopuksi ”sponsoroimani” - a4 kokoiset ryhmäkuvat kurssilaisista. Olihan se ilta! Se vain syntyi – sitä ei tehty väkisin. Oli mukava istua samassa pöydässä kutsumieni vieraiden kanssa. Hyvä yhteys. Voi, kun tämä kaikki saisi kasvaa oikealla tavalla!

Salissa oli 15 pöytää, joista 5 oli helluntaiseurakunnasta lainattua. kannoimme ne heti tilaisuuden jälkeen kärryyn. Muut pöydät jätämme liinoineen paikoilleen, sillä huomenna on samassa paikassa Soppakirkon jouluateria. Siellä on taas uusia ihmisiä paikalla paljon.

M-L:n, Katriinan ja Helvin saatua ”keittiön selväksi” – ja lastattuamme kamppeet autoon – ajelimme kotiin, jossa olimme ennen 23.30.

Isot kiitokset Jumalalle! Vähän pienemmät – mutta isot – mahtavalle ALFA -tiimille, sekä mahtaville ALFA -kurssilaisille! Me teimme sen – pidimme ALFA –kurssin!

Nyt vain ilmoittautumaan uudelle ALFA –kurssille. Tietoa löytyy osoitteesta: www.saarijarvenvapaaseurakunta.fi päävalikon kohdasta Alfa-kurssi. Tule ja tuo ystäväsikin!

Siunausta!

Ps. ”Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä” (Joh. 3:30).


9.12.

Heräillessämme huomasimme, että oli tullut lunta jonkin verran lisää. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena teki valmisteluja huomista ALFA -illallista varten. Valmistauduin iltapuolen tilaisuuteen.

Kävin ”hapettamassa” ja ulkoiluttamassa itseäni 10 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Alle 7.30 min/km vauhtia etenin. Tonttu- ja joulupukkivarusteissa tuli juoksijoita myös vastaan. Tänään olisi ollut 10 km kävelylenkki, 7.50. – 8.00 min/km, mutta minusta niin hankalaa kävellä tuollaisella kelillä ja alustalla. Sää kyllä oli mukavan leuto talvinen sää.

Palattuani kotiin tulivat meille Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel – olivat tulossa kokouksesta Helluntaiseurakunnasta. Matkalla olivat ostaneet kebabit, joita sitten söimme yhdessä. Laitoin tulen takkaan. Terhi-Marja ja Denis kuorivat perunoita huomista ALFA -illallista varten. Venyttelin lasten kanssa – varsinkin Emilian.

16:ksi ajelimme M-L:n kanssa Vapaakirkolle seurakunnan joulujuhlaan. Grönqvistin Juha sen johteli. Yhteislauluja lauloimme. Orasen Anne-Mari ja Jussi lauloivat. Takalon Martti näytti ”uunituoreen” jouluisen videon – Studio Majakan tuotantoa. Minulle ojennettiin joululahja – varmaan M-L:llekin – seurakunnan lahjana. Kiitos siitä kaikille! Puhuin. Joimme torttu- ja piparikahvit. Aina sitä silloin pääsee jonkinlaisiin juttusiin ihmisten kanssa.

Laitoimme M-L:n, Kyllikin, Wolfgangin ja Martin kanssa pöydät ”ALFA -illallisasentoon” huomista varten. Denis toi kokouksesta tullessaan aamupäivällä peräkärryllä Helluntaiseurakunnasta lainaan viisi pöytää lisää. Naiset laittoivat liinat ja koristeet myös jo. Sali on nyt kokonaan kuin ravintolasali. Ajelimme kotiin. Laitoin saunan lämmite. Tein töitäni. Kävin saunassa ja jatkoin töitäni. M-L teki töitä ALFA -lounaan eteen. Joimme teetä – pakurikääpä -sellaista.

Siunausta!

Ps. ”Jeesus sanoi heille: Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa” (Joh. 3:34).


8.12.

Hyvää Kyllikin päivää naapurustoon! Viime yönä ei meinannut saada unen päästä kiinni, mutta kaitpa sitä lepäiltyä kuitenkin tuli vaakatasossa. Aamupalaa söimme vähän ja kahvia joimme kuten ennenkin – lienee tullut tapa. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme hiukan keittiön pöydän ääressä yhdessä.

Ennen 11 ajelimme kylälle – M-L kauppoihin ja minä kantamaan Jussin ja Anne-Marin pianoa, kun muuttavat. Jussin, Jarmon ja Ismon kanssa veimme sen pisteestä A pisteeseen B. Kävin kirkolla – Vapaa -sellaisella. Siellä siliteltiin uusia pöytäliinoja illan tilaisuutta varten ja laitettiin äänentoistoa ”ilta-asentoon”. Kirpputorikin oli auki. Mukava tekemisen meininki. Joulumusiikki soi ja minullekin tarjottiin lögiä.

Kävin ottamassa M-L:n kauppatavaroineen kyytiin – ALFA -illalliselle ”tekoaineita”. Vietyämme tavarat kotiin lähdimme uudelleen kylälle – syömään salaattikebabit. Sieltä ostoksille ja kahville HH:lliin. Olisi kannattanut mennä ensiksi HH:lliin – siellä oli hyvännäköinen joululounas. Hohhoijaa.

Tultuamme kotiin kantelin vähän kalikoita sisään ja sytyttelin takkaan tulen. Kävin 6 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. ”Juosta hissuttelin” 7.30 min/km-vauhtia. Tänään ”olisi ollut ohjelmassa” 5-6 km km-ajoin 7.50-8.00. Hiukan sateli lunta. Nastalenkkareilla liikuin. Eilen illallakin satoi lunta aikalailla. Lenkin jälkeen pääsin heti saunaan, kun M-L oli laittanut saunan lämmite.

Hoitelin työasioita.

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa Vapaakirkkoon EOG:n Joulukonserttiin. Lakosen Kari johteli sitä. Väkeä oli aika hyvin. ”Pastorin vartissa” puhuin. Johdin myös ”syntisen rukoukseen”. Jos joku siihen sydämestään yhtyi, tuli hänestä Jeesuksen oma. Lopuksi oli kahvitarjoilu. Se on mukavantuntuista, kun ihmiset ”viipyilevät” kokouksen jälkeen. Mukava oli tavata monia ihmisiä – myös Eriksonin Suvia, Hannaa ja Pirjoa, jotka ”palavat” evankeliumin työlle. Rohkaiseva perhe. Terhi-marja, Denis, Emilia ja Daniel olivat myös konsertissa.

Kotiin ajellessamme oli luminen keli. Konsertin aikanakin sitä oli satanut.

Siunausta!

Ps. ”Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: Seuraa minua” (Joh. 1:43).


7.12.

Huh, hei! Tämähän suorastaan huristaa tämä jouluinen kuu. Niinhän sen kai kuuluukin. Toisaalta on hyvä pysähtyä päivittäin – ainakin Herran eteen hiljentymään – mutta periaatteessa sellainen pysähtyneisyyden tila taitaa olla aika kuolettavaa – tai kertoo, että jokin ei oikein elä. Elämään kuuluu elämä – elävyys – ja eteenpäin meno ja -pyrkiminen. Ne kuuluvat myöskin hengelliseen elämään ja seurakunnan elämään – Jumalan valtakunta meissä ja kauttamme on kasvavaa sorttia.

Herättyämme – Marja-Leena ennen minua – joimme kahvia ja vähän aamuista palaa. Laittelin takkaan tulet. Luin 2. Aikakirjaa. M-L myös hartauskirjasta sen kuuluisan luvun tälle päivälle. Rukous oli lyhyt. Hän meni kylälle kauppa-asioille hakemaan tavaraa valmistellakseen tämän illan ja ALFA -illallisen tarjoiluja. Valmistelin illan kokousta, mutta myös ”tulevia juttuja”. Denis, Emilia ja Daniel piipahtivat.

Kävin ”kansanravintola HH:ssa” syömässä – M-L ei lähtenyt, kun valmisteli tarjoiluja tilaisuuksiin. Sekin on yksi tapa palvella Jumalan valtakunnassa. Antaessaan saa. Sitä monet tekevät seurakunnassamme, mutta myöskin ”kaupantekiäinen” – kuten M-L meidän tulojuhlassamme Vapikseen itsestään sanoi. Erilaissa asioissa ja erilaisilla tavoilla voi olla palvelemassa Jumalan valtakunnassa. Intomme voi saada toisia innostumaan. Voi olla aktiivisesti suuntautumassa palvelemaan erilaisissa tehtävissä – voi vaikka kysellä: Missä voisin palvella? On ”lämpimämpi olo” kun palvelee. Olen iloinen, että seurakunnassamme niin monet palvelevat erilaisissa tehtävissä. Sitä vain ei aina kaikki tiedä, miten laajaa tuollainen on – tietämätön voisi luulla, että ”ne vain istuu ja uskoo”, mutta ei se kuitenkaan niin ole. On jopa olemassa laajeneva suuntaus – yhä useampia ihmisiä on ”ottamassa palveluvaljaita” eri sektoreilla ylleen. Se on hieno asia. Kaikki ei tapahdu yht´äkkiä, ”käden käänteessä”, mutta kun näemme asian tärkeyden – sekä Jumalan valtakunnan, että seurakunnan jäsenen kannalta – haluamme kiinnittää siihen huomiota. Ei ole tärkeintä saada ihmisiä ”nakitettua” mihin tahansa tehtävään, vaan oikeaan tehtävään. Se tarkoittaa, että seurakunnassa ollaan tekemässä oikeita asioita. Se merkitsee myös ihmisten varustamista tehtäviin ja heidän tukemistaan koko ajan. Tähän suuntaan olemme vakaasti menossa, mutta hätäily ja turha kiirehtiminen ei auta – se vain haittaa. Suunnan on oltava selvä. Ristivetoa pitää välttää. Yhteys ja siitä versova hyvä ilmapiiri ovat tärkeitä. Ne asiat ovat koko ajan vahvistuneet ja parantuneet seurakunnassamme. Iloitsen siitä. Se on edellytys ja pohja kaikelle. Muuten kuluu voimavaroja paljon hukkaan.

Samalla reissulla – kuin syömässä – kävin terveyskeskuksessa katsomassa Sirkka-Liisaa. Juttelimme ja rukoilimme. Oli hyvä hetki meillä siellä. Raimokin sinne saapui ennen pois lähtöäni. Vein samalla joulutervehdyksen seurakunnastamme Helmiinaan, sekä toiselle osastolle.

Heti 16 jälkeen lähdimme M-L:n kanssa kylälle – hänellä illan tarjoilut mukanaan. Kaupan kautta menimme. Klo 17 oli Hengen tuli-ryhmällämme harjoitukset. Heli oli nyt uutena ensimmäistä kertaa ryhmässämme. Oikein hyvä ja sopiva ryhmä esim. Kunnia on Herran -iltoihin – joita varten minulla olikin erityisesti näky asiasta, kun aloin ryhmää kasaamaan. Se on kyllä toteutunut. Kiitos siitä Jumalalle! On vain oltava liikkeellä/ssä Jumalan tahtomaan suuntaan rohkeasti – ellei niin tee, ei mitään tapahdu. Meitä oli tänä iltana Hengen tuli –ryhmässä 12 henkeä, joista bändissä 4. Harjoitukset menivät hyvin. Anne-Mari ja Jussi ovat aikalailla ”avainpelaajia” ryhmässämme – samoin muut bändiläiset, Kari ja Ismo. Laulajat ovat innostuneita ja tärkeässä osassa, sillä ilman heitä ei olisi ryhmää. Ryhmän on mahdollista kasvaa, jos halutaan. Se on käyttökelpoinen. Lauluvalikoimakin voi kasvaa. Kyllä ryhmä voisi vieraillakin jossakin – tänään itse asiassa jotkut siitä jo puhuivatkin. Olisihan se mukava vaikkapa… omassa kaupungissa tehdä keikka vaikkapa… johonkin toiseen… seurakuntaan… Eihän sitä tiedä, vaikka Rautasaaren Kati kutsuisi meidät… johonkin… seurakuntaan… Saahan sitä tällä tavalla leikkimielisiä unelmiakin olla…

KUNNIA ON HERRAN -ilta alkoi klo 19. Väkeäkin taas saapui. Juontelin iltaa aika vapaaseen tyyliin – mikä kyllä sopisikin minulle parhaiten, nimittäin jos osaisin johtaa vapaaseen tyyliin. En kyllä haluaisi oikein paljon etukäteiskaavoja tehdä – mieluummin valmistautua niin, että illassa/tilaisuudessa on aineksia, joiden ”hankkiminen” ovat olleet siihen valmistautumista. Alkuun tein ilmoitukset tulevista tilaisuuksista: Mm. huomisesta (La. 8.12.) AOG:n Joulukonsertista Vapaakirkossa, Joulujuhlasta (Su. 9.12. klo 16) Vapaakirkossa, ALFA -illallisesta (Ma. 10.12.) Vapaakirkossa, Soppakirkon jouluateriasta (Ti. 11.12.) Vapaakirkossa, Uudesta ALFA –kurssista (alkaa Ma. 7.1.2013.) Vapaakirkossa. ”Äkikseltään” voi tuntua, että ”onpas niitä/niillä tilaisuuksia”. Haluaisin antaa kuitenkin yhdenlaisenkin näkökulman – katsantokannan – asiaan: Nämä eri tilaisuudet ovat sillä tavalla luonteeltaan erilaisia, että niiden kautta tavataan eri yksilöihmisiä iso määrä, todella iso – jopa niin, että toisessa tilaisuudessa ovat ihan eri ihmiset, kuin jossakin toisessa. Minusta se on mahtavaa – sillä meidän tehtävämme on tavoittaa ihmisiä. Miksi emme sitä tekisi, kun meillä on kerran mahdollisuus? Me haluamme tehdä. Se voi olla vaivannäköä, mutta henki siinä ei mene – se vain elpyy. Ylistetään Herraa ja palvellaan Häntä iloiten! Jumalan palveleminen on kokotoimista – kyllä me kuitenkin itsellemmekin niin paljon kuitenkin elämme. Jumala siunaa/siunatkoon nuo ilmoitetut tilaisuudet! Käy katsomassa tarkemmin: www.saarijarvenvapaaseurakunta.fi Sieltä löytyy tarkat kellon ajat, sun muut.

Ilmoitusten jälkeen Hengen tuli-ryhmä johteli muutamaan ylistyslauluun, jonka jälkeen luin ”alkusananpaikan” ja sanoin jotakin. Hengen tuli-ryhmä palveli illassa ”useampaan löysiin”. Haastattelin ”meijjän” Terhi-Marjaa – hyvä hetki sekin. Tyttö – perheen äiti – palvelee Jumalaa koko sydämestään. Minusta on näyttänyt, että hän sitoutunut Jumalan valtakunnan edustamiseen täällä maan päällä. Iloitsen siitä. Miika Halonen – nuori Alajärven seurakunnan pastori – oli illassamme vierailijana puhujana. Hän ei pitänyt mitään ”hartauspuhetta” – hänellä oli sana Herralta. Puhe oli tärkeä ja sanoma tuotu esille hyvin evankeelisesti – ihan sen sai todeta vaikkapa kasvojen ilmeestä. Illan lopussa esirukouspalvelijat johtivat rukoukseen kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta – ne oli kirjoitettu illan aikana. Haluamme ottaa senkin asian KUNNIA ON HERRAN -illoissa todellisesti. Aiheiden puolesta – joita oli runsaasti tänäkin iltana – rukoillaan vielä seurakunnan rukoustilaisuudessa. Lopuksi Miika johdatti yleiseen rukouspalveluun – ihmiset saivat tulla esille asioissaan ja heitä palvelivat Miika ja iltoihin varatut rukouspalvelijat. Danielkin – 5 v. - kävi esillä ja sanoi tulleensa uskoon. Kyllä lapsi voi tulla uskoon pienempänäkin. Liekö ”meijjän” Timo ollut muuta kuin samanikäinen kuin Daniel, kun tuli uskoon Vehkalahdella, Onkamaan koululla olleessa kokouksessa. Illassa tuli rohkaisevia profetian sanomia. Uskon henki oli mielestäni koskettava tilaisuudessa. Kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi oli myös illan loppupuolella. Oli mukavankuuloista kun ihmiset tarjoilujen äärellä juttelivat iloisesti keskenään. Illan ilmapiiri oli erinomaisen hyvä – sitä ei voida tehdä, se syntyy. Vain Jumala voi sen synnyttää. odotetaan Herralta suuria! Tavoitetaan taivasta! Saamme nähdä kokoustilamme täyttyvän janoisista ihmisistä. Kannattaa palvella Herraa ehyellä sydämellä. Rukouspalvelu loppui hiukan ennen 23. Kun paikat olivat ”kondiksessa” kävimme viemässä M-L:n kanssa Maijan Kannonjärvelle. Kotiin tultuamme klo oli jotain 00.30. Söimme vähän vielä ”yöpalaa”.

Tervetuloa viikonlopun tilaisuuksiin Vapaakirkkoon! Ensiksi AOG:n Joulukonserttiin huomenna, la. klo 19!

Siunausta!

Ps. ”Mutta te, veljet (ja sisaret) älkää väsykö tekemästä sitä, mikä hyvää on” (1. Tim. 3:13).


6.12.

Hyvää Itsenäisyyspäivää! Noustessamme sijaltamme ei ollut niin paljon pakkasta kuin eilen. ”Syöpäilimme” aamupalaa ja ”juopailimme” kahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta luvun tälle päivälle – siitä Parhaani Hänelle -kirjasta. Rukoilimme yhdessä erilaisten aiheiden puolesta keittiön pöydän ääressä. Laitoin ”tulet palelemaan” takkaan. Laitoin ”lintuloille” siemeniä.

Emilia ja Daniel olivat meillä vähän aikaa hoidossa kun isä ja äiti veivät muuttokuormaa uuteen asuntoon.

15:ksi menin Vapaakirkkoon rukouskokoukseen. meitä oli siellä 7. Lauloimme muutamat laulut, hiukan puhuin, juttelimme ja rukoilimme erilaisten – lähetettyjenkin – rukousaiheiden puolesta. Myös tänään 95 v täyttävän Suomen puolesta. Suomi – suomalaiset – tarvitsevat rukousta. On suuri tarve tässä(kin) asiassa kääntyä Kaikkivaltiaan Jumalan puoleen! Kiitos Jumalalle Suomesta!

Palailtuani Vapaakirkosta lähdin lenkille. Tarvaalan suunnassa ”taapertelin” 8.3 km kävelyä 7.20. min/km ja vähän alle. Tänään oli tarkoituksena kävellä 8 km 7.10. – 7.20. min/km. Siihen se menikin. Nastalenkkarit jalassa kävelin. Liekö huomenna jostain kohdasta jalat kipeät, kun oli erilaiset kengät. Valkoinen alusta. Vähän alle 10 astetta pakkasta – mutta kyllä sekin ”haivenet” jäähän vetäisi.

”Syöskentelin” iltapalaa ja join pakurikääpäteetä. Katsoimme kun ihmiset tulivat presidentin linnaan ja uusi presidenttipari heitä kätteli ensimmäistä kertaa. Kaitpa tuollaisiakin juhlia sitten tarvitaan? Vai tarvitaankaanko? Sanovat, että Suomi on nyt sitten ainakin jo varmasti taantumassa. Jotkut sanovat, että aallonpohja on saavutettu. Mistäpä sen tietää. Ei tiedä onko tulevaisuus niin ”ruusuinen”. Jumalan lapsilla ainakaan ei tarvitse olla mitään pelkoa – onhan Hän luvannut pitää huolta omistaan. Kun Herra on minun Paimeneni, ei minulta mitään puutu.

Tervetuloa huomenna – 7.12. klo 19 – KUNNIA ON HERRAN -iltaan Vapaakirkkoon. Siitäpä onkin juliste tuossa vieressä, oikealla.

Siunausta!

Ps. ”Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän Vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden” (1. Tim. 2:1-4).

5.12. 

Herättyämme otti Marja-Leena tuhkat takasta. Minä hain ulkoa ”rautaverkkosiilosta” kalikoita ja sytyttelin popot lämmittämään vuokramökkiä. Pakkasta parikymmentä astetta. Vähän aamu8palaa ja kahvia – no, kahvia enemmänkin. M-L meni kylälle kauppa-asioille – lähinnä hommailemaan ALFA –illallistarpeita ”isot patsakat” Luin 2. Aikakirjaa. Huokailin – rukousta – hieman ylöspäin. Siitäpä eteenpäin ihan koko päivä meni uuden ALFA -kurssin ja tämäniltaisen ALFA -tiimin palaverin valmisteluihin. M-L:n päivä meni ALFA –illallisen valmisteluun – niiltä osin kun jo voi edeltä käsin – ja pitää – valmistella. Välillä vähän syötiin pikapikaa ja juotiin kaffetta. 

Ennen 17.30. lähdettiin M-L:n kanssa ALFA –tiimin palaveriin. Kyllikin otimme tuosta läheltä kyytiin. Klo 18 alkoi palaveri – hiukan myöhässä, kun kaikki eivät ihan ehtineet alkuun – jossa oli esillä 7.1. alkavan ALFA -kurssin asiat. Mielestäni olin valmistellut palaverin huolellisesti. Meitä oli koolla 12 henkeä. Yhteensä tiimiläisiä – jotka ovat mukana vastuissa tulevassa ALFAssa – on 17 tällä hetkellä, eli ALFA -tiimi kasvaa. Nyt päättymäisillään olevalta kurssiltakin on uuden kurssin tiimissä ihmisiä. Yksi heistä ilmoitti jo uudelle kurssille yhden ihmisenkin. Iloitsin palaverista ja siihen osallistuneista ihmisistä! Oltiin niin todellisesti paneutumassa evankeliumin työhön tiiminä. Seurakunnan kehittäminen on mielenkiintoinen – vaikka vaikeakin – asia. Itselläni on koko ajan mielessä tulevaisuus. Palaverin alussa meillä oli mukava ”jäänmurtaja”, niin kuin Alfa-illoissakin, lauloimme myös laulun ja rukoilimme. Saatuamme asiat käsiteltyä, rukoilimme – mutta myös siunasimme toisiamme ringissä, käsi kädessä. Palaverissa oli innostava ja ”vastuuta kantava” ilmapiiri. Voit tutustua ALFA-työhömme osoitteessa: www.saarijarvenvapaaseurakunta.fi Päävalikosta löytyy Alfa-kurssi. Sinne tulee koko ajan pikkuhiljaa lisää materiaalia. Myös tässä blogissa on infoa ALFAsta, kun sen ”reunoja silmäilet”. 

Tulimme kotiin ennen 20.30. Vaihdoin ”lenkkikuteet” niskaan ja kävin 5 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. ”Juosta hissuttelin” 5 km km-ajoin 7.09 min. Tänään olisi pitänyt kävellä 5 km km-ajoin 7.50. – 8.00. Pakkasta 18 astetta. Parta jäässä. Taivas tähdessä. Hyvä lenkkeilysää. Lumi kimalteli ja narskui nastalenkkarien alla. Palattuani kävin saunassa, jonka M-L napsautti päälle. Söin iltapalaa ja join pakurikääpäteetä. 

Siunausta! 

Ps. ”Ja Hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen” (Ef. 4:11, 12).          

4.12.

Heräilin hyvissä ajoin. Pallasta yli 20 astetta. Join kahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Hyvissä ajoin ajelin 8:ksi Vapaakirkkoon Kristittyjen yhteiseen rukousaamuun. Meitä oli siellä kaksi. Rukoilimme erilaisten aiheiden – monien lähetettyjenkin – puolesta.

Denis käväisi aamupuolella.

Kävin teettämässä valokuvia Alfa-kurssilaisille muistoksi – jaetaan Alfa-illallisella, joka on Alfa-kurssin päätöstilaisuus. Kävin kotikäynnillä.

Marja-Leena leipoi tulevia tilaisuuksia varten. Valmistelin tulevia ”juttuja”.

Illalla piti lähteä – ts. pitää irrottautua ”jatkuvasta intensiivisestä tilanteesta” - Jyväskylään. Menin Uuraisten kautta, josta otin Miron mukaan – menimme hänen kanssaan treeneihin Hipposhalliin. Sisko-Milka lähti samassa kyydissä tyttökaverinsa kanssa Palokan Prismaan shoppailemaan. Miro käy Hipposhallilla JKU:n ohjatussa yleisurheiluryhmässä. Minä tein 10 km lenkin siellä. Aluksi ”juosta hissuttelin” 2 km, km-ajoin 7.11., 6.16. Kävelin 5 km, km-ajoin 5.59., 6.02., 6.05., 6.00., 5.40. Kävelin vielä hiljempaa 1 km aikaan 7.11, sekä ”juosta hissuttelin” 2 km. Tarkoituksena oli kävellä tänään eiliselle kuulunut – silloin ei ollut mahdollisuutta käydä lenkillä – 5 km, km-ajoin 6.20. – 6.30. Saatuamme Miron kanssa hommat hoidettua ajelimme hakemaan tytöt Prismasta ja painattelimme ”Timoille”. Siellä juotiin joulukahvia ja syötiin mantelileipiä. Tunnelmallinen mökki. Sauna kävi kuumana – me kävimme Timon kanssa ottamassa ”löylyt pintaan”. Minuahan ei tunnetusti tarvitse juuri kahta kertaa siihen hommaan houkutella. Milka keitti minulle vielä varta vasten saunakahviksi yhden kupillisen joulukahvia. Timo antoi pakurikääpää kotiin vietäväksi. Siitä voi tehdä terveellistä – ja minusta hyvää – teetä. Kiiiitos! Pakkasessa ajelin kotiin tähtitaivaan alla.

Kotona piti vielä syödä iltapalaa ja juoda teetä.

Saarijärveläinen -lehdessä oli hauska juttu tänään, otsikolla: ”Taaperon väki näkyy pimeässä”. Siinä kerrottiin, että vakuutusyhtiö lahjoitti heijastimia päiväkodin lapsille Tarvaalassa. Toimittaja kysyi lapsilta, ”mitä he aikovat uusilla heijastimillaan tehdä? ”Laitan sen peittoon. Se heijastaa yöllä niin äiti näkee minut, sanoo Daniel Kuzmin keksien hienon käyttökohteen”. Daniel on Emilian pikkuveli, Terhi-Marjan – tyttäremme – ja Deniksen poika.

Siunausta!

Ps. ”Älkää unhoittako vieraanvaraisuutta, sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan” Hebr.13:2).


3.12.

Heräilin yli 20 asteen pakkasaamuun. Marja-Leena oli noussut jo aikaisemmin ja kävi hyvissä ajoin kylällä kauppa-asioilla. Hän valmisteli illaksi Alfaan tarjoiluja. Valmistelin Alfa-tiimin palaveria - joka on keskiviikkona – sekä Hengen tuli-ryhmän harjoituksia – jotka ovat perjantaina. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Takkaankin piti tehdä valkea heti aamusta.

Valmistelin Alfa-illan alustusluentoa. Kävin välillä kylällä työasioissa. Tultuani jatkoin alustuksen tekoa. Tein valmisteluja Alfa-illallista varten, joka on viikon päästä.

17:ksi ajelimme Vapaakirkkoon – M-L:lla tarjoilut mukanaan – Alfa-iltaan. Kyllikin otimme kyytiin naapurista. Laitoimme salin ”Alfa-asentoon” paikalla olleiden Alfa-tiimiläisten kanssa. Rukoilimme. 18:ksi tulivat Alfa-kurssilaiset. Tämä oli toiseksi viimeinen kokoontuminen tässä Alfassa. Aika läheiseksi on väki käynyt. Alkulaulujen jälkeen kävimme tarjoilujen ääreen keskustelemaan. Sitten laulettiin laulu ja annettiin joku info. Pidin alustusluennon aiheesta: Entä sitten seurakunta? Sen jälkeen kukin ryhmä – kolme – menivät johtajiensa johdolla omiin paikkoihinsa tarjoilut – kahvi/tee ja ”kastettavat” – mukanaan. Lopuksi kokoonnuimme taas yhteen. Keräsimme ryhmissä kootut nimilistat, joissa oli kurssilaisten Alfa-illalliselle – 10.12. - kutsumien ihmisten nimet. Yhteensä vieraita tulee – jos kaikki tulevat - n. 56 henkeä. Siihen päälle vielä kaikki Alfa-kurssilaiset – joten varmaan on tulossa elävä ilta. Lauloimme. Rukoilimme yhdessä Alfa-illallisen ja sinne saapuvien vieraiden puolesta, sekä Alfa-kurssilaisten kirjoitettujen – jatkuvien – rukousaiheiden puolesta. Lopuksi siunasimme toisiamme Herran siunauksella ringissä. Saatuamme paikat kuntoon ajelimme kotiin. Hyvin kuvaavaa tälle Alfa-kurssille on se, mitä Kyllikki sanoi paluumatkalla – hän sanoi, että hänen ryhmäläisensä ovat tulleet hänelle hyvin läheisiksi. Kyllikki johtaa sitä ryhmää. Jos haluat tutustua Alffa-kurssilaisiimme, voit sen tehdä osoitteessa: www.saarijarvenvapaaseurakunta.fi Sieltä klikkaat päävalikosta Alffa-kurssi -kohdasta. Tällä hetkellä siellä on hyvät valokuvat kurssilaisista, sekä lyhyt info 7.1.2013 alkavasta Alfa-kurssista. Tulossa on lyhyt ”filminpätkä” – joka on tehty meneillään olevasta Alfasta - myös. Tulossa on myös infoa uudesta Alfasta, sekä sen juliste, jne.

21 jälkeen olimme M-L:n kanssa kotona. Pakkasta oli 21-22 astetta. Taivaalla loisteli kuu kirkkaana, mutta ei pyöreänä. Tähdet myös kiiluivat. Joimme teetä ja söimme pizzaa salaatin kanssa.

Siunausta!

Ps. ”Minä tahdon kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: hän puhuu rauhaa kansallensa, hurskaillensa; älkööt he kääntykö jälleen tyhmyyteen” (Ps. 85:8,9).


2.12.

Joulukuuta huristellaan – edellisen kerran vuosi sitten. Kyllä se aika rientää – vaan riennämmehän mekin! Onko sinulla unelmia – minulla on. Tuli ihan vaan mieleen siitä kun tänään on mm. Unelman nimpparipäivä. Jos niistä unelmista alkaisi tarinoimaan niin tulisi pitkä tarina – siksipä en edes aloita.

Heräiltyäni keittelin kahvit. Marja-Leenakin siitä nousi kahville. Lunta oli tullut vähän lisää. Pakkasta 11-12 astetta. Luin 2. Aikakirjaa. Menin lenkille lumiselle urheilukentälle. Kävin Vapaakirkon kautta. Kävin katsomassa oliko paikat hautajaisten jälkeen laitettu ”kokousasentoon”. Ei ollut. Kentällä ”juosta hissuttelin” 10 km. Ensimmäiset 5 km km-ajoin 7.24. ja toiset 5 km km-ajoin 7.27. Tänään olisi ollut vuorossa 10 km kävellen km-ajoin 7.50. – 8.00. Kuitenkin kenttä oli sen verran luminen, että en edes viitsinyt yrittää kävelyä.

Tultuani kotiin oli M-L valmistelemassa tarjoiluja huomiseen Alfa-iltaan. Hieman syötyäni lähdimme hänen kanssaan Vapaakirkolle, tarkoituksena laittaa Sali kuntoon ehtoolliskokousta varten. Se olikin kuitenkin jo laitettu. Jälkeenpäin selvisi, että ehtoollisen laittajat – Pihlaisen Merja ja Pauli – olivat sen tehneet.

Tultuamme kotiin, tein kaksi ”kaavaketta”. Toinen oli otsikoitu: Mitä odotat seurakunnalta – millainen seurakunnan tulisi olla. Siinä on kaksi tehtävää. Ensimmäinen: Kirjoita neljä asiaa mitä odotat seurakunnalta. Toinen: Kirjoita mielestäsi neljä seurakunnan tärkeintä tehtävää. Vastaukset pyydetään 10.1.2013 mennessä. Moniste on tarkoitus jakaa kaikille seurakuntalaisille – ja muillekin halukkaille. Toinen ”paperi” oli otsikoitu: Seurakunnan olemukseen ja tehtävään kuuluvia asioita – prosessi, jossa etsimme yhdessä em. asioita Jumalan Sanasta. Tämäkin moniste on tarkoitus jakaa seurakuntalaisille. Paperissa on tehtävän määrittely, joka ohjaa työskentelyä kahdeksassa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kukin lukee henkilökohtaisesti 31.1.2013. mennessä kaikki evankeliumit ja etsii niiden opetuksesta asioita, joiden tulisi olla mukana seurakunnan olemuksessa, elämässä ja tehtävässä. Jokainen kirjoittaa löytönsä ylös. Toisessa vaiheessa kokoonnumme helmikuun alussa yhteen, kirjaamme yhteen ”löydöksemme” ja keskustelemme niistä. Kolmannessa vaiheessa luemme henkilökohtaisesti seuraavia – tarkasti määriteltyjä - UT:n kirjoja tiettyyn aikaan mennessä. Neljännessä vaiheessa kokoonnumme taas – maaliskuun alussa – yhteen ja kirjaamme yhteen ”löydöksemme”, sekä keskustelemme niistä yhdessä. Näin etenemme prosessissa määrätietoisesti – jHs – UT:n loppuun asti niin, että toukokuun alkupuolella kirjaamme yhteen viimeiset löytömme. Kun tämä prosessi on saatu lävitse, jatkamme siitä eteenpäin. Ts. alamme vetää johtopäätöksiä ja kysellä: Mitä löytömme merkitsee seurakunnallemme? Tämä on koko seurakunnan prosessi, jossa kaikki voivat olla mukana. Uskon, että näin on mahdollista saada ”laajapohjainen ajatus” Jumalan Sanasta koskien juuri sitä asiaa, mitä yhdessä tutkimme. ”Peli on käynnissä”, katsotaan mitä siitä tulee.

Lähdimme M-L:n kanssa Ehtoollisjumalanpalvelukseen ja otimme 15.15 Ohrasen Uskon kyytiin matkalta. Monistelin tekemäni – edellä kuvatut – ”tehtävälomakkeet” ennen tilaisuuden alkua. jumalanpalvelus alkoi klo 16. Sen johteli Ohrasen Usko. Sadinmaan Anu-Riikka säesteli yhteislaulut – alkulauluna Hoosiannan, onhan se menossa ensimmäinen adventti, josta toisille alkaa Jeesus-lapsen odotus, että Hän syntyy seimeen ja toisille joulun odotus muuten vaan. Koska se on kuitenkin tapahtunut jo yli 2000 v sitten, kuulun minä niihin, jotka odottavat häntä palaavaksi takaisin noutamaan omiaan. Toiset laulavat Hoosiannaa ihan vain pelkästään siksi, että sitä on niin hieno laulaa. Jotkut laulavat tavan vuoksi. Toiset yhtyen sen sanomaan, joka löytyy Raamatun teksteistä. Anu-Riikka luki puhuttelevia runojaan ja lauloi tilaisuudessa koskettavia laulujaan. Usko puhui aluksi puhuttelevasti – taisi olla sana Herralta. Puhuin. Vietimme yhdessä ehtoollista. Jaoin paikalla olleille molemmat aikaisemmin kuvatut monisteet.

Kävimme ohimennen kotona – sen verran, että vaihdoin vaatteet. Tarkoituksena mennä Milkan 12 v. synttäreille Uuraisten sivukylän kuusikkoon. Haapalan Raija – Milkan mamma – oli kyydissämme. Terhi-Marja soitti jostain Lanneveden paikkeilta, jossa olivat menossa myös synttäreille, että Teron ja Annelin auto tarvitsee jäähdytysnestettä. Haimme huoltoasemalta ja ajelimme Uuraisille, jossa annoimme veden ja nesteen heille.

Kun saavuimme Timon, Pian, Milkan ja Miron mökille - jossa asuvat – oli kuin olisi tullut ”hienoon tauluun”. Korkeina seisoivat lumiset kuuset joka puolella tiiviinä metsänä. Tähtiäkin näkyi joku. Ulkotulet ja lyhdyt loivat tunnelmaa pirtin miljööseen. Ikkunasta loisti tunnelmallinen valo. Onnittelimme Milkaa. Nautimme tarjoiluja. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel olivat siellä, sekä me – mummi, vaari ja mamma. Mökkiä lämmitetään kaminalla. Lämpöä riitti. Illan päätteeksi Miro lurautteli meille näytteen nokkahuilun soittotaidostaan, sekä synttärisankari Milka soitti meille pianolla – kunhan ennätti lahjaksi saamansa tornin kokoamiskiireiltä - Löytyn Jaskan kappaleen: Nyt taivaat avautuu. Oli soittanut sen tänään vanhuksille jossakin kylän rivitalolla. Lopulta - 21.30. jälkeen – lähdimme ajelemaan 17 asteen pakkasessa kotia kohti. Taivaalla oli kirkas kuu, tähtiä taivaankansi täynnä. Hienonnäköistä. Veimme Raijan kotiin ja tulimme mekin kotiin.

Saarijärven Vapaaseurakunnan nettisivuilla – www.saarijarvenvapaaseurakunta.fi – on päävalikossa uusi kohta: Alfa-kurssi. Käy tutustumassa.

Siunausta!

Ps. ”Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa, veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys” (Ps. 66:1,2).


1.12.

Nousiskelin hyvissä ajoin. Valmistelin ”päivän koetoksia” – tarkoitan lähinnä puhumisia. Ennen 9 ajelin Vapaakirkolle avaamaan oven pitopalvelun emännälle. Samalla laittelin vielä kirkkosalissa tavaroita järjestykseen – siellä kun oli tänään hautajaiset, nääs. Putsailin ylimääräisiä lumia rappusilta myös. Kotiin tultuani join kahvia ja söin aamupalaa, jotka Marja-Leena oli tehnyt valmiiksi. Tuuleskeli.

Tultuani kotiin jatkoin puhumisen valmistelua. M-L lähti leipomustensa kanssa Yhteisöjen Joulumyyjäisiin koululle – siellä kun oli pöytä meidänkin seurakunnalla. 11 maissa hän tuli kotiin ja vei minut 11.30:n maissa Vapaakirkkoon, mennen uudestaan myyjäisiin.

Klo 12 alkoivat Vapaakirkossa hautajaiset. Edesmennyt oli seurakuntamme ulkojäsen. Hautajaistilaisuuden juontaja oli erikseen – Ahosen Sirkka. Arkku kannettiin ruumisautosta sisään salin etuosaan katafalkille. Kukat tuotiin arkulle jo alkulaulun ja tervetulotoivotusten jälkeen. Minä pidin alkupuolella ihan erillisen puheen. Oli avointa julistaa perusevankeliumia. Itsekin koin puhuneeni lämpimästi – en ”vasaramenetelmällä”. Iloitsin mahdollisuudesta. Ihmisiä oli n. 80. Välissä oli laulu. Sen jälkeen toimitin ”ruumiin siunauksen” – niin kuin olemme tottuneet sanomaan. Herra auttoi. Aamulla sitä tunsi itsensä hyvin pieneksi, mutta päivänmittaan ”uskonhenki kasvoi”. Ylhäältä annettiin sanoja. Siunaustilaisuuden jälkeen arkku kannettiin ruumisautoon. Ihmisten saatua päällysvaatteet ylleen, menimme ulos ja lauloimme –arkun ollessa näkyvillä avoimessa autossa – laulun. Järjestäydyimme kunniakujaksi Vapaakirkon tuiskuiselle pihalle ja auto ajoi hitaasti pois. Arkku vietiin ruumishuoneelle, josta myöhemmin tuhkattavaksi. Siunaustilaisuuden jälkeen kävin nostamassa lipun puolitangosta ylös – kuten on tapana. Tauon aikana pöydät laitettiin kirkkosaliin ja katettiin, sekä tuolit niiden ympärille. Siunaustilaisuuden aikana tuolit olivat kuten normaalisti kirkossa. Nautimme maittavan aterian. Sen jälkeen oli ohjelmaa: musiikkia, yhteislaulua, puheenvuoroja, adressinlukua ja lämmin muistopuhe, jonka piti Sirkka. Lopuksi joimme kahvit. Tilaisuuden aikana sai tutustua pöytäseurueen ihmisiin. Lämminhenkinen tilaisuus, joka lienee päättynyt liki 18. Laskin lipun – jonka Ruutisen Jarmo oli aamupuolella nostanut – pois salosta. M-L kävi minut hakemassa kotiin kirkolta.

Päästyämme kotiin vaihdoin lenkkivaatteet ylle ja ajelin urheilukentälle. Se oli valkoinen lumesta, jota oli jo jonkinmoinen kerros. Pakkasta 11-12 astetta. Hiukan sateli lumia. Kävelin 6 km km-ajoin: 8.05., 8.02., 8.13., 7.54., 7.57., 7.59. Tarkoituksena oli tänään kävellä 6 km km-ajoin 7.50 – 8.00. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km aikaan 7.57. Hiki ei oikein tuollaisella vauhdilla tule – ”nääveli” sentään jäätyi, sen verran oli pakkasta. Taivaalla tuikki jokunen – ei Jaska – tähti.

Tultuani kotiin, pääsin M-L:n kanssa saunaan. Hän oli pannut saunan kuumaksi. Söimme iltapalaa. Valmistauduin huomiseen tilaisuuteen. Katselimme netin kautta TV/:sta EXitin konserttia.

Tässäkin vielä väkevät onnittelut vaarilta ja mummilta mukavalle pojan pojalle, Aaro Oskarille, Tampereelle, Oskarin päivän johdosta!

Siunausta!

Ps. ”Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille” (Ps. 103:15-17).

MARRASKUU 2012

30.11.

Heräilin puhelinsoittoihin. Joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena leipoi myyjäisiin.

Myöhemmin M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Juuri silloin tuli tekstarilla rukouspyyntö pienen tytön puolesta. Yhdyimme rukoukseen.

Ennen 12 menimme Vapaakirkkoon. Menin avaamaan oven vaahtosammuttajan tuojalle. Mukava oli jutella hänen kanssaan hetki. M-L laittoi paikkoja kuntoon keittiöllä ja muualla, että hautajaiset – ja niiden valmistelijat – voivat olla kirkolla. Laitoimme muutenkin paikkoja huomista varten siunaustilaisuutta varten.

12.30:ksi menin Serviisiin tilaisuutta pitämään – M-L jäi Vapaakirkolle hommiin. Serviisissä oli taas iso ryhmä ihmisiä kuuntelemassa evankeliumia, jota oli/on ilo julistaa – onhan se mahtavin maailmaa muuttava voima: ”Evankeliumi on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi”. Lopuksi johdin rukoukseen. Rukoilin niin, että jos joku halusi tulla uskoon, saattoi sen tehdä rukouksen kautta. Puheeni ja laulujen jälkeen kerroin suomalais-ugrilaisista kansoista ja matkoistani heidän pariinsa. Vastailin myös muutamiin kysymyksiin.

Hain M-L:n Vapaakirkolta. Kävimme syömässä salaattikebabit kylällä – se oli päivän ateria. Kävimme myös kaupoissa.

Pian lähdin uudelleen kylälle. M-L jäi valmistelemaan myyjäisiä. Kävin kaupan kautta ja menin Vapaakirkolle. Laitoin mm. Alfa-kurssin kuvat siellä eteisen seinälle – innostamaan ihmisiä uudelle kurssille. 

Myös huomenna siunattavan omainen kävi hautajaisvalmistelujen vuoksi kirkolla. Oli hyvä jutella hänen kanssaan. Pian tulivat myös pitopalvelun ihmiset laittamaan omaa osuuttaan.

17.30. lähdin Vapaakirkolta kohti Peltokylää. hain Salmen kyytiin. Pakkasta kymmenkunta astetta. Peltokylän kylätuvalle oli sovittu Ilta yhdessä-tilaisuus klo 19:ksi. Laittelimme paikkoja iltaa varten. Laitoin ulkotulia tienvarteen. Lahtelan Veikko oli tarjoilupöytää jo laittelemassa siellä. Juontelin iltaa. Lauleskelimme yhteislauluja Takalon Martin kitaran säestyksellä. Lopussa oli mukana myös Seppo kylältä kitaroineen. Katsoimme illan aikana 3 lyhytfilmiä – Martin ja Studio Majakan tekemiä. Takalon Jutta alias Sam piti kilpailua kahdelle joukkueelle Martin toimiessa leikkimielisen kilpailun juontajana. Haastattelin Denistä, joka todisti uskoontulostaan. Puhuin lopussa lyhyesti. Sisällä paloi tuikkuja ja kynttilöitä. Välillä oli muutaman kerran sähkökatkoja – lie johtui tuulesta. Väkeä – meitä – oli yhteensä 13 henkeä. Se oli pienoinen pettymys, sillä odotin ihmisiä tulevan enemmän. Kutsuja kuitenkin oli jaettu satakunta, Veikon johdolla. Mutta, tuollaisista ajatuksista on päästävä aina yli ja oltava ”täysillä läsnä”. Lopussa nautimme Kahvit, teet, mehut hyvien tarjoilujen kera. Kiitos Veikolle, joka oli ”päämies” siinä hommassa. Kyllä siinä muitakin oli – perheet – Mattikin ”kakku kainalossa” tuli.

Tilaisuuden jälkeen ajelin kotiin. Vein Salmen matkalla kotiinsa. Tuuli oli kylmä. M-L:lla oli valmiina leipomisia pöydällä huomisia myyjäisiä varten. Takkaan oli laittelemassa tulia, kun tulin. Hain koivuisia puita lisää. Söimme iltapalaa.

Tänään on yhden mukavan nuoren neitokaisen 12 v syntymäpäivä: Sydämelliset onnittelut vielä tässäkin – ja sitten vielä uudestaan, kun saavumme sovittuna päivänä synttäreille – ja taivaan Isän siunausta, varjelusta ja johdatusta sinulle, Milka, jokaiseen elämäsi hetkeen! Aivan ihmeelliseltä tuntuu, että on kulunut 12 v siitä kun synnyit, Milka – ”Miksu”. Elämä Jeesusta seuraten ei kulu hukkaan! Jos mitä, niin sitä, rukoilen kohdallesi – ja mummi!

Siunausta!

Ps. ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä” (Joh. 1:12).


29.11.

Heräiltyäni söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Denis käväisi – toi loput linnunsiemenet meille, kun muuttavat paikkaan, jossa ei oikein voi ruokkia lintuja. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä erilaisten asioiden puolesta keittiön pöydän ääressä.

Kävimme tänään syömässä HH:n tukevasti seisovasta pöydästä. M-L:n ollessa kaupassa, samalla reissulla, kävisin Majakalla. Mannin Eero kutsui kahville.

Kävin pimeällä urheilukentällä 10 km lenkillä ennen Rukousiltaan menoa. Alkuksi ”juosta hissuttelin” 1 km n. 7 min vauhtia. Kävelin 8 km, km-ajoin: 6.48., 6.54., 6.47. 6.36., 6.38., 6.45., 6.40., 6.30. Tarkoitus oli tänään kävellä 8 km km-ajoin 7.10. – 7.20. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km. Taivaalla näkyi välillä kuu, tähtiäkin.

Ajelin – Ohrasen Uskon hain mukaan – 18.30 alkavaan Rukousiltaan Vapaakirkkoon. Meitä oli siellä 6. usko johteli illan. Sanoimme molemmat jotakin Sanasta. Rukoilimme. Hyvä hetki. Sen käytännön kokemuksen mukaan, mikä minulla on Saarijärven paikallisseurakuntien rukouskokouksista, olen huomannut, että täällä ei olla opittu tulemaan rukoilemaan yhdessä seurakuntana.

Tultuani kotiin söimme iltapalaa ja joimme teetä. Sää tuntuu kylmältä – yli 10 astetta pakkasta illalla. Tuuli kylmä. Tänään pidimme tulta takassa kahteen otteeseen.

Siunausta!

Ps. ”Jumalan tie on nuhteeton. Herran sana on koeteltu, Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat” (Ps. 18:31).


28.11.

Noustuani söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena oli noussut hyvissä ajoin leipomaan – niinkin voi tehdä Jumalan valtakunnan työtä, kun on siitä näkyä ja halua palvella Jumalaa. Mahdollisuudet meillä jokaisella ovat rajattomat, sillä Kaikkivaltias Jumala on rajaton. Luin 2. Aikakirjaa. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle merkityn kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Valmistelin erilaisia työasioita – töitä – joita piisaa. Kuitenkin kun keskittyy yhteen asiaan kerrallaan, voi minunlaisenikin selvitä. En ole kovin nopea hommissani – enkä itsetietoisen tehokaskaan – mutta sen voin sanoa, että näkyä minulla on kulkusuunnasta. Hyvä vertaus muuten tuo ”kalkkiviivanvetämisjuttu”. Sillä, siis, nimittäin: Jos esim. jalkapallokentän sivurajaa vetävä kentänhoitaja – työntäessään kärryään, joka tekee ”kalkkiviivaa” – katsoo vain kärrynpyörään, tulee viivasta mutkainen – eli se on kuin… no, mitä vertausta tai sanontaa käytämmekään. Että, jotta, mutta: Jos tämä rajanvetäjä katsoo kauempana olevaan kiintopisteeseen, voi hän saada viivasta suoran.

Näky jostakin asiasta on kuin kiintopiste, joka ohjaa meitä oikeaan suuntaan. Tämä koskee myös seurakuntaa. Jos seurakunnalla – erityisesti sen johtajilla – on näky, he voivat johtaa seurakuntaansa – laumaa, joka on heidän johtoonsa uskottu – tiettyyn suuntaan. Jos taas näky puuttuu, tulee eteenpäinmenosta ”tempoilevaa” – ollaan katsomassa vain ”nipinnapin” eteensä. Seurakunta kyllä elää päivästä päivään, mutta ei kuitenkaan kuin päivästä päivään. Seurakunnassa – sen johdossa – on oltava ihmisiä, jotka näkevät kauemmas. On oltava näky – Jumalalta tullut sellainen – joka ohjaa elämäämme. Ei kuitenkaan riitä, että on näky. On oltava kykyä jakaa näkyä seurakunnalle. Jos tätä ei tapahdu – tai näyn jakaminen ei onnistu – ei tapahdu juuri mitään. Voi tapahtua jopa huonoja asioita, kun näkyä vastaan noustaan siksi, että sitä ei ole osattu jakaa toisille oikein. Se voi tapahtua esim. siten, että pidetään liian kiirettä.

Ensin on kuitenkin syytä/tärkeää selvittää itselleen Raamatun äärellä kysymystä: Mikä on paikallisseurakunta? Millainen seurakunta on olemukseltaan? Mitä tehtäviä seurakunnalla on? Mitkä ovat Raamatusta nousevat Jumalan seurakunnan arvot? Tämä on vahvan perustan luomista. Jumalan antama näky paikallisseurakunnalleen rakentuu em. asioiden perustalle. Tämä taas johtaa katseemme ja ajatuksemme oikeaan suuntaan toimintatapojemme suhteen. Jumalan antamat johtajat ovat avainasemassa paikallisseurakunnassa. Yksi heidän tärkeä tehtävänsä on vaikuttaa innostavan ilmapiirin syntymiseen ja säilymiseen – ei ihmistekoisesti, vaan Pyhän Hengen voimassa ja johdatuksessa. Innon sammuttaminen on helppo asia. Siihen ei tarvita paljoa. Sen voi tehdä esim. siten, että ”ampuu alas het´sillään” kaiken, mikä poikkeaa omasta ajatuskannasta. Sitä meidän ei pitäisi koskaan tehdä. Ei arvostella negatiivisessa mielessä asioita ja ihmisiä - vaan ollaan mieluummin rohkaisijoita. Arvosteluhenki on ”kuivettavaa myrkkyä”. Seurakunnan tulee olla paikka, jossa kaikki voimavarat ovat Jumalan käytössä Hänen tahtomallaan tavalla.

Iloitsen ”meijjän seurakunnasta”! (Jumalan seurakuntahan se kuitenkin on) Ilmapiiri on hyvä ja innostava. Meidän on hyvä jatkaa Jumalan viitoittamaan suuntaan yhdessä. Hän on siunaava ja enentävä vaikutusalaamme tässä kaupungissa. Tämä ei tarkoita, että se tapahtuisi toisten seurakuntien kustannuksella. Ei, vaan me siunaamme toisia seurakuntia ja rukoilemme niiden puolesta voimallisesti, että Herra siunaisi niitä ja enentäisi niiden vaikutusalaa – niin, että Jumalan valtakunta menestyisi kaupungissamme kauttamme. Jumalan valtakunta on aina suurempi, kuin seurakuntamme.

Töiden lomassa kävin urheilukentällä 7.2 km lenkillä. Oli ”muutampi” pakkasaste ja tuuli myös ”vilakasti”. Sateli vähän lumia. Aluksi ”juosta hissuttelin” 1 km, jonka jälkeen kävelin 5 km. Lopuksi ”juosta hissuttelin 1.2 km. Menin tuollaista alle 7.50 min/km. Tänään oli tarkoituksenani kävellä 5 km km-ajoin 7.50 – 8.00 min/km.

Tultuani kotiin laitoin lintusille siemeniä ja takkaan tulen. Söin hyvää VHH-ruokaa. M-L oli jo syönyt. Tein töitäni. Katsoimme 5. jakson Pikku7:sta. Hyvää työtä Saarijärveltä maailmalle! Käykäähän vilkaisemassa ohjelmia TV7 arkistosta! Iltapalaa ja teetä tuli otettua illan mittaan. Pakkanen oli vähän noussut – yli 6 asteen, kun viimeksi katsoin.

Siunausta!

Ps. ”…ja niin on teidän intonne saanut sangen monta innostumaan…” (2. Kor. 9:2b).

27.11. 

Nousin hyvissä ajoin. Keittelin kahvit. Luin 2. Aikakirjaa. 8:ksi ajelin Vapaakirkkoon Rukousaamuun. Meitä oli siellä 6. Oli hyvä rukoilla yhdessä. Aika kului nopeasti. 

Palattuani kotiin sytyttelin takkaan tulen. Söimme aamupalaa. Hoidin työasioitani. 

Kävimme Deniksen kanssa viemässä puukuorman Terolle – Deniksellä kun ei ole ajokorttia sellaiselle yhdistelmälle.. 

Marja-Leena haki Emilian tänään eskarista ja he kävivät asioilla kylällä. Terhi-Marja ja Danielkin olivat käyneet meillä töistä ja päiväkodista tultuaan. 

Siunausta! 

Ps. ”Näin sanoo herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa; vaan joka kerskaa, kerskatkoon siitä, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut: että minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn, sanoo Herra” (Jer. 9:23,24).

26.11.

Noustuamme kävi Denis meillä. Laitettiin Emilian ja Danielin leikkimökkiä meidän takapihalla oikeaan asentoon ja paikkaan. Joimme kahvit.

Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Lintuset lennähtelivät ruokintapaikoilla.

Valmistelin tulevia työjuttuja – paneuduin erilaisiin asioihin.

Ennen Alfa-iltaa kävin 9 km lenkillä hämärtyvällä urheilukentällä. Aluksi ”juosta hissuttelin” 2 km, n. 7.20. min/km-vauhtia. Kävelin 5 km km-ajoin: 6.03., 6.14., 6.06., 6.19., 5.52. Jokaisen kmn välissä kävelin hiljaa 200 m. Loppuun ”juosta hissuttelin” 1.2 km, 8.15 min/km-vauhtia. Tarkoituksena oli kävellä tänään 5 km, km-ajoin 6.20. – 6.30.

Tultuani kotiin söimme. M-L leivoskeli tänään – ennakoiden tulevia tilanteita.

17:ksi ajelimme M-L:n ja ”naapurin Kyllikin” kanssa Vapaakirkkoon Alfa-iltaan. Laittelimme paikkoja ”Alfa-asentoon”. Rukoilimme tiiminä. Kurssilaisia alkoi saapua. Ilta alkoi klo 18. Kurssi on ollut hieno siinäkin mielessä, että ihmiset ovat olleet aktiivisesti mukana – eivät ole tippuneet pois. Alkusanojen ja -laulun jälkeen kävimme pitkän pöydän ympärille maittavien tarjoilujen ääreen. Takalon Katriina oli tarjoiluryhmässä tänään vuorossa laittamaan tarjoilut. On se vain hieno näky, kun niin paljon on alfalaisia saman pöydän ympärillä ja puheensorina täyttää paikan. Tarjoilun jälkeen katsoimme Takalon Martin edellisenä maanantaina filmaaman ”Alfa-filmin”. Hyvä Alfan esittelyfilmi. Sen jälkeen oli Takalon Jutan ja Monjan vetämä ”jäänmurtaja”. Saimme olla siinä kaikki mukana – ja se oli mukava. Takalon Martti oli alustuksen/luennon pitovuorossa, aiheenaan: Vieläkö Jumala parantaa? Hyvin havainnollistettu alustus. Sen jälkeen kurssilaiset menivät tarjoilutiskin kautta kuppeineen ja lisukkeineen omiin ryhmiinsä keskustelemaan. Sitten tulimme jälleen yhteen. Jonkun ilmoituksen jälkeen lauloimme kaksi laulua. Rukoilimme sairauksien puolesta lyhyesti, sekä yhteisten kirjoitettujen kestorukousaiheiden. Myös terveeksitekemisen lahjojen saamisen puolesta. Siunasimme toisiamme Herran siunauksella ringissä. Lopuksi otimme ryhmäkuvan kurssilaisista – myös tiimiläisistä otimme oman kuvan. Mukava muisto.

Kotiin tultuamme söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua” (Ps. 50:23a).


25.11.

Hoh, hoijaa! Se on sunnuntai – vaskresenje. Ihan hyvä ja iloinen päivä – vaikka onkin harmaa. Hyviä asioita on paljon enemmän kuin huonoja tänäänkin – sillä uskon Jeesukseen. Olen pelastettu. Jeesuksen pelastama. Matkalla taivaaseen. Halleluja! Ja kaikki kansa sanokoon: Aamen!

Nousiskelin sijaltani hyvissä ajoin. Kiehuttelin – oikeammin: tiputtelin – kahvintuoksut huusholliin. Lujin 2. Aikakirjaa. Rukouksen henki sisällä. Päivän – ei kustannusyhtiön- tilaisuudet mielessä. Marja-Leenan ”astuttua myös areenalle” luki hän jossain vaiheessa hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Linnutkin ilmestyivät – ilman huolia – ruokailupaikoilleen. ”Katsokaa taivaan lintuja” (Jeesus).

10 maissa hyppäsin ”Avensikseen” ja ajelin Karstulan Vapaakirkkoon Ehtoollisjumalanpalvelukseen. Maukosen Esko johteli tilaisuuden. Alkulaulun jälkeen puhuin. Oli avointa puhua. Vietimme ehtoollista. Läheisiksi tulleet jo nämäkin Karstulan sisaret ja veljet Kristuksessa. Matkakorvaukseni pyydän aina lähettämään ylimääräisenä kannatuksena Kärjen perheen kannatuksiin. Minulle tarjottiin ystävällisesti kahvit kokouksen jälkeen.

Ajelin Karstulasta suoraan kotiin. Tarkoitukseni oli hakea M-L sieltä. Hän oli ”Terhien” kyydillä Helluntaikirkossa klo 11 tilaisuudessa, siellä kun lauloivat Ilontuojissa myös Emilia ja Daniel. Minä en sitä päässyt näkemään. M-L ei ollut kuitenkaan kotona. Niinpä lähdin suoraan Vapaakirkkoon. Siellä oli klo 14 seurakunnan virallinen syyskokous. M-L oli juuri tullut kävellen helluntaiseurakunnan kokouksesta myös sinne. Tilaisuus taisi kestää nelisen tuntia. Välillä ryypättiin kahvitkin. Ilmapiiri oli hyvä. Ihmiset olivat innokkaasti mukana. ”Uusiakin tuulia” oli lähdössä vireille – kyllähän ne vireille ovat lähteneet aikaisemmin, mutta nyt tuotiin yhteiseen kokoukseen. Aikahan sen näyttää, mitä niistä tulee. Ihan kaikista asioista en kokouksessa tykännyt – kukapa sitä nyt aina ja kaikkia - mutta sillä ei ole mitään merkitystä. ”Tätä tää on, tätä tää on”, laulelee eräs hip hop band. Eletään vain elämää – mutta palataan joskus asiaan. Rukoillen kun kuljetaan, niin hyvä tulee.

Kotiin tultuamme lähdin lenkille. Kävin pimeällä – jääkiekkokaukalon valot ja katuvalot kyllä hieman valoa loivat – urheilukentälle. Se on iloinen asia, kun se on sula kuin kesällä. On helppo käydä lenkillä pimeälläkin. 10 km kävelin. Ensimmäiset 5 km km-ajoin 7.33 ja loput 5 km km-ajoin 7.26. Tarkoituksena oli kävellä 10 km km-ajoin 7.50. – 8.00. – ei lujempaa, eikä hiljempaa.

Palattuani kotiin söin päivän aterian – lämmitettyä siskonmakkarakeittoa. Jälkiruuaksi maustamatonta jugurttia – rasvaprosentti 10 – puolukoiden, ym. höystöjen säestyksellä.

”Hengissä sitä taitaa selvitä tästäkin päivästä” – vaan kukapa niitä tulevia hetkiään tietää ja hyvä niin.

Siunausta!

Ps. ”Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen” (Ps. 89:53).


24.11.

Heräiltyämme lauantaihin laitoin tulet takkaan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Ruloilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L vaihteli - taisi olla ihan jouluverhot. Ennakoin tulevia tilanteita kohdallani – huomisia tilaisuuksia.

Polttelin takapihan tulipaikassa ”ylimääräisiä juttuja” – ihan sallittuja kylläkin. Söimme siskonmakkarakeittoa – se makkara kun on sellaista, että siinä ei ole hiilihydraatteja.

Kävin saunassa – onhan se vähän niin kuin lauantaihin kuuluva ”rituaali”.

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa Vapaakirkkoon. Siellä oli mahtava tilaisuus! ”Tupa oli täysi”. Lakosen Kari oli nähnyt paljon vaivaa – no, eipä se kai kuitenkaan Karille vaivaa ole ollut – tilaisuuden eteen. Hän johteli myös illan. Mikäkö se nyt sitten niin mahtava ilta olikaan? Se oli Sateenkaarihallinmuistelokonsertti. Mukana oli bändejä ja ihmisiä, jotka ovat soittaneet siellä Sateenkaarihallin teetuvalla kauan aikaa sitten. Halli oli Väinö Rautiaisen ja näkykin taisi olla hänen. Ensin soitti Sovitus-niminen bändi 6 kpl. Seuraavana oli vuorossa Maisa & Original Sound – heilläkin 6 kpl. Rovasti Olavi Vuori – joka oli juuri tullut Kiinasta – käytti puheenvuoron. Hän oli nuorena pappina ollut mukana myös käyttämässä puheenvuoroja Sateenkaarihallilla. Väliajan ja kahvitarjoilun jälkeen ”lauteille kapusi” Korban. Jos olivat hyviä aikaisemmin soittaneet bändit, niin oli Korbankin. ”Soundi” oli se sama tuttu Korbanin sound kuin ”takavuosinakin” – vielä kun bändi olisi ”vetäissyt” ”Sun luotas kuljin kauas pois… Kotihin, kotihin -kappaleen, niin johan olisi ollut… Kari pyysi minua johtamaan loppurukoukseen. Joitakin sanoja samalla sanoin. Ilmoitin tammikuussa alkavasta ALFA -kurssista. Muistutin mieliin kaksi raamatunpaikkaa, Jeesuksen sanoja: ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon” ja ”Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos”. Johdin syntisen rukoukseen. Jos joku sen kohdalleen rukoili, hänestä tuli Jeesuksen oma. Korban lauloi vielä yhden kappaleen loppuun. Oli hyvä ilta.

Tultuamme kotiin, tulivat meille kohta ”Timotkin”, jotka olivat myös konsertissa – niin kuin ”Terhitkin” – hakemaan meiltä yhden laulukirjan. Milka ehti soittaa pianolla muutaman kappaleen ja Miro näyttää, että osaa soittaa nokkahuilulla – koulussa kun harjoittelevat sellaistakin.

Iltapalaa ja teetä piti vielä ottaa illan mittaan.

Siunausta!

Ps. ”Kaikella täydellisellä on rajansa – sen olen nähnyt – mutta sinun käskysi ovat avarat” (Ps. 119:96).

23.11.

Heräiltyäni keittelin kahvit. Luin 2. Aikakirjaa. 8:ksi menin Vapaakirkkoon Rukousaamuun. Meitä oli siellä 5. Hyvä hetki esirukoilla. Jarmo kiehautti kahvitkin rukouksien loputtua. Perjantaisin on aina Rukousaamu silloin kun on illalla Kunnia on Herran -ilta. Uskon rukouksen mahdollisuuteen ja sen kautta tulevaan siunaukseen myös mainittuun iltaan kun rukoillaan sen puolesta.

Palattuani kotiin oli Marja-Leena siivoamassa.

Tänään minun oli käytävä lenkillä sellaiseen aikaan kun se oli sopivaa. Urheilukentällä tein 8 km lenkin. Ansin ”juosta hissuttelin” 1 km, aikaan 7.00 min/km., Kävelin 6 km, km-ajoin: 7.15., 7.23., 7.16., 7.27., 7.47., 7.32. Tarkoitus oli tänään kävellä 6 km, km-ajoin: 7.50.-8.00. Loppuun ”juosta hissuttelin 1 km, aikaan 7.20 min.

Söimme Kuusamolaisia siikoja ja parsakaali, jossa oli seassa sipulia, sekä salaattia.

18:ksi ajelimme Vapaakirkkoon, jossa alkoi klo 19 Kunnia on Herran -ilta. Vastuissa olevina rukoilimme yhdessä ennen tilaisuuden alkua. Johtelin illan. Aluksi luin Raamatusta jotakin ja johdin rukoukseen. Jussi (kitara ja laulu) ja Anne-Mari Oranen laulu), Kati Rautasaari (laulu) & Band (Tero Haapala, rummut, Ismo Liedes, Basso), johtelivat meitä ylistykseen. Hyvä ryhmä. Taivaan Isä on armossaan antanut meille hyvän ylistystä johtavan avioparin: Anne-Marin ja Jussin. Tein ilmoitukset. Katselimme Takalon Martin tekemän vähän yli 8 minuutin filmin meneillään olevasta ALFA -kurssista – ALFAn esittelyvideo. Sai hyvän vastaanoton ja taputukset. Ylistysryhmä johti pariin ylistyslauluun, jonka jälkeen lyhyesti haastattelin Lahtelan Samulia, joka selkeällä tavalla todisti uskoontulostaan. Mahtava homma! Yhden ylistyslaulun jälkeen alkoi Puustellin Miko – Uuraisten helluntaiseurakunnan pastori – saarnaamaan. Mikoa ei kyllä voi matkia. Hänellä on persoonallinen, hyvä, tyyli. Nuori jumalanmies. Ihmiset tykkäsivät – palautetta tuli – Mikon vierailusta. Ennen kuin Miko johti esirukouspalveluun - jota kesti pitkään – olimme sopineet, että rukoillaan kirjoitettujen esirukousaiheiden puolesta. Haluamme rukoilla niiden puolesta todellisesti, kaikki kirjoitetut rukouspyynnöt huomioiden. Useampi rukoilija oli rukoilemassa niiden puolesta. Petri ja Leena olivat tarjoamassa kahvit lähetystyön hyväksi – eikä vain kahvia, vaan Petri paistoi todella maukkaita vohveleita runsaasti. Söimme niitä mansikkahillon ja kermavaahdon kanssa. Oli kodikas tunnelma, jota lisäsi vohvelien paistamisesta tuleva mukava tuoksu. Ilta kesti myöhään. Oli todella hyvä ilta – eikä vain minun mielestäni. Väkeäkin oli hyvin. Emilia ja Danielkin olivat Isän ja äidin kanssa. Yksi ihminen tuli uskoon – lapsi. Sekin oli hienoa, että pari viikkoa sitten uskoon tullut mies oli kokouksessa.

Ajelimme kotiin M-L:n kanssa.

Siunausta!

Ps. ”Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa. Herraan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa. Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?” (Ps. 56:11-12).


22.11.

Herättyä piti juoda kahvia ja syödä aamupalaa. Marja-Leena kävi kylällä hyvissä ajoin. Luin 2. Aikakirjaa. Harmaa, kostea, päivä. M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin syrjäkylällä kotikäyntireissulla. Juttelimme ”innoittavista asioista”. Joimme kahvia ja vähän rukoilimmekin.

Kävin tänään 10 km lenkillä urheilukentällä. Aluksi ”juosta hissuttelin” 1 km 7.23 min, jonka jälkeen kävelin 8 km, km-ajoin: 7.02., 6.55., 7.04., 7.01., 6.55., 7.02., 6.47., 6.55. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km 7.47 min. Tarkoituksena oli kävellä tänään 8 km, km-ajoin 7.10. – 7.20.

Denis ja Samuli toivat meidän takapihalle illalla Emilian ja Danielin leikkimökin – he kun muuttavat toiseen paikkaan asumaan.

18.30. olin Rukousillassa, jonka johteli Lahtelan Veikko. Katsoimme aluksi Takalon Martin kuvaaman ”esittelyvideon” ALFA -kurssista – se on kuvattu viime maanantaina Alfa -illasta Vapaakirkossa. Antaa kuvan Alfasta. Istuimme – 10 henkeä – puolikaaressa etuosassa. Aluksi lauleskelimme joitakin lauluja Takalon Martin johdolla. Luin Raamatusta rukouksen alueilta ja sanoin joitakin sanoja. Veikko jakoi meille laput, joissa oli Raamatun paikkoja. Luimme ne vuorotellen ja keskustelimme. Sai sanoa myös rukousvastauksia. Rukoilimme erilaisten asioiden puolesta.

Tulin kotiin kaupan kautta – ostin mm. pizzan, jota M-L:n kanssa sitten napostelimme. Hän oli tekemässä joulukortteja. Kohtahan se on – joulu – ohi.

Siunausta!

Ps. ”Jeesus sanoi heille: Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on” (Mark. 12:17).


21.11.

Heräiltyäni valmistelin aamupalaa ja keittelin kahvia. Luin 2. Aikakirjaa. Marja-leena heräili vähän myöhemmin – vaikkakin oli hereillä jo aikaisemminkin.

12.30:ksi ajelin Serviisiin pitämään tilaisuutta. Siellä oli hyvä henki – väkeä yli 30 henkeä. On suuriarvoinen asia saada julistaa evankeliumia, joka voi muuttaa ihmisen elämän. Minä en osaa pitää pelkästään ns. uskonnollisia tilaisuuksia, vaan sellaisia, joissa on evankeliumi selkeästi esillä. Siellä ihmisen elämä voi muuttua kulkemaan kohti taivasta, kun usko Jeesukseen syntyy sydämeen. Tykkään sellaisista kokoontumisista, joihin on helppo tulla – joissa on hyvää yhdessäoloa, mutta myös evankeliumi selkeästi ja hyvällä tavalla esillä. Se ei merkitse esim. pitkää, ”kypsyttävää” puhetta. Ihminen on kokonaisuus – henki, sielu ja ruumis. Mukavasta yhdessäolosta, ystävyydestä ja hyväksyvästä ilmapiiristä voi tulla silta evankeliumille - se avaa ihmisen sydämen maailman parhaimmalle sanomalle, hyvälle uutiselle, evankeliumille. Siksi hengellisessä tilaisuudessa voi jopa leikkiä, kilpailla ja tehdä monenlaisia asioita – siksi, että ihmiset voisivat kuulla sanoman Jumalan rakkaudesta itseään kohtaan ja tulla Jeesuksen omiksi. Eikö ole parempi, että ihminen tulee hengelliseen tilaisuuteen kuin että hän ei tule. Hän ei tule välttämättä jos kokoontumisemme on sellainen, että sen sisältö ei saa häntä liikkeelle. En halua tinkiä sanomasta, mutta on tärkeää saada kontakti ihmisiin, jotta voimme välittää heille sanoman Jeesuksesta – ja se on elämäni päätarkoitus täällä maan päällä. Aina tarvitsemme Pyhän Hengen johdatusta ja voimaa.

Takalon Martti kertoi puhelimessa, että oli saanut valmiiksi ALFA -kurssi-infon – se on himpun yli 8 minuuttinen filmi, jossa mm. nyt meneillään olevat ALFA -kurssilaiset kertovat näkemyksiään ALFASTA. Sen kautta on hyvä esitellä ALFAA. Uusi ALFA -kurssi alkaa Saarijärven Vapaakirkossa tammikuussa. – tietenkin jHs.

Palattuani kotiin söimme M-L:n kanssa – se oli VHH -ruokaa.

16 maissa menin Vapaakirkkoon. Monistelin. Klo 17 alkoi vanhimmiston kokous ja päättyi ennen 20.30.

Palattuani kotiin oli M-L katsomassa Sateet lähetä -ylistyskonserttia Seinäjoen helluntaikirkosta. Ana Paula, Brasiliasta, oli siellä vierailemassa. Ennätin minäkin vähän sitä katsomaan. Olemme olleet hänen johtamassaan ylistystilaisuudessa M-L:n kanssa. Voi, että, minä tykkään olla ylistystilaisuuksissa!

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Älkää huokailko, veljet, toisianne vastaan, ettei teitä tuomittaisi; katso, tuomari seisoo ovella” (Jaak. 5:9).


20.11.

Heräsin hyvissä ajoin. Keittelin kahvit. Luin 2. Aikakirjaa.

8:ksi ajelin Vapaakirkkoon Kristittyjen yhteiseen rukousaamuun. Meitä oli siellä 5.

Tein joitakin kirjallisia töitäni.

Syötyämme kävimme päivällä Marja-Leenan kanssa kylässä seurakuntalaisillamme.

Kävin pimeällä urheilukentällä tekemässä tämänpäiväisen 5.2 km lenkin. Kävelin 5 km km-ajoin: 7.47., 7.23., 7.11., 7.31., 7.00. Tarkoituksena oli kävellä 7.50. – 8.00 min/km. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 200 m.

18:ksi menin Vapaakirkolle, jonne olin sopinut tapaamisen pitopalvelun ja edesmenneen omaisen kanssa. 18.30. siellä alkoi Miestenilta. meitä oli siellä 7.

Palattuani kotiin söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Sillä katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä. heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan. He sanovat: Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta. Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan…” (Ps. 83:3-6).


19.11.

Heräilin vähän myöhemmin kuin Marja-Leena, joka valmisteli tarjottavaa illan Alfaan. Join kahvia ja söin eilistä – hyvää – VHH-pizzaa salaatin kanssa. Laitoin takkaan tulen.

Tein töitäni – mm. ehdotusta vanhimmistolle siitä kuinka meidän tulisi jatkaa. M-L hääräili koko päivän Alfa-tarjoilujen parissa.

Kävin syömässä ”kansanruokala” HH:ssa ja samalla kaupassa.

”Tolvasin” – vähän tuollainen ”poronjuoksemistermi” – lenkille urheilukentälle ehtiäkseni Alfaan ajoissa. En ajatellut viitsiä enää Alfa-illan jälkeen lähteä hikoilemaan. Hyvä oli kentällä lenkkiä tehdä, kun on kuni kesällä. Tänään oli ”ohjelmassa” 5 km, tavoitteena 6.20. – 6.30 min/km. Aluksi ”juosta hissuttelin” 1 km aikaan n. 7.30. Kävelin 400 m hiljakseen, jonka jälkeen 5 km km-ajoin 5.51., 6.04., 6.20., 6.15., 6.12. Jokaisen kilometrin jälkeen kävelin hiljakseen 200 m, jonka jälkeen taas ”puristin” sen kilometrin. Ei niin pitäisi tehdä, mutta kun ei oikein ”puristus riitä” mennä koko matkaa tauoitta tuota vauhtia. Yhteensä tuli lenkille mittaa 7.2 km. Se on tämä maanantain lenkki sellainen vauhdikkaampi rutistus ”meikäpojalle”.

Palattuani kotiin lähdimmekin M-L:n kanssa Alfa-iltaan Vapaakirkkoon. Otimme Kyllikin mukaan tuosta läheltä. 17:ksi tavoitimme kirkolle. Minun piti vielä käydä ”mukka” kotona, kun salaatit unohtuivat sinne. Tiimiläiset olivat laittaneet salin ”Alfa-asentoon”. Rukoilimme tiiminä illan puolesta – ja asioiden, jotka liittyivät nykyiseen ja tulevaan/tuleviin Alfaan. Sittenpä alkoikin väkeä saapua. heitä toivottelimme tervetulleiksi. Ilmapiiri oli hyvä ja läheinen. Sellaista yhteyttä on syntynyt viikottaisen yhdessäolon – ja Pyhän Hengen lauantain – seurauksena. Lyhyen alkujuonnon jälkeen - ja tarjoilun siunauslaulun – kävimme tarjoiluiden äärelle. Siinä samalla on mukava jutella – mikä onkin yksi tarkoitus Alfassa; sosiaalinen kanssakäyminen. Takalon Martti kuvasi videolle kurssilaisia ja kurssin tapahtumia – sitä on tarkoitus käyttää Alfan esittelyyn. Tarjoilun jälkeen Neittaanmäen Anna-Liisa – hyvät Liisan-päivä onnittelut tässäkin vielä Anna-Liisalle! - piti hyvän alustuksen aiheesta: Miksi ja miten kertoisimme toisille? Sen jälkeen kurssilaiset menivät ryhmänjohtajiensa – kolme ryhmää – kanssa omiin paikkoihinsa kahvit ja muut tarjoilut mukanaan. Lopuksi kokoonnuimme saliin yhteen. Joidenkin lyhyiden infojen jälkeen lauloimme Takalon Martin säestyksellä pari laulua ja rukoilimme yhteisten kirjoitettujen aiheiden - ja muiden aiheiden – puolesta ja siunasimme toisiamme ringissä Herran siunauksella.

Siunausta!

Ps. ”…Jumalan virta on vettä täynnä…” (Ps. 65:10).


18.11.

Heräiltyämme otimme kahvia ja vähän aamupalaa. Harmaasää. Luin 2. Aikakirjaa.

11:ksi ajelimme M-L:n kanssa Helluntaikirkkoon – siellä kun oli tilaisuuden jälkeen hyvä lähetyslounas Mannin Ernon ja Sarin perheen työn tukemiseksi Kosovossa. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel olivat siellä myös – niin kuin ovat aina kun ovat maisemissa – onhan se heidän seurakuntansa.

Paluumatkalla kokouksesta ajoimme ”Terhien” kautta. Nostimme kaapin yläkerrasta alakertaan ja saman tien peräkärryyn. Se kun on ollut heillä – se kaappi – lainassa ja ovat pian muuttamassa talosta poikkeen.

Oltuamme hetken kotona ajelimme ennen 15.30. Vapaakirkkoon. Miestenillasssa oli tullut viimeksi yksi mies uskoon. Sellaista liikettä on koko ajan, että ihmisiä tulee ”pikkuhiljaa” uskoon. Ennen tilaisuutta rukoilimme vastuussa olevien kanssa. Klo 16 alkoi Jumalanpalvelus. Ruutisen Jarmo johteli sen. Lauloimme yhteislauluja – joista yksi oli monisteista laulettu ”Jerusalem-laulu”. Anja rukoili alussa Israelin tilanteen puolesta. Jarmo piti lyhyen puheenvuoron. Nina ja Marsa – jotka ovat ”tuoreita” Israelin kävijöitä – käyttivät puheenvuoron Israel-asiasta. Klo 17.10. aloin minä puhumaan ja lopetin n. 50 minuutin päästä, mutta en kuitenkaan jättänyt sanomatta aiheestani suuremmin mitään.

Tilaisuuden jälkeen ei ennättänyt kenenkään kanssa juurikaan juttelemaan, kun menimme viemään ”Terheillä” lainassa olleet kaapin Raijalle. Olin kantajana – mikä homma minulle sopiikin erinomaisesti.

Kotiin saavuttuamme, vaihdoin ”lenkkikuteet” niskaan ja ajelin urheilukentälle. Kävelin pimeällä kentällä – jonne kävi valonkajastus katu- ja jääkiekkokaukalonvaloista – 10 km, km-ajoin: 7.48., 7.34., 7.59., 7.47., 7.47., 7.42.,7.45., 7.33., 7.13., 7.16. Tarkoituksena oli tänään pitää 7.50. – 8.00 min/km-vauhtia. Sateli pienillä pisaroilla – sellaista sumusadetta.

M-L oli paistanut hyvää VHH-pizzaa, jota söimme salaatin ja pakurikääpäteen kanssa.

Tämä päivä on ollut sellainen ”epämääräisentunteenpäivä”. Ei ole kyllä saanut kiinni, että mistä johtuisi.

Siunausta!

Ps. ”Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki tieni ovat sinulle tutut” (Ps. 130:1-3).


17.11.

Tänä aamuna heräilin kiponniemessä, Vapaakirkkofoorumissa. Aamulla luin 2. aikakirjaa.

Sielläpä se meni päivä istuskellessa ”foorumissa”. Puolenpäivän jälkeen oli Vapaakirkon syyskokous. Olin toinen seurakuntamme valitsemista virallisista edustajista kokoukseen. Toista edustajaamme ei kokouksessa näkynyt.

17 jälkeen lähdin ajelemaan Kiponniemestä kotiin. Kävin ohimennessäni Timolla – Höytiän kautta kun tie menee. Timo oli rakennustyömaallaan hommissa. Kävin kurkkaamassa heidän mökkiinsäkin, jossa olivat kotosalla Pia ja Miro. Kotiin tultuani keittelin kahvit. Marja-Leena teki hyvää rahkaa. Tihkutteli hiljaa vesiä – ulkona.

Kävimme saunassa. Luin illan mittaan kirjaa, yms.

Siunausta!

Ps. ”Ei kuningas voita paljolla väellänsä, ei sankari pelastu suurella voimallansa. Turha on sotaratsu auttajaksi, ei pelasta sen suuri väkevyys. Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa, pelastaaksensa heidän sielunsa kuolemasta, elättääksensä heitä nälän aikana. Meidän sielumme odottaa herraa, hän on meidän apumme ja kilpemme. Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä. Sinun armosi, Herra, olkoon meidän päällämme, niin kuin me panemme toivomme sinuun” (Ps. 33:16-22).


16.11

Herättyäni keittelin kahvit. Luin 2. Aikakirjaa. Aamupäivän alkupuolella minulla oli tapaaminen edesmenneen ihmisen omaisten kanssa hautajaisjärjestelyistä, ym.
Valmistauduin sunnuntain puhumiseen.
Söimme.
Kävin lenkillä urheilukentällä, kun illalla en voi. 8 km lenkki. Aluksi 1 km "juoksuhissuttelua" 7.30 min, jonka jälkeen kävelin 6 km, km-ajoin: 7.10., 7.27., 7.31., 7.11., 7.27., 7.18. 1 km "hissuttelua", 7.45 min.
Ajelin Jyväskylään, ammattikorkeakoululle. Siellä oli JKU:n palkitsemis gaala. Aluksi oli kahvit. Sain sieltä jonkinlaisen diblomin arvokisamenestyksestä ja ruusun.
Gaalasta ajoin Kiponniemeen, jossa alko Vapaakirkkofoorumi.
Illalla kävin saunassa. Yötä olin samassa kämpässä Äänekosken veljien kanssa.
Siunausta!


15.11.

Tänään on Teron – Marja-Leenan ja Joukon vanhimman pojan - syntymäpäivä. Sydämelliset onnittelut ja Taivaan Isän siunausta rakkaalle – yli nelikymppiselle - esikoisellemme sinne Tampereelle! Olet Jumalan mies, jolla on Jumalan palvelijan lämmin sydän. Johdattakoon Taivaan Isä sinua tulevinakin päivinä siunauksen tietä!

Minulla on tänään vapaapäivä – marraskuun viimeinen sellainen. Ettäkö aina olen vapaalla. En, vaan sovitusti. Herättyämme söimme aamupalaa ja juoskentelimme kahvia. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Esirukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Haravoin sahanpurut, muut puuroskat ja puunlehdet talonpäädystä ja kärräsin pois. M-L imuroi auton. Kanniskelin polttopuukalikoita sisälle ”rautaverkkoliiteristä”. Kaatelin linnunsiemeniä saaviin. Sellaisia pieniä askareita – ”vanhalle parralle” sopivia.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä kaupassa. Sen jälkeen lähdin pieneen reissuun. Ensin ajelin Hirvaskankaan ABC:lle, jossa söin ”seisovatsa” pöydästä. Sieltä ajelin Uuraisten kautta Höytiälle, ”Timoille”. Timo siellä vähän kerrassaan edistää talonrakennustaan. Milka ja Mirokin olivat kotona. Piakin tuli töistä kotiin. Miron kanssa lähdimme – me urheilijat – Jyväskylään Hipposhalliin. Olimme siellä ennen 17.50. Mirolla oli omat ohjatut harjoituksensa. Minä tein vähän yli 10 km lenkin hallissa. Aluksi ”juosta hissuttelin” 1 km, jonka jälkeen vähän venyttelin ja kävelin 8 km alle 7.10. – 7.20 min/km – joka oli tämänpäiväinen tarkoitus. muitakin kävelijöitä oli tänään kävelemässä. Heidän kanssaan kävelin sitten lopun hiljaisesti. 20.30. maissa olimme Miron kanssa takaisin Höytiällä. Saimme iltapalaa ja pakurikääpäteetä. Kävin Timon kanssa saunassa. Mukava mökki heillä asustella. Kokemus sekin rakennuksen ajan. Lähtiessäni olivat Milka ja Miro jo odottelemassa unia.

Kotona söimme M-L:n kanssa iltapalaa. Join päivällistä kahvia. Israelin ja Gasan tilanne on aika herkässä tilanteessa. Taitavat pian Israelin maajoukot mennä alueelle. Kukapa sitä kauan katselee – ihmeen kauan on Israel kyllä katsellut – kun alueelle ammutaan satoja raketteja.

Siunausta!

Ps. ”Katso, Jumala on minun auttajani, Herra on minun sieluni tuki” (Ps. 54:6).


14.11.

Minulla on tänään edeltä käsin sovittu vapaapäivä – seitsemäs sellainen tässä kuussa. Hyvissä ajoin heräilimme. Joimme kahvia ja söimme aamupalaa. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle osoitetun paikan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

8;ksi köröttelimme ”Terhien” asunnolle. Terhi-Marja oli lähdössä töihin. Samalla olivat lähdössä Emilia eskariin ja Daniel päiväkotiin – T-M vie ohi mennessään. Denis oli mennyt töihin jo aikaisemmin. M-L jatkoi kylälle asioilleen. Minä jäin sinne odottamaan nuohoojaa, joka tulikin heti. Minulla oli aamusta soittoaika lääkärille kokeistani. Soittelin sieltä. Sokeriarvot olivat koholla. Viimeaikoina on tullut lipsuttua sen suhteen mitä suuhuni laitan. Pian nuohoojan mentyä tuli M-L:kin. Ajelimme kotiin. Torkuin kotona – en nukkunut.

”Puolenpäivänkrouvissa” ajelimme harmaassa tihkusadesäässä Äänekoskelle kebab/pizzeriapaikkaan. Söimme isot ”salaattikebabit” – sanotaanko, että vaikkapa vapaapäivän kunniaksi. Sieltä tulimme kotiin. Torkutti sohvalla.

Vaikka tänään olisi ollut ”lepopäivä lenkkeilystä”, en malttanut olla menemättä urheilukentän hämärään vähän happea haukkaamaan ja ulkoilmaa hengittämään. Mukavahan se on käyttää sitä luontaisetua hyväkseen, että kenttä on sula kuin kesällä – ja toisaalta: mukava oli myös hikoilla, kun sai mennä ihan vapaasti mitä vauhtia halusi, kunhan vain vähän itseään liikutti. 5.2 km tuli lenkille mittaa. Aluksi ”juosta hissuttelin” neljä kilometriä, km-ajoin: 8.04., 7.23., 6.17., 6.17. Neljännen km:n loppupuolella vaihdoin kävelyksi ja sen viimeisen kilometrin kävelin samaan ”syssyyn”, n. 6.17 min/km. Tulipa sinne rataa kiertämään pimeässä yksi muukin juoksija - saarijärveläinen julkkis.

Katsoimme M-L:n kanssa TV7:sta Saarijärveläisen Studio Majakan tekemän Pikku7-ohjelman. Tuttuja ihmisiähän he kaikki – eli on tässä meikäläiselläkin noita julkkistuttuja. Kyllä ”ne pojat osaa”. Söimme iltapalaa. Sateet lähetä –tilaisuuden loppuosa Seinäjoelta katsottiin netin kautta. Takkaakin illan mittaan lämmitettiin.

Siunausta!

Ps. ”Vapise, maa, Herran kasvojen edessä, Jaakobin Jumalan kasvojen edessä” (Ps. 114:7).


13.11.

Hyvää Kristianin päivää Tero, Jouko, Kristianille! Heräilin hyvissä ajoin. Keittelin kahvia ja otin vähän aamupalaa. luin 1. Aikakirjaa. 8:ksi ajelin Vapaakirkkoon kristittyjen yhteiseen rukousaamuun. Meitä oli siellä 6. Rukoilimme erilaisten – myös kirjallisina lähetettyjen – rukousaiheiden puolesta. Meidän uskovien – Saarijärvelläkin – pitäisi enemmän rukoilla Suomen kansan puolesta ja olla kestäviä esirukouksessa erityisesti näinä aikoina. Ruutisen Jarmo keitteli kahvit kaikille Vapaakirkon meneillään olevan Diakoniaviikon kunniaksi – sekinhän on palvelemista tuo kahvintarjoaminen toisille.

Aurinkoinen muutaman pakkasasteen sää.

Illalla kävin lenkillä pimeällä urheilukentällä. Yksinäinen – mutta ei yksinäinen - vanha mies siellä sai kaikessa rauhassa rataa kiertää – eli on sitä tullut kierrettyä muutakin kuin tahkoa, jota sitäkin kyllä joutui aitankongilla poikasena tekemään. Kyllä siinä kättä vaihdettiin ja toivottiin, että kun pian loppuisi se teränsuun tahkoaminen. Jaa, mutta siitä lenkistähän minun piti. 8 km lenkki. Aluksi ”juosta hissuttelin alle 7.30 min/km 2 km, jonka jälkeen kävelin 5 km km-ajoin: 7.11., 7.53., 7.36., 7.40., 6.56. Tarkoitus oli tänään kävellä 7.50 – 8.00 min/km. Lopuksi ”juostahissuttelin” 1 km 7.45 min/km. Rata oli hieman hallava, vaan ei kuitenkaan liukas. Taivaalla kiiluivat tähdet. Alkupuolella tuuleskeli. Pakkasta kolmisen, nelisen astetta.

Lenkiltä tultuani napsautin saunan kiukaan päälle. Pian sitä jo hikoilin lauteilla. Paistelin lettuja. kahvin kanssa niitä sitten nautittiin. Hyviä, mutta vähän luvattomia herkkuja.

Siunausta!

Ps. ”Niin kuin liitelevät linnut, niin varjelee Herra Sebaot Jerusalemia – varjelee ja pelastaa, säästää ja vapahtaa” (Jes. 31:5).


12.11.

Eilen illalla satoi kyllä niin kovasti, että oikein äänekkäästi kuului kun katolla kohisi. Marja-Leena oli noussut ajoissa – kun piti – mutta tuli uudelleen nukkumaan samaan aikaan kun minä nousin. Ei ollut ainakaan lunta tullut yön aikana. keittelin kahvit ja söin ”pikkisen” aamupalaa. Luin 1. Aikakirjaa.

Laitoin takkaan tulen ja tein töitäni.

M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin kylällä työasioissa. Samalla reissulla tein lenkin urheilukentällä, ettei tarvitse mennä iltamyöhällä Alfa-kurssin jälkeen enää. Aluksi ”juosta hissuttelin” 2 km – 6.45 ja 7.15 min/km-vauhtia. Kävelin 5 km km-ajoin: 5.56., 6.01., 6.16., 6.01., 6.11. min/km. Meni liian kovaa vauhtia – niin, että kävelin jokaisen km:n jälkeen 200 m hiljakseen ja sitten taas uuden km lujempaa. Tarkoitus oli tänään kävellä 5 km km-ajoin 6.20 – 6.30 min/km. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km. Lenkille tuli kokonaisuudessaan mittaa 9 km. Sateli.

Palattuani kotiin söin. Kävin kylällä. M-L oli leikellyt ja liimaillut kutsuja ALFA –illalliselle – minä puolestani kirjoittelin ne.

16.50. maissa hain Kyllikin tuosta läheltä mukaan ja ajelimme Vapaakirkkoon Alfa-iltaan. Laitoimme paikat ”Alfa-asentoon”. Rukoilimme tiiminä. 18:ksi tulivat kurssilaiset. meitä oli tänään yhteensä 27. Alkulaulun jälkeen pääsimme tarjoiluiden ääreen. Takalon Katriina oli tänään valmistanut maistuvat tarjoilut. Takalon Martti piti hyvin havainnollistetun – hyvän – alustusluennon aiheesta: Miten voin vastustaa pahaa? Sittenpä taas menivät kurssilaiset ryhmänjohtajineen omiin paikkoihinsa keskustelemaan. Lopuksi kokoonnuimme yhteen. Jaoin Alfa-illalliskutsut kurssilaisille. He voivat kutsua niillä haluamiaan ihmisiä Alfa-illalliselle, joka on samalla Alfa-kurssin päätöstilaisuus. Kuulimme rukousvastauksista. Rukoilimme joidenkin puolesta kaikki yhdessä. Vielä rukoilimme kirjoitettujen Alfa-kurssilaisten ”kestoaiheiden” puolesta. Lopuksi siunasimme toisiamme Herran siunauksella. Oli jälleen todella hyvä Alfa-ilta. Iloitsen tiimistä ja olen siitä kiitollinen Jumalalle – samoin koko Alfa-ryhmästä.

Palattuani kotiin söin iltapalaa. M-L teki joulukortteja. Katsoimme myös kuvia hänen lapinmatkastaan.

Siunausta!

Ps. ”Veisatkaa kiitosta herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä” (Ps. 30:5).


11.11.

Vapaapäivä minulla. Lumet olivat yön aikana hävinneet tyystin. Heräilimme isänpäivään. Marja-Leena oli noussut ja aikaisemmin laittelemaan aamupalaa. Sain häneltä hyvän isänpäivälahjan ja kortin, jossa seisoskelin Saanatunturin rinteellä - elokuisella reissulla otettu kuva. Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa olivat meillä yötä. Heidän Iskänsä – Tero – sai myös kovasti lahjoja ja onnitteluja - ja oli kovasti perheensä ympäröimä. Minulle alkoi tulla lisää lahjoja ja mukavia kortteja Teron perheeltä. Aaro oli piirtänyt korttiinsa pianon ja minut istumaan siihen viereen kiikkustuoliin. Mummi oli piirretty siihen osoittamaan minua sormella ja sanomaan: ”Nyt sinä lopetat voittamasta niitä mitaleita tai meidän pitää ostaa flyygeli.” Minut oli laitettu vastaamaan: ”No joo.” Piirros perustui tosiasioihin, sillä minun ”palkintokaappini” on siinä pianon päällä ja se on täynnä niitä palkintoja. Kyllä ne pojat osaa. Söimme aamupalaa.

11:ksi ajelimme Teron perheen kanssa Helluntaikirkkoon, Matinkuja yhteen Sunnuntaijuhlaan. Terhi-Marja perheineen oli tietenkin siellä, Timo perheineen tuli sinne. Vapaakirkon tilaisuus olisi ollut vasta klo 16. Silloin jo ”omat” lähtivät koteihinsa. Meidän perhekuntaa oli siellä 14 henkeä – vain mummi, joka jäi laittamaan ruokaa, oli pois. Tämä kokous ei ollut 11 - 12.30. tilaisuus – niin kuin näkyy joidenkin seurakuntien linja olevan. Ilmoitetaan etukäteen alku- ja loppuaika – eli se puolitoistatuntia – ihan koti-, rukous- ym. kokouksia myöten. Tämänpäiväinen kokous kesti pitkään. – minun pienestä ”näkövinkkelistäni” se oli hyvä asia.

Tilaisuuden jälkeen tulimme meille syömään – kaikki me 14. Isänpäivälahjoja tuli lisää kortteineen ja kauniine sanoineen. Onhan se mukavata. Kiitos koko perhekunnalle lahjoista, joita sain. Tänään emme juhlineet vain Isänpäivää meillä – juhlimme myös Terhi-Marjan synttäreitä – syntymäpäivä oli eilen – sekä Teron synttäreitä – syntymäpäivä on 15.11. Söimme tosi mahtavan aterian. Päälle joimme täytekakkukahvit – kakun päälle oli kirjoitettu synttärisankarien ikävuodet, myös isästä oli maininta. Sydämelliset kiitokset M-L:lle tarjoiluista! Rukoilimme yhdessä, ennen kuin väki lähti 16 maissa kotejaan kohti. Niinpä vanhukset jäivät taas kahdestaan ja talo hiljeni. Arvokkaita nämä yhdessäolohetket – sitä ei aina osaa antaa niille niin suurta arvoa, kuin kuuluisi. Alkoi satamaan vettä ”omien” lähdönhetkellä – se muuttui pian isohiutaleiseksi rännäksi.

Lähdin heti kohta porukoiden mentyä lenkille pimenevälle urheilukentälle. Sateli räntää, mutta sekin loppui lenkin aikana. Rata oli sula ja hyvä. Kävelin 10 km – mikä oli tarkoituskin tänään - tuollaista 7.40 min/km-vauhtia. Tavoite oli kävellä 7.50 – 8.00 min/km. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km päälle 8 min/km. Ihmisiä näkyi menevän isoon kirkkoon johonkin tilaisuuteen lenkkini aikana.

Lenkin jälkeen – samalla reissulla - vein onnittelukukat meiltä – minulta ja M-L:lta – Kinnusen Marsalle valmistumisen johdosta. Jätin oven taakse, kun oli leuto sää – olivat matkalla kotia kohti.

Palattuani kotiin söimme iltapalaa.

Siunausta!

Ps. ”Ja minä kuulin Herran äänen sanovan: Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme? Minä sanoin: Katso, tässä minä olen, lähetä minut” (Jes. 6:8).


10.11.

Viidettä viedään – nimittäin vapaapäivää tässä kuussa. Noustessani oli Marja-Leena jo touhuilemassa ruokajuttuja viikonloppua varten. Söin aamupalaa ja join kahvia. luin 1. Aikakirjaa. M-L luki hartauskirjasta luvun tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Laitoin linnuille siemeniä. Kun aina viheltelen niitä laittaessani, niin linnut tulevat syömään samalla. Töyhtötiainenkin oli siinä ihan silmien vieressä touhukkaana syömässä. Kävin kylällä ostamassa kukkia tiettyä tarkoitusta varten.

Syötyämme vähän menin laittamaan takapihan mustan pressusaunan kiukaan alle tulen. Raivailin autotallia ”roinasta” – ts. siirtelin tavaroita toisiin paikkoihin, että auto sopii talliin. Välillä lisäilin puita kiukaan alle. Sää on aika lämmin – vedet alkoivat tippua katolta.

Ilta alkoi pimetä. M-L sytytteli molemmille oville – taka- ja etupuolelle kynttilälyhdyt. Minäkin laitoin pressusaunan lauteille valmiiksi kynttilälyhdyt, sekä yhden takapihalle.

17.30 maissa saapuivat Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa. Pian myös Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel, sekä Timo, Milka ja Miro. Heittelin häkälöylyt ja vedin pressun saunankehikon päälle. Sitten menimmekin tunnelmalliseen saunaan Deniksen, Teron ja Timon kanssa. Vastatkin oli haudottu.

Saunan jälkeen söimme hyvää iltapalaa. Tänään on Terhi-Marjan syntymäpäivä. Rakkaat onnittelut vielä tässäkin ainoalle tyttärellemme! Huomenna vietämme vasta synttäreitä – samalla Teronkin synttäreitä.

Illan mittaan innostuimme katsomaan vanhoja diakuvia – niitä tulikin katseltua paljon. Varsinkin lastenlapsilla oli välillä hauskaa, kun näkivät vanhempansa pienempinä – ja pieninä – sekä muitakin sukulaisia.

”Timot” ja ”Terhit” lähtivät kotiin – ”Terot” ovat meillä yötä.

Siunausta!

Ps. ”Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa asuvat” (ps. 133:1).


9.11.

Se on sitten vapaapäivä – neljäs tälle kuulle. Heräiltiin, syötiin aamupalaa ja juotiin kahvia. luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun tekstin. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. Hoitelin jonkun työasian

Kaunis, aurinkoinen sää. M-L:n tultua kylältä lähdin minä ajelemaan JKL:n kautta Kangasniemelle – heti 12 jälkeen. Taivas oli sininen, aurinko paistoi ja lumi näytti valkoiselta. Kangasniemelle päästyäni menin ensitöikseni Teboilimme syömään. Perjantai on siellä tirripaistipäivä. Se oli/on hyvää. Syötyäni menin äitiä katsomaan vanhainkodin yläkertaan. Astuessani huoneeseen oli äiti istumassa sänkynsä laidalla ja sanoi ensi sanoikseen: Joukohan sieltä tuli. Ainakin hän tunsi. Juteltiin. Muisti ei juurikaan ”sattunut kohdalleen”, mutta kun minä juttelin asioita hän myönteli ja oli mukana kuten ”ennen vanhaan”. Kissojakin näki äiti. Miisu-kissa olikin hänelle kaikki kaikessa kotona kun asui. Meidän perhekuva – äiti, isä, Pirjo, Heimo ja minä – oli auki hänen pöydällään kuvankatselulaitteessa, jonka Tero osti mummolle. Siihen usein äidin katse kääntyi. Tänään äiti sanoi käyneensä Kyröläisessä – niitä paikkoja joissa äiti on lapsena ja nuorena elänyt. Pirteällä tuulella ja iloisen oloinen oli äiti kuitenkin – pieni ihminen siinä sängyn laidalla. Elinaikaa tuskin kovin paljon enää jäljellä – Jumala sen tietää. Onhan se koskettavaa. Eri ihmisiä nousi äidille mieleen ja hän aina niitä mainitsi. Kyselikin jotakin. Puhuin äidille hengellisiä asioita myös. Puhuin taivaaseen pääsystä ja Jeesukseen uskomisesta. Kysyin äidiltä, että onhan hänkin uskonut Jeesukseen. Hän sanoi, että niinhän minä olen. Rukoilimme yhdessä ennen poislähtöäni. Äiti oli siinä vaiheessa jo laskenut itsensä sänkyyn syrjälleen, kun sanoi huimaavan hiukan. Kun kysyin särkeekö nyt olkapäätä, sanoi hän, että ei. Lähtiessäni pois, kutsui äiti käymään. Niinpä aikamiespoika jätti äitinsä jälleen sinne vanhainkodin yläkerran pienen huoneen sänkyyn.

Vanhainkodilta ajelin kukkakauppa/hautaustoimistoon. Ostin hautakynttilän. Ajoin kirkon parkkipaikalle ja suunnistin hautausmaalle. Vein kynttilän – ihan Isänpäivää ajatellen – isän haudalle. Siinä samassa ”palstassa” ovat myös setäni Aatun hauta, sekä pappani ja mummoni – isän vanhempien – hauta. Pappaa en ole koskaan nähnyt. Mummo sen sijaan eli kanssamme kodissaan/kodissamme Haarajoella. Siellä ovat maanpovessa kahden edeltä menneen sukupolven ”maalliset majat”. Heistä seuraavan sukupolven edustaja oli siinä haudan ääressä – vielä maan päällä ja elossa. Kaksi sukupolvea on varttumassa hänen jälkeensä joillakin Suomen paikkakunnilla. Ikämme karttuu – ihmisen elinpäivät ovat loppujen lopuksi aika pieni ajanrahtunen. Aikamme täällä touhuamme – tarpeellista ja tarpeetonta – ja sitten, kun vuoromme tulee, lähdemme pois. Uskoessamme Jeesukseen elämämme aikana on osamme iankaikkinen elämä Jumalan taivaassa. Jättäessämme ajan ilman uskoa Jeesukseen on osamme iankaikkinen kadotus, ero Jumalasta. Kummassakaan paikassa emme lakkaa olemasta. Molemmissa paikoissa olemme tietoisessa olo- tilassa. Näin opettaa Raamattu. Siinä haudan ääressä en tuntenut mitään erikoisempia tunteita. Kiitin Jumalaa isästä ja hänen elämästään. Ilman häntä en olisi kirjoittamassa näitä rivejä. Jospa elämäni olisi siunaukseksi jollekin – silloin en olisi elänyt turhaan. Elämälläni on tarkoitus – siksi olen syntynyt ja elän. Sinun kanssasi on samoin.

Haudalta ajoin setäni Hannun ja hänen vaimonsa Aunen luo. Molemmat olivat kotona. Hyvin Hannukin muisti asioita. Juteltiin. Ennen lähtöäni rukoiltiin yhdessä. Setäni sanoi, kätellessäni häntä pois lähtiessäni: Muista iltarukouksessa. Sanoin, että muistamme päivittäin. Deniskin soitteli, ollessani Hannulla – pyyteli jonnekin kodalle makkaranpaistoreissulle. Mukava olisi mennä joskus.

Hurautin kirkolta vielä Haarajoelle, Heimolle – veljeni – ja Arjalle. Vähän juteltiin ja minulle tarjottiin kahvia. Tuvan keittiön ikkunan ohi mennessäni oli Laura lapsineen siinä pöydän ääressä. Koputin ikkunaan ja siinä avatun ikkunan kautta jonkin sanan vaihdoimme. Sen pöydän ääressä on tullut monta ”palasta suuhunsa laitettua”. No, voihan olla, että pöytä on vaihtunut, mutta on kuitenkin samalla paikalla.

Paluumatkalla kävin JKL:ssä Hipposhallilla ohimennen, tarkoituksena tehdä päivän lenkki siellä. Siellä oli kuitenkin halli varattu muihin tarkoitukseen. Jonkin lajin SM-kilpailut. Niinpä ajelin kotiin. Laitoin ”piikkilenkkarit alle” ja lähdin 6 km lenkille Tarvaalan suuntaan. Tänään olisi ollut 5-6 km kävelylenkki, 7.50-8.00 min/km-vauhtia. Oli kuitenkin toisenlaiset lenkkarit jalassa ja liukasta, niin että ”juosta hissuttelin 6 km, alle 7.30 min/km. Juosten tehty lenkki – kävelyyn verrattuna – pitäisikin tehdä vähän lujavauhtisempana. Ennen 21 tulin lenkiltä. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Lotan Teuvolle, Muhokselle!

Siunausta!

Ps. ”Ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta” (Luuk. 9:43).


8.11.

Vapaapäivä – mutta myös monenlaisia työasioitakin olen hoidellut. Eivätkä kaikki asiat ole olleet niin ”mieltä ylentäviäkään”. Heräiltyäni oli Marja-Leena jo leipomassa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Aikakirjaa. M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Niinhän se vanhusten päivä yleensä aina alkaa.

Johonkin aikaan kävimme M-L:n kanssa kylällä kauppa-asioilla, mm. ostettiin iso säkillinen – toinen jo tälle talvelle – linnuille siemeniä, kun oli tarjouksessa. Söimmekin päivän mittaan – ja joimme kahvia.

Iltapuolella M-L jatkoi leipomisiaan – viikonloppuna kun on juhlia. Tällä kertaa ihan perhekunnan piirissä. Illalla hän ”ruuttasi” minun korvistani vaikkua pois. Monet varmaan ovat huomanneet, että en oikein ole meinannut kuulla. Nytpä sitä saa testata, että kuuleeko ”takametsienmies kirkkaammin”. Kuuntelin ja katselin netin kautta Pekka Sartolan puheen ”arabitalvesta”.

Söimme iltapalaa. Pakkasta 4-5 astetta.

Siunausta!

Ps. ”Jos joku luulee olevansa Jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha” (Jaak. 1:26).


7.11.

Vapaapäivä. Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Yöllä oli satanut lunta paikat valkoiseksi. Tiaiset pyrähtelivät ruokailupaikoilla. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä asioilla – mm. Joulunlapsi-asioilla ja syömässä ”kansanruokalassa”. HH:ssa.

Tein joitakin valmisteluja tulevia tilaisuuksia ajatellen. Salmen Ulla soitteli M-L:lle ”tosilapista” – Paavo soitteli minulle eilen. Mukava se on sieltä suunnalta ”kuulla ääntä”.

Illalla ajelin Jyväskylään, Hipposhalliin, lenkille. Satoi tuon lumen, niin ei oikein sellaista lenkkiä tuolla ulkona voinut ”vetäistä”. Aluksi ”juosta hissuttelin” 1 km (8.30 min), jonka jälkeen kävelin 8 km – mikä oli tämänpäiväinen ”jopi”. Km-ajat olivat: 6.47., 6.31., 7.03., 6.08., 6.18., 6.33., 6.30., 6.48. Tarkoitus oli tänään pitää 7.20 – 7.30 min/km-vauhtia. Liian kovaa se siihen nähden vain tuppasi menemään. Loppuun ”juosta hissuttelin! 1 km. Vähän venyteltyäni ajelin kotiin. Taivas oli tähdessä. Tienpinta liukastumassa. Hirvaskankaan ABC:ltä ostin pizzan ohimennessäni. M-L:n kanssa sitä napostelimme. Hän oli kuuntelemassa netin kautta Huttusen Tapsan haastattelua – hänkin sieltä aidosta tunturi-lapista.

Meillä oli käynyt omia JKL:n reissuni aikana – Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel.

Siunausta!

Ps. ”Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista. Mutta me kiitämme Herraa, nyt ja iankaikkisesti. Halleluja!” (Ps. 115:17,18).


6.11.

Minulla tänään tämän kuun ensimmäinen vapaapäivä. Heräilin hyvissä ajoin. Keittelin kahvit. Luin 1. Aikakirjaa. Ajelin 8:ksi Vapaakirkkoon Kristittyjen yhteiseen rukousaamuun. Meitä oli siellä 6 henkeä rukoilemassa. Rukoilimme yksilöidysti mm. netin kautta tulleiden rukousaiheiden puolesta. Juttelimme Takalon Martin ja Lakosen Karin kanssa jonkin aikaa rukoushetken jälkeen. Ajelimme ”Herkkumestareihin” vielä kahville yhdessä.

Tultuani kotiin, oli Marja-Leena siivoamassa. Lähdin heti ehtoollisenvientireissulle. Siellä rukoilimme, luimme Raamattua ja vietimme Ehtoollista.

Palattuani kotiin söin vähän ja menin kantamaan polttopuuntapaiset talonpäädyssä olevasta kasasta ”rankarakoliiteriin”. Se tulikin täyteen. Välillä ne olivat jo lumen alla, mutta nyt sain ne kaikki jonkinlaisen katon alle. Märkiä olivat. Pimeähän siitä tuli, ennen kuin kaikki kalikat oli kiikutettu.

Ennen 18 lähdin kylälle. Hain postista passini, johon oli liimattu Venäjän viisumi yhdeksi vuodeksi. Metsälän Matti sen Haminasta lähetti – toimi välikätenä. Samalla reissulla kävin pimeällä urheilukentällä 6 km lenkillä. Aluksi kävelin 5 km km-ajoin: 7.41., 7.41., 7.31., 7.57., 7.18. Tavoite oli tänään kävellä 7.50 – 8.00 min/km. Lopuksi ”juosta hissuttelin” 1 km.

Tultuani kotiin laitoin saunan lämmite. Vähän venyttelin ja katsoin pari videota M-L:n kanssa Pöyrisjärven maisemista. Tuttuja ja hienoja maisemia. Kävin saunassa. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Terokin oli soitellut tänään. Terhi-Marjalla, Deniksellä, Emilialla ja Danielilla ollut tänään mielenkiintoinen päivä.

Siunausta!

Ps. ”Te Herraa pelkääväiset, turvatkaa herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä” (Ps. 115:11).


5.11.

Herättyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. M-L kävi jo aamu-kaupassa kylällä. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen ”jutskan”. Rukoilimme yhdessä erilaisten asioiden puolesta keittiön pöydän ääressä.

Valmistauduin Alfa-kurssi-iltaa varten. Siinä minulta menikin aikaa. Marja-Leena valmisteli myös koko päivän tarjoiluja iltaa varten – se kun oli hänen kontollaan tänä iltana. Välillä joimme kahvit.

”Kiireenvilkkaa” painuin lenkille ennen Alfaa. Kävin urheilukentällä. Aluksi ”juostahissuttelin” lämmittelyksi 1 km ja vähän venyttelin. Kävelin tänä päivänä ”ohjelmassa olleen” 5 km. Se oli – alussa varsinkin – aika vaikeaa. Ensimmäinen kilometri meni 5.47-vauhtia – se kun on niin vaikeaa osata kävellä vauhtia, jota pitäisi ohjeen mukaan, joka oli 6.20 6.30 min/km. Muut km-ajat olivat 6.12., 6.22., 6.10., 6.23. Jossain alkupuolella tuntui, että taidan löysätä, mutta en kuitenkaan antanut periksi. Ajattelen, että jonkin asian pitäminen elämässään kasvattaa päämäärätietoisuuteen muitakin asioita ajatellen – jopa Jumalan valtakunnan työtä ajatellen. Ei lopeta silloin kun on ”tiukkoja paikkoja”, vaan jatkaa, pitää voimassa. Tämä ”maanantain vitonen” on aina se viikon kovin juttu meikäläiselle lenkkeilijälle – entäpä sitten kun vauhtia vielä nostetaan? Toivottavasti kuntokin olisi noussut siihen mennessä.

Lenkiltä tultua lämmittelin ruokia.

16.50 maissa haimme Kyllikin mukaan ja ajelimme Vapaakirkkoon Alfa-iltaan. Laitoimme tuolit ”Alfa-asentoon”, alustuksen pitäjän paikan kuntoon ja tuikut pöydille. M-L laitteli keittiöllä tarjoiluja. Tiimiläisten saavuttua rukoilimme yhdessä. Klo 18:ksi tulivat Alfa-kurssilaiset. Laulettuamme ruokalaulun siirryimme tarjoiluun. Sen äärellä oli mukava jutustella puolisen tuntia. Kokoonnuttuamme ”alustus/luentotuoleille” lauloimme pari laulua, jonka jälkeen oli pieni ”jäänmurtajahetki”. Minun vuoroni oli pitää alustus, aiheesta: Miten Jumala johdattaa meitä? Aika avointa. Koetan aikalailla seurata Alfa-materiaalia – koska on Alfa-kurssi ja sitä asiaa painotetaan Alfa-koulutuksessa ja materiaaleissa. Jos ei sitä noudattaisi, niin tulee kyseenalaiseksi onko se Alfa. Alustuksen jälkeen kurssilaiset menivät johtajiensa johdolla omiin paikkoihinsa keskustelemaan illan aiheesta. Mennessään he veivät kahvikupit ja tarjoilut mukanaan ryhmään – lisääkin sai hakea omaan tahtiin. Hyvältä kuulosti ryhmien kokoontuminen. Yhdestäkin ryhmästä kaikui oikein tarttuva ”ryhmänauru”. Illan päätteeksi kokoonnuimme vielä yhteen. lauloimme laulun, Rantasen Matti käytti henkilökohtaisen puheenvuoron, koskien viikonloppua kokonaisuudessaan – siihen kuului myös Alfan Pyhän Hengen lauantai. Matti oli kosketettu. Rukoilimme ringissä yhteisten kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta. Kauppisen Annelin rukouksesta jäi mieleen rohkaiseva ajatus – hän kiitti Jumalaa tästä ihanasta Alfa-kurssista. Siunasimme toisiamme lopuksi ringissä Herran siunauksella. Kun paikat keittiölläkin olivat ”kondiksessa”, ajelimme kotiin. Rühlmannin Kyllikin veimme kotiinsa – met kun asumma lähekkäin saman, n. 1 km pitkän, tieympyrän sisällä. On hyvä Alfa-tiimi ja Alfa-ryhmä. Voi kun osaisimme jatkaa oikealla tavalla, niin että Alfasta tulisi työmuoto – siinä on niin paljon aivan mahtavia elementtejä seurakuntaa ajatellen: opetusta, yhteisöllisyyttä (yhdessäoloa, sosiaalista kanssakäymistä, vuorovaikutusta, jakamista, vapautta, iloa, elämänmyönteisyyttä, vastuunkantoa). Tuntuu kuin olisimme yhtä perhettä koko Alfa-kurssi.

Kotiin tultuamme laitoin tulen takkaan – vaikka M-L siinä jo tänään tulta pitikin. Vielä juotiin teetä ja jotakin piti muutakin suuhunsa ottaa.

Siunausta!

Ps. ”Neuvo minulle tiesi, Herra, että minä vaeltaisin sinun totuudessasi. Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäsi pelkäisin” (Ps. 86:11).


4.11.

Kävin kokouksessa helluntaiseurakunnassa. Menin kesken Vasili Grudovin saarnan sinne - ”Meijjän” Terhi-Marja oli tulkkaamassa. Kokouksen lopussa kävin tervehtimässä Vienan Karjalasta tulleita vieraita – Vasilia, Valeria, sekä Vasilin tytärtä, Ksjusaa. Oli mukava tavata heitä pitkän tauon jälkeen - paljonkin ollut heidän kanssaan aikoinaan yhteyttä. En tosin voinut kovin paljon muuta kuin tervehtiä heitä, kun he olivat vierailemassa seurakunnassa ja minäkin olin ”käymäläinen”. Emilia ja Daniel kävivät istumassa sylissäni vähän aikaa kokouksen loputtua. Lähdinkin pois heti tervehdittyäni vieraat. En meinannut mennä alakertaan, jossa oli lähetyslounas, mutta kävellessäni alakerran oven ohi ovi avautui ja Mannin Eero kutsui minut ystävällisesti kahville. Mukava oli siinä vaihtaa muutama sana.

Hurautin kotiin ”Helluntaikirkosta”. Joimme kahvia lisää. Sain – olikohan lauantai-iltana – Metsälän matilta tiedon, että minulle on myönnetty vuoden viisumi Venäjälle. Hän lähettää sen tulevan viikon alussa minulle. Jumala tietää sen käyttötarkoituksen. Haluan olla avoin Hänen johdatukselleen – en haluaisi olla muuta kuin Humalan tahdossa elämässä ja tekemässä jotakin. Taloudellinen tilanne tietenkin on erilainen, kuin silloin, kun tein työtä Venäjälle palkattuna. Nyt se varmaan tapahtuu eläkeläisen varoilla maaliskuun lopun jälkeen – jos Jumala on niin aivoitellut. Mutta: nekinhän ovat Jumalalta tulleita varoja. Hänellä on kaikki mahdollisuudet toteuttaa asiatm jotka ovat Hänestä.

Syötyämme lähdimme 15.30:ksi Vapaakirkkoon. Jumalanpalvelus alkoi klo 16. Sen johteli Kovasen Timo mukavasti. Iiris Gummerus lauloi Irma Mantsisen säestyksellä. Irma puhui. Minäkin vielä rohkenin puhua, kun oli ilmoitettu puhujaksi. Alkuosaan puhettani olin pyytänyt Sadinmaan Anu-Riikkaa lukemaan kaksi runoaan. Hänellä olisi ollut varmaan enemmänkin sanottavaa, mutta kun aika riensi ja oli niin monta ”esiintyjää”. Vietimme ehtoollista.

Tultuamme kotiin vaihdoin vaatteet ja menin pimeälle urheilukentälle. Se oli ihan sula. Lämmintä oli 2-3 astetta. Kävelin 10 km – niin kuin tämän päivän ”ohjelmassa” olikin. Alku 5 km kävelin 7.37 min/km ja toisen 5 km 7.39 min/km. Tarkoitus oli tänään kävellä 7.50-8.00 min/km.

Söin iltapalaa ja join teetä – M-L:kin vähän. Hän oli lämmittänyt takan. Vertaisen Veikko – hyvä työtoverini venäjän työssä – soitteli illalla. Sopivaan aikaan hän soitti ja kyseli viisumin saamistani. Sain kertoa, että ensi viikolla sen pitäisi olla kädessäni – jHs. Maaliskuun lopussa ensi vuonna – jHs – menemme Permin Komiin. Minulla on silloin menossa loma.

Siunausta!

Ps. ”Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää. Työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa”. (2. Tim. 2:15).


3.11.

Heräsimme hyvissä ajoin – Marja-Leena vielä vähän varhemmin kuin minä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.

Kannoimme ison määrän tavaraa autoon ja ajelimme kirjapainonmäelle, jossa oli tänään Alfa-kurssin Pyhän Hengen lauantai. Laittelimme paikkoja ”kurssiasentoon”. Alfa-tiimiläisten kanssa pidimme rukoushetken. 19.15 alkoi päivä kahvituksella. Kaikki kurssilaiset eivät olleet päässeet mukaan. meitä lienee ollut n. 23-24 henkeä paikalla. Kahvin jälkeen lauleskelimme yhdessä. Takassa paloi valkea. Takalon Martti piti ensimmäisen alustusluennon, aiheenaan: Pyhä Henki. Varttitunnin tauon aikana sai ottaa kahvia. Toisen alustusluennon piti Neittaanmäen Anna-Liisa, aiheenaan: Mitä Pyhä Henki tekee? Sen jälkeen ryhmät menivät johtajiensa – Vidgrenin Marjan, Ohrasen Tuulan ja Rühlmannin Kyllikin - johdolla omiin paikkoihinsa keskustelemaan aiheista. Hyvä, toimiva paikka tällaiseen päivään. Ryhmähetken jälkeen ilmoitti yksi ryhmä ilouutisen: yksi ryhmän jäsen oli tehnyt selkeän uskonratkaisun. Onnittelimme ja olimme kaikki iloisia. Siunasimme yhdessä vielä uskonratkaisun tehnyttä kurssilaista. Sen jälkeen olikin mukava käydä lounaalle. Lounaan jälkeen lauloimme laulun – kuten muutoinkin aina välillä – ja minä pidin alustusluennon, aiheesta: Miten voin täyttyä Hengellä? Sen jälkeen oli mahdollisuus rukouspalveluun. Rukoilimme myös muuten yhdessä. Lopuksi joimme kahvit hyvien tarjoilujen kera. Isot kiitokset kaikille – eikä suinkaan pienempiä meitä päivän aikana ruokkineille ja juottaneille tiimin jäsenille: Takalon Katriinalle ja vaimolleni M-L:lle! Hyvä päivä. Hyvä tiimi. Hyvät Alfakurssilaiset. Hyvä ilmapiiri. Hyvä Alfakurssi. Alfa on varteenotettava vaihtoehto seurakunnassa. Siinä on niin paljon ”hyviä elementtejä”. Iloitsin päivästä. Laitoimme paikat kuntoon. M-L:n kanssa ajoimme Vapaakirkon kautta ja palautimme sinne astioita ym. tavaraa. Satoi pitkin päivää kovasti vettä.

Kotiintultuamme - 17 jälkeen – laitoin takkaan tulen. M-L sytytteli tuikkuja luomaan tunnelmaa. Laitoin saunan lämmite. Emilia ja Daniel soittivat. Timo, Pia, Miro ja Helmi-koira tulivat meille – olivat Milkan haku reissulla Saarijärveltä. Kävimme Timon kanssa saunassa. Piakin kävi, mutta joutui käymään yksin – se kun tuo sauna on sellainen paikka, että siellä aina jotakin ehtii puhua. Syötiin iltapalaa ja juotiin teetä.

Harmaa on ollut päivä – mutta iloinen ja elämänmyönteinen.

Siunausta!

Ps. ”Herran uskollisuus pysyy iankaikkisesti. Halleluja!” (Ps. 117:2b).


2.11.

Herättyäni join kahvia. Marja-Leena oli noussut aikaisemmin ja meni vielä hieman lepäämään. Luin 1. Aikakirjaa.

Valmistelin huomista Alfan Pyhän Hengen lauantaita. M-L valmisteli Alfa-lauantain ruokia.

Kävimme kylällä mm. hakemassa ”kelokämpän” avaimen. Ajelimme samalla paikan omistajan kanssa katsomassa vielä paikkaa yhdessä. Haimme Vapaakirkolta astioita huomista Alfa-päivää varten. M-L kävi myös kaupassa.

Jäi vielä sopiva rakonen käydä 6 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suunnassa, 6.55 min/km-vauhtia. Tänään olisi ollut vuorossa 5-6 km kävelyä, 7.50-8.00 min/km. En kävellyt, kun oli piikkilenkkarit jalassa – luulin liukkaammiksi paikkoja kuin olivatkaan. Satoi vettä. Lumet ovat miltei hävinneet, vaikka niitä olikin aikalailla. Söin lenkiltä tultuani

16.30 jälkeen lähdin kotikokousreissulle. Hain Salmen ja Reijon kyytiin. Ajelimme Palsankylälle, Anitta ja Jouko Harjulle, jossa oli Ilta yhdessä. Ulos oli laitettu runsaasti kynttilälyhtyjä. Tunnelmallista. Sisällä oli tuikkuja ja kynttilöitä. Tunnelmallista. Kaikesta näki, että oli valmistauduttu iltaa varten. Tätä iltaa varten pidimme hyvissä ajoin Harjuilla – Anitan ja Lehtomäen Tepon kanssa palaverin, jossa tätä tilaisuutta suunnittelimme. Teppo johteli sen. Takalon Martti johteli kitaran kanssa yhteislauluja, jotka olivat hyviä. Amitta käytti hyvän henkilökohtaisen puheenvuoron. Samoin Ahosen Reijo. Puhuin lopuksi. Loppurukoukseksi johdin syntisen rukouksen, johon sellaiset saivat yhtyä sydämessään, jotka halusivat ottaa Jeesuksen vastaan – eli tulla uskoon. Tilaisuuden jälkeen Yksi paikalla olleista – muori mies – sanoi viereisessä huoneessa, ett’ hän rukoili sen rukouksen – eli tuli uskoon. Siellä vielä rukoilimme hänen kanssaan. Tämä ilta oli häntä varten. Jumala oli johdattanut tämän Tatun – muistakaa häntä rukouksin – juuri tähän iltaan pelastumaan. Hän oli siihen valmis. Jumala tekee työtä. Emmekä vielä tiedä, kuinka moni muu rukoili tuon rukouksen omakohtaisesti ja tuli uskoon. Kehotinkin niin tehneitä tunnustamaan uskonsa. Lopuksi joimme kahvit. Tarjoilut olivat erinomaisen hyvät. Koin, että olimme Jumalan johdatuksessa tämän tilaisuuden suhteen. Illassa annoimme myös infoa mahdollisesti tammikuussa alkavasta Alfa-kurssista. Anitta käytti siitä hyvän puheenvuoron myös.

Vietyäni Salmen ja Reijon kotiinsa, tulin kotiin. Terhi-Marja perheineen oli käväissyt meillä. Samoin Timo ja Pia Helmi-koiran kanssa. Sateista. Söin iltapalaa ja join teetä. M-L valmistautui edelleen huomisen Alfa-päivän tarjoiluihin . Takalon Katriina omalla tahollaan. He vastaavat päivän tarjoiluista.

Siunausta!

Ps. ”Meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee” (Ps. 115:3)


1.11.

Heräiltyämme söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin 1. Aikakirjaa. Marja-leena kävi kylällä kauppa-asioilla. Mm. hommaili Alfa-kurssin Pyhän Hengen lauantain tarjoiluja varten tarvikkeita.

Valmistelin tulevia tilaisuuksia.

12.30:ksi ajelin Serviisiin pitämään tilaisuutta. Taisi olla yli 40 ihmistä kuulemassa evankeliumia. Koin avoimuutta ja hyvää ilmapiiriä – myös, että on syntynyt yhteyttä sinnepäin. Ovat merkittäviä tilaisuuksia ihan siltäkin kannalta katsottuna, että joka kerta on uudet ihmiset – tosin samojakin. Tavoittaa runsaasti ihmisiä. En halua olla missään – en Serviisissäkään – mikään uskonnon edustaja, joka puhuu vähän hartauspuheita siellä. Haluan puhua evankeliumia esillä niin hyvin kuin se on mahdollista minulle – no, minullehan se ei ole mahdollista ollenkaan, mutta Jumalan työtoveruudessa on. Johdin lopun niin, että jokainen, joka halusi, saattoi avata sydämensä Jeesukselle, pyytää Häntä elämäänsä ja syntejään anteeksi. Sain palautettakin siitä kun juttelin kahvilla ihmisten kanssa pöydässä. Yksi kuulijoista sanoi silmät kosteina, että hän muistaa tämän rukouksen. Uskon, että hänen sydämessään tapahtui jotakin. Ihan tavallisistakin asioista minua yksi ohjaajista haastatteli – jopa kilpakävelystä. Tuntui, että evankeliumin kannaltakin sielläkin jotakin myönteistä oli tapahtumassa tuon kävelyharrastuksen tiimoilta – sekin palveli sitä tärkeintä asiaa. Niin minä ainakin asian koin.

Söin palattuani kotiin.

18.30:ksi ajelin Vapaakirkkoon Rukousiltaan. Grönqvistin Juha johteli sitä. Kristian Vilkman – Via Dian johtaja Vapaakirkossa – puhui. Illan päätteeksi oli ViaDia Saarijärvi ry:n perustamiskokous. Diakoniatyötä tekevä yhdistys.

Palattuani kotiin söin iltapalaa ja join teetä. Suolasiiat maistuivat – hyvälle. Menipä se nopeasti taas tuo kuukausi. Kohta on joulu ja juhlimassa pyhäkoulu…

Siunausta!

Ps. ”Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi korkeimmalle” (Ps. 50:14).