30.4. Komin tasavallassa. Hyvää Vappua! Siunausta!

29.4. Komin tasavallassa. Siunausta!

28.4. Komin tasavallassa. Syrjäkylällä ja kaupungissa. Siunausta!

27.4. Komin tasavallassa. Pääsiäislauantai. Satoi lunta aikalailla. Siunausta!

26.4. Komin tasavallan syrjäkylillä. Siunausta!

25.4. Komin tasavallan kylillä. En nyt sen enempää, kuten ei nykyään muulloinkaan täällä. Sydämelliset nimipäiväonnittelut meijjän Timo, Markukselle ja vaimoni veljelle Markku Huttuselle, sekä hänen pojalleen Markus Huttuselle! Siunausta!

24.4. Kahden tunnin päästä Pietarista  lähdöstä - klo 02 maissa - lentokone laskeutui Syktyvkarin kentälle, Komin tasavallassa.  Tänään olemme sieltä siirtyneet jo syrjemmille kylille. Klo on 22.30. Juuri tulimme pyöreähirsisestä saunasta. Siunausta!

23.4. Hyvissäajoin ylös. Aurinkoista. Pakkauksiin loppuja "tavaria". Marja-Leena teki minulle pienet eväät ja laittoi kahvia pulloon. Aamupalaa ja kahvia. M-L luki paikan hartauskirjasta. Rukoilimme lyhyesti. M-L heitti minut Ranta-Kiven pysäkille 9:ksi, josta nousin Onnibussiin, joka oli Lahdessa 12.20. Matkatoverini - seurakuntaamme kuuluva nuori veli - nousi kyytiin Jyväskylästä. Sain antaa vierustoverilleni Jumalalla on sinulle asiaa-vihkosen. Juna Lahdesta Pietariin lähti vasta 16.45. Söimme kebabit asemaravintolassa. Pietarissa olimme 19 ja jotain. Tulimme taksilla Pulkovon kentälle. Taksi joutui etsimään reittejä, kun Venäjän presidentti on kaupungissa. Taksissa luisti kytkin loppumatkasta niin, että meno meinasi tyssätä kokonaan. Lento Komin tasavaltaan lähtee 23.50. Muistaisitko makaamme rukouksin! Siunausta!

22.4.

2. Pääsiäispäivä, Maanantai. Emme hätäilleet nousun kanssa. Aamupalaa ja kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Valmisteluja reissua varten. Terhi-Marja, Denis ja Emilia käväisivät. T-M kirjoitteli minulle taas maahantulokortin - hän kun sen "murteen" hallitsee. 

Kävin urheilukentällä 10 km köpöttelyllä. Aurinko se vain paistoi ja oli mukavan lämmintä - 15-20 välillä. Kaupassa myös "kääppäisin."

Söimme. Myös kahvia.

Pesin painepesurilla talvirenkaat.

Pakkailin rinkkaa ja reppua. M-L paketoi tuliaisia.

Kävin saunanlöylyissä.

Iltapalaa ja teetä.

"Jeesus varoitti meitä pitämään kiinni kevyesti tämän maailman asioista. Meidän täytyy kiittää häntä hänen siunauksistaan ja antaa avokätisesti köyhien tarpeisiin. Mutta me emme saa antaa minkään tästä maailmasta lähtöisin olevan koskaan varastaa sydämiämme. Meidän täytyy olla valmiita kadottamaan kaikki se ja riemuitsemaan hänen uskollisuudestaan.

Jumala ei tahdo meidän tuntevan syyllisyyttä hänen meille antamistaan siunauksista, niin pitkälle kuin me emme käytä niitä kaikkia itsemme ja perheemme hyväksi, ja niin pitkälle kuin pidämme ne käsivarren mitan päässä itsestämme. Älköön sydämesi kaipaus kohdistuko tämän maailman asioihin, vaan Jeesuksen läsnäoloon - lopulliseen todellisuuteen" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY 2010, s. 94).

Siunausta!

Ps. "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi" (Matt. 6:19-21).

21.4.

Sunnuntai. Noustessamme oli selkeä ilma. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä.

Menimme Marja-Leenan kanssa klo 10:n Rukoushetkeen helluntairukoushuoneelle. Haimme Salmen menomatkalla mukaan. N. 7-8 henkeä.

Klo 11 alkoi yläkerrassa tilaisuus. Jouko Reenilä johti. Kuoro lauloi. Paavo Järvinen saarnasi. Käytin infopuheenvuoron Sytykkeitä Rukouselämään 2 -kirjasista.

Tulimme kaupan kauttakotiin. Ruokaa ja kahvia. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel käväisivät.

Kävin urheilukentällä 10 km kävelylenkillä. Palailtuani hieman loikoilin. M-L paistoi kaupan pizzat. Hyviähän netkin olivat. Kahvia ja maitoa.

Tilailin lippuja kulkuneuvoihin reissuamme varten. Onhan sitä tänään (taas) saanut kokea ihmettä kerrakseen - rukousvastausten muodossa. Jumala se kyllä edes katsoo pienen ihmisen asioita. Hänen tahdossaan olevat asiat vain tuppaavat järjestyä. Ylistys siitä Hänen pyhälle nimelleen!

"Linnut nuhtelevat sinua onnellisella laulullaan,

kukat opettavat sinulle, että huolestuminen on väärin.

"Pää pystyyn", tirskuttaa varpunen. "Isäsi ruokkii minut,

ajattele, kuinka paljon hän huolehtii sinusta, rakas lapsi."

"Älä pelkää", kuiskivat kukat, "koska hän on näin vaatettanut

leinikin ja tuhatkaunon, kuinka voit olla peloissasi?"

Älä siis huolehdi huolista ennen kuin huolet kohtaavat sinut.

Silloin vain kaksinkertaistat huolet, ja huolestutat myös toiset.

Sinulla on varmasti taivaan Isä. Luota häneen!" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY 2010, s. 13, 14).

Siunausta!

Ps. "...Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan" (Matt. 6:33).

20.4.

Jeesuksen kärsimystien historiassa muistelemme tänään aikaa, jolloin Jeesus oli haudattuna: "Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä. ... Mutta sen jälkeen Joosef, arimatialainen, joka oli Jeesuksen opetuslapsi, vaikka salaa, juutalaisten pelosta, pyysi Pilatukselta saada ottaa Jeesuksen ruumiin; ja Pilatus myöntyi siihen. Niin hän tuli ja otti Jeesuksen ruumiin. Tuli myös Nikodeemus, joka ensi kerran oli yöllä tullut Jeesuksen tykö, ja toi mirhan ja aloen seosta noin sata naulaa. Niin he ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen hyvänhajuisten yrttien kanssa käärinliinoihin, niinkuin juutalaisilla on tapana haudata. Ja sillä paikalla, missä hänet ristiinnaulittiin, oli puutarha, ja puutarhassa uusi hauta, johon ei vielä oltu ketään pantu. Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaistenvalmistuspäivä ja se hauta oli lähellä" (Joh. 19:28-30, 38-42.

Jeesuksen kuoltua ristillä voimme lukea, ettei hän "ollut toimettomana sen jälkeen: "Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä, jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta..." (1. Piet. 3:18-20).

6.0 astetta lämmintä noustesani pitkään nukutun yön jälkeen. Emilia ja Daniel olivat meillä edellisen yön. Aamupalaa ja kahvia, yms. Taivas harmaa.

Kävin puoliltapäivin viemässä Emilian kotiin autolla, kun heillä oli yökylätavaroita paljon mukanaan. Daniel polkaisi pyörällä kotiin. Äiti ja isä tulivat iltapäivällä kotiin.

Luin Hebrealaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Kävin kylällä kaupoissa ja urheilukentällä, jossa tein 10 km kävelylenkin. Aurinkokin alkoi paistamaan. Oli oikein mukava sää.

Palattuani kotiin söimme - myös kahvia. Jälkiruuaksi mämmiä kerman kanssa.

Vähän tulevaan matkaan liittyviä juttuja.

Iltapalaa ja teetä.

"Jeesus ei lähetä sinua matkaan, jos olet nälkäinen tai vaikeissa olosuhteissa. Sinun ei pidä pelätä ja joutua paniikkiin. Herra tekee yhä ihmeitä. Istu siis alas ja luota siihen, että hän huolehtii. Pysy lähellä häntä, palvo häntä ja tee se, mitä hän on käskenyt. Hän on luvannut tehdä mahdottoman, joten odota kärsivällisesti häntä. Hänellä on runsaat varastot ja hän tuntee kipusi. Luota häneen saadaksesi vapautuksen ihmeesi" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY 2010, s. 103, 104).

Siunausta!

Ps. "Mutta kaiken minä teen evankeliumin tähden..." (1. Kor. 9:23a).

19.4.

Jumalan siunaamaa Pääsiäisaikaa sinulle!

Nousun aikaan 10.1 astetta. Ja eihän se enää varahinen ollut. Harmaata, mutta aurinko kuumotteli. Aamupalaa ja kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Emilia ja Daniel tulivat rukoushetken loppuosaan. Äiti ja isä olivat lähteneet joskua 03 maissa kohti laivarantaa ja pienelle risteilylle - kun häämatkakin vielä tekemättä. Hyväähän se tekee välillä olla kahdestaan ja hoitaa suhdettaan kaiken työn, menon ja touhun keskellä - jota heilläkin riittää.

Kävimme - Daniel, Emilia ja minä "purasemassa" Kebab-annokset kylällä. Mukavahan sekin on aina silloin tällöin käydä kasvavien lastenlasten kanssa jossakin - vaikkapa isovanempienkin.

Kylältä vein lapsoset heille. Daniel oli laittanut riippumaton puiden väliin ja kävi siihen lepäilemään kirjan kanssa.

Varailin junalippuja reissua varten meille lähtijöille. Ei onnistunut kun verkkopankki ei toimi ennen tiistaita.

Kävin 8.3 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. Lähtiessä taisi olla 11 astetta lämmintä.

Ollessani paluumatkalla, näin kun edessäni olevalta tieltä tuli yksi pyöräilijä, jolla oli isot "patsakat" tarakassa ja sen lisäksi yksi kävellen, jolla oli kantamuksia niin, ettei meinannut kannetuksi saada. Luulin heidän menevän bussipysäkille. Kun tulin lähemmäksi tajusin, että Emilia ja Danielhan ne siellä ovat meille menossa yökylään, vanhemmat kun ovat risteilyllä. Tyynyt, makuupussit, ja paljon muuta oli mukana. Minä otin yhden Emilian pussukoista olalleni. Kaupassakin olivat kylällä käväisseet.

Lenkillä rukoilin, että saisin liput tilatuksi. Niinhän se sitten onnistuikin soittamalla - ja Timolta apua pyytämällä sen jälkeen. Yleensähän ne meilläkin "vähän hitaammilla" nuot hommat tuppaavat järjestymään - vaikkei nyt ihan niin sutjakasti kuin välyimmillä.

Iltapalaa ja teetä.

Kävimme Danielin kanssa saunan löylyissä.

Kristikansa muistelee tänään - Pitkänäperjantaina - Jeesuksen ristinkuolemaa ihmiskunnan syntivelan tähden, synnin, joka vei meidät eroon Jumalasta. Voin vain kiittää Jeesusta siitä, että Hän kävi minun sijaisenani kuolemaan Golgatan ristillä ja sovittamaan uhrikuolemansa kautta syntini! Olen uskon kautta ottanut Hänen valmistamansa pelastuksen vastaan elämääni ja tiedän, että olen Jeesuksen oma ja matkalla taivaaseen. Kutsun sinuakin vastaanotrtamaan Jeesuksen sydämeesi, sillä sinunkin syntiesi puolesta Hän kuoli ja maksoi täyden hinnan!

"Kiitos Jumalalle Jeesuksesta, Rauhan Ruhtinaastamme! Kiitos Herralle, että meidän, jotka huudamme avuksemme hänen nimeään, ei tarvitse tempautua mukaan mielettömään materian tavoitteluun. Me olemme löytäneet onnen lähteen ja sydämen ilon. Vaikka näen maailman sinkoutuvan pois hallinnasta, voin kulkea näitä New Yorkin hulluksi tekeviä katuja ja laulaa: "Omanaan olla saan ainiaan."

Rukoilen, että tämä saa olla myös sinun päivittäisenä laulunasi. Jumala siunatkoon sinua tyytyväisyydellä, rauhalla ja levolla hänessä" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY, s.102).

Siunausta!

Ps. "Silloin hän luovutti hänet heille ja antoi ristiinnaulittavaksi. Ja he ottivat Jeesuksen. Ja kantaen omaa ristiänsä hän meni ulos niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota kutsutaan Golgataksi. Siellä he hänet ristiinnaulitsivat ja hänen kanssaan kaksi muuta, yhden kummallekin puolelle, ja Jeesuksen keskelle" (Joh. 19:16-18).

18.4.

10.7 astetta lämmintä auringossa - silloin kun nousimme. Aamupalaa ja kahvia. Luin Hebrealaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Kiirastorstaita eletään. Jeesuksen kärsimystien alkua Getsemanessa muistelemme - noin yleisesti ottaen kristikunnassa. Olihan se todellisesti "äärimmäinen tuska" - niinkuin Raimo Salo illalla saarnassaan totesi. Sana äärimmäinen on siinä todellisessa merkityksessään käytössä: Ja he tulivat maatilalle, jonka nimi on Getsemane; ja hän sanoi opetuslapsillensa:"Istukaa tässä, sillä aikaa kun minä rukoilen." Ja hän otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen; ja hän alkoi kauhistua ja tulla tuskaan" (Mark.14:32-34).  "Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putosivat maahan" (Luuk. 22:44). Jeesus koki kaiken sen sinun ja minun tähteni - syntiemme tähden. Koko maailman syntivelan tähden. Sydämestäni kiitän Jeesusta suuresta pelastuksesta!

Kevään lämpimin päivä. Kävin 8.3 km kävelylenkillä Tarvaalan "aurinkoisella baamalla". Vaikka on paljon kiitosaiheita, isompia ja pienempiä, niin lenkillä iloitsin siitä kun kävelytekniikka tuntui mukavalta. En siihen oikein muuta selitystä löytänyt kuin sen, että oli niin lämmin ilma. Minulle sellainen hyvin sopii, sillä olen näitä ns. veteraaniaikaisia - nyk Aikuisurheilua liittoineen - ennätyksiäni kävellyt juuri helteillä. Mutta, se siitä ja sen kestävyydestä.

Palattuani kotiin ruokaa ja kahvia.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä - hakemassa seurakunnan pöytäliinoja pesulasta M-L:n syntymäpäivätilaisuuden jäljiltä, kaupassa, jne.

Kävin saunassa hikoilemassa.

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Ehtoollisjuhlaan. Mennessä haimme Salmen mukaan. Sven Loosen juonteli tilaisuuden alkuun. Hän ja lapset esittivät "kuvaelman" Jeesuksen ja opetuslasten pääsiäisaterialta, jossa Jeesus pesi opetuslasten jalat ja asetti ehtoollisen. Jukka Oittinen toimi esilukijana. Ilontuojat lauloi. Daniel soitti bassoa - se olikin ensimmäinen kerta kun näin Danielin bassonvarressa tuollaisessa esiintymistilanteessa. Toivottavasti niin tulee tapahtumaan jatkossakin. Voihan sinne tulla kitarakin mukaan. Muutama yhteislaulukin oli. Jouko Reenilä puhui lyhyesti. Hän antoi minulle mahdollisuuden lyhyesti kertoa Sytykkeitä Rukouselämään -kirjasen painosta tulosta tällä viikolla. Otin häneen päivällä yhteyttä ja sovin tällaisesta mahdollisuudesta. Halukkailla oli mahdollisuus ostaa kirjoja. Varat menevät lyhentämättöminä sukulaiskansojemme parissa tehtävään lähetystyöhön. Osallistuimme ehtoollisen viettoon. Lapsille oli pyhäkoulu.

Ajellessamme kotiin näkyi pyöreä, vaalea, kuu vastapuolella kuin auringonlasku samaan aikaan.

"Jos hiljennyt Herran edessä, ja huudat häntä salaisessa rukouksessa, Pyhä Henki sanoo sinulle selvästi: Jumala on kanssasi. Hän ei ole hyljännyt sinua. Hän näkee sinut ja tuntee kärsimyksesi" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY 2010, s. 84).

Siunausta!

"... Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!" ...

Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle. Niin pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi..." (Luuk. 23:21, 23, 24).

17.4.

1.1 astetta kylmän puolella klo 7 jälkeen. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Danielin kouluun 8:ksi uimavarusteineen. Emilia kipeänä. Palattuani kotiin jatkoin vielä vähän kahvistelua ja aamupalaa. Luin Hebrealaiskirjettä. Loikoilua rukouksen hengessä.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Kirjoittelin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin 31. Lähettelin sen niille, joille se menee s-postina. Laittelin niiden "rintamalaisten" nimiä kuoriin, joille se menee postin kautta. 

Kävimme Rantalan Jussin kanssa monistamassa. 

Hain Danielin koulusta ennen 15 heille.

Ruokaa ja kahvia.

M-L leipoi tänään sämpylöitä.

Laittelin Rintamaposteja kuoriin.

Kävin 8.3 km kävelylenkillä aurinkoisella Tarvaalan suunnalla. 

Palattuani oli Denis meillä vaihtamassa meidän autoomme kesärenkaita. Paljon kiitoksia! Moottoritilasta kuuluu "jokin ääni". Denis tänään sen tunnisti vesipumpusta tulevaksi - laakerista. Eilen veljet rukouspiirin jälkeen tunnistivat laturin laakerista tulevaksi.

Kävin viemässä Rintamapostit postiin. Osan jakelin lähialueella asuville "rintamalaisille." Lämmintä 14 astetta.

Iltapalaa ja teetä.

M-L:lla kova yskä.

"Monissa seurakunnissa on kyllä paljon hengellistä kuolemaa ja kuivuutta. Monet uskovat ovat tehneet myönnytyksiä vaelluksessaan Jeesuksen yhteydessä, kun taas toiset ovat hullaantuneet maailman nautinnoista. Monet saarnaajat ovat laimentaneet evankeliumin ja heistä on tullut enemmänkin viihdyttäjiä kuin Jumalan puhtaan ja pyhän Sanan palvelijoita.

Mutta jotain ihmeellistä tapahtuu kaikkialla maailmassa, jopa islamilaisissa maissa. On eittämättömiä todisteita siitä, että Pyhä Henki on kansakuntien yllä, ja Kristuksen kunniakas läsnäolo ilmestyy voimallisesti. Se tapahtuu kaikkialla..." (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY 2010, s. 22, 23).

Siunausta!

Ps. "Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee" (Ps. 32:8).

16.4.

Sydämelliset 70 v-syntymäpäiväonnittelut täältä meiltä, Marita Latva-Äijölle, Unkariin! Marita oli vuokraemäntämme Enontekiön Hetassa asumisaikoinamme.

Niinikään sydämelliset syntymäpäiväonnittelumme Pirjo Huttuselle, Enontekiön Leppäjärvelle!

10.1 astetta lämmintä auringossa noustessani - ei kovinkaan varahin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin hebrealaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ollessamme pöydän ääressä katsoi M-L ulos ja sanoi: Mikäs iso auto meidän pihassa on? Oli Kiitolinjan auto. Menin katsomaan. Auto oli jo mennyt, mutta pihalla "kökötti" laatikoita pienen nostolavan päällä. Sytykkeitä Rukouselämään 2 -kirjaset olivat saapuneet.

10:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 9 henkeä. Siellä rukoiltiin rukouskirjaselle siunausta.

Palattuani kotiin join kahvit.

Valmistauduin puhumaan illalla.

Välillä piti syödäkin ja juoda kahvia.

Kävin 8.3 km kävelyllä Tarvaalan suunnassa. Sininen taivas. Aika lämmintä.

18:ksi menin One Way-seurakunnan tiloihin, jossa kokoontui Häkkilän-Peltokylän-Kohmun yhteiskristillinen rukouspiiri. Otimme tarjoiluja, lauloimme, rukoilimme. Puhuin aihepiiristä, josta olen puhunut jo useamman kerran. Sitä on toivottu. Keskustelimme. 12 henkeä. Siunasimme myös rukouskirjasia. Siunasimme lopuksi ringissä toisiamme herran siunauksella. Ennen sitä oli mahdollisuus saada henkilökohtaista rukousta. Minuakin haluttiin siunata ensi viikolla alkavalle reissulle.

Kotona iltapalaa ja teetä.

"Älköön yksikään pahantekijä luulko hetkeäkään, että Jumala katsoisi sormiensa läpi räikeää tottelemattomuutta ja pilkkaa Sanaansa kohtaan. Läpi Raamatun me näemme Herran lähettävän tuomion, kun laittomuus valtaa yhteiskunnan. Pilkkaajat naurakoot, mutta pian maailma todistaa Jumalan vastauksen näille saatanallisille hyökkäyksille suunnittelemaansa avioliittoa vastaan. Kristus vertasi naispuolta, vaimoa, seurakuntaan, jota hän kutsuu morsiameksi. Nyt saatana on saattanut tämän raamatullisen kuvan naurunalaiseksi ja saanut monet amerikkalaiset hylkäämään Raamatun lopullisena moraalilakina.

Pian Jumala henkäisee vihansa jokaisen sodomankaltaisen yhteisön ylle sellaisilla tuomioilla, joita kukaan ei ole tässä sukupolvessa nähnyt. Jokainen saa nähdä, että Jumalalla on riita-asiaa tämän kansakunnan kanssa. Uskon, että hän on huudahtanut: "Jo riittää! Rangaistuksen hetki on tullut."

Rukoile kansakuntamme puolesta tämän kaiken keskellä. Jumala kuulee kansansa rukoukset" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY 2010, s. 21, 22).

Siunausta!

Ps. "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi" (Mark. 5:34).

15.8.

2.5 astetta miinuksella noustessani. Selkeää. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Danielin kouluun 9:ksi. Emilia kipeänä. 

10:ksi menin Majakalle. Menomatkalla kävin viemässä pöytäliinoja pesulaan lauantaisten syntymäpäivien jäljiltä. Majakalla puhuin. Oli ilo julistaa evankeliumia. Avointa ja runsaasti väkeä.

Palattuani kotiin luki Marja-Leena kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

13 hain Danielin koulusta heille.

Ruokaa ja kahvia.

Kävin 8.3 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta.

Luin vähän kirjaa. Torkuin. Joimme kahvia.

Iltapalaa ja maitoa.

"Rukoile kanssani: "Pyhä Henki, haluan kasvaa hengellisesti hedelmää tuottavaksi. Haluan sanoutua irti kaikesta tekopyhyydestä, ja haluan olla lempeä, kärsivällinen ja rakastava. Tiedän, että sinä yhä rakastat minua huolimatta siitä, ettei minulla ole näitä ominaisuuksia: Ole kanssani ja auta minua. Aamen" (David Wilkerson, KKJMK OY 2010, s. 127).

Siunausta!

Ps. "Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, notka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle" (2. Aikak. 16:9).

14.4.

9 jälkeen plussalla 0.4 astetta. Tosin aikaisemmin nousimme Sunnuntaihin - varsinaiseen eduskuntavaalipäivään. Met kyllä kävimme jo tämän kansalaisoikeuden - äänestämisen - hoitelemassa ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä.

Tero, Mari, Eelis ja Nooa olivat meillä edellisen yön. Daniel lähti jo vissiin 8 maissa meiltä -virpomispäivä, nääs. Aaro oli Timolla yötä.

Luin Filemonin kirjettä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. 

Menin 10:ksi rukoushetkeen helluntairukoushuoneelle. Hain mennessä Salmen mukaan. 6 henkilöä.

11 alkoi yläkerrassa tilaisuus. Marja-Leena tuli siihen Teron porukan kyydissä. Tarmo Moisio johti kokouksen. "Takavuosien" Korban-yhtye esiintyi. Lähetysinfoa annettiin myös. Lopussa sanoin jotakin ja johdin rukoukseen.

Kotiin tultuamme laittoi M-L ruokaa. Söimme ja kohta joimme kahvia. Terhi-Marja ja Emilia olivat myös. Toivat mukanaan eilisistä M-L:n synttäreistä jääneitä monenlaisia kakkuja kahvin kanssa nautittavaksi.

Ruuuan ja kahvin jälkeen lähtivät Tero, mari, Eelis ja Nooa kotia kohti.

Kävin 8.3 km kävelyllä Tarvaalan suunnassa. Aurinkoisemmaksi muuttui sää sen aikana.

Illalla tul seurailtua eduskuntavaalien tulospalvelu-ohjelaa netin kautta tuonne 00.30:een. Iltapalaa ja teetä siinä samalla. On rukoiltava hallitusneuvotteluiden puolesta.

"Nyt on aika pitää kiinni luottamuksesta Herraan. Jumalan kansan täytyy tehdä enemmän kuin vain siteerata Raamattua ja laulaa uskossa elämisestä. Ajat muuttuvat niin vaikeiksi, että me tarvitsemme kestävää uskoa. Meidän täytyy luottaa Jumalaan. Meidän on todellakin pakko osoittaa, että Jumala on todellinen - ei pelkkää kuollutta oppia, vaan elävää todellisuutta, joka pitää meistä huolta kovimpinakin aikoina..." (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY 2010, s. 109, 110).

Siunausta!

Ps. "Turvaa herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta, silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa mitä sinun sydämesi halajaa" (Ps. 37:3-4).  

13.4.

3.3 astetta pakkasella noustessani Lauantaihin - ja sehän se vasta jännä päivä olikin. Harmaata oli taivaalla. Sydämessä ei niinkään. Aamupalaa ja kahvia. luin Tiituskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

katselin sanottavaa päivän tilaisuuteen - joka ei ollutkaan ihan mikä tilaisuus tahansa.

Ylläs-levi hiihtoakin seurailin - ja M-L:kin vähän. Olihan siellä niitä lapinmaisemia nähtäväksi.

Tälle päivälle oli ilmoitettu ja sovittu Timon 40 v-synttärit. Se kuitenkin oli vain "silmänlumetta" ja "peitekertomus". Niiden piti olla Kyynämöisessä jossakin paikassa. Tämä oli perhekunnan "sompailemia" juttuja. Minäkin olin menossa niille juhlille, kunnes "laittoivat minut ajantasalle". Terhi-Marja, Denis  ja Emilia tulivat yhtenä päivänä minua vastaan lenkillä ja kertoivat "totuuden" - että ei Timolle ole ollutkaan tarkoitus mitään synttäreitä järjestää, vaan Marja-Leenalle 70 v-yllätyssynttärit. Helluntairukoushuoneen olivat varanneet sitä varten. M-L sitä kyselikin, että mikähän yksityistilaisuus rukoushuoneella on silloin, kun semmoinen oli kokouskalenteriin merkitty. Empä minäkään silloin sitä tiennyt, että mikä. No, siinä sitten M-L hommaili Timolle synttärilahjaa, yms. ja valmistautui sinne lähtemään. Ei minun siihen tarvinnut mitenkään puuttua, vaan olla lähdössä myös sinne - mukamas. Olihan siinä kaikenlaista, mutta tarina lyhyeksi.

Tänään sitten koitti se h-hetki. Minä siinä mietiskelin, että miten saamme yhdessä lähdettyä rukoushuoneelle luontevasti. Siinä sitten jouduin "leikkijuttua" puhelemaan. Sanoin M-L:lle, että seurakuntamme kirjanmyyjä ilmoitti, että se kirja on tullut, jonka halusin Timolle vielä hakea lahjaksi kirjanmyynnistä. Olimme mukamas sopineet, että klo 15 kirjanmyyjä on paikalla rukoushuoneella ja saan sen kirjan. Sanoin vielä, että se on se Jim Cymbalan kirja, Pelastettu, josta oli mainos viimeisessä RV-lehdessä. Se meni ihan luontevasti ja olimme sinne kohdakkoin lähdössä. Sitten tuli pieni mutka matkaan. M-L oli laittanut Terolle viestin, ja kysynyt, että tulevatko he sieltä Timon juhlista meille yöksi. Tero vastasikin heti ja ilmoitti, että tulevat. M-L sanoi, että sitten pitää käydä kaupassa ennen Timon juhlille lähtöä. Koetin vielä, että käytäisiin ensin hakemassa se kirja. M-L oli sitä mieltä, että hän menee kauppaan sillä aikaa kun minä haen sen kirjan. No, vein hänet kauppaan ja ajelin rukoushuoneelle tapaamaan siellä olevia, jotka odottivat 15:ksi M-L:n tuloa rukoushuoneelle. Olivat siellä jo valmiina laulamaan onnittelulaulun - Timolla kitara kaulassa. Kerroin, että tuli sellainen viivästys. Ajelin takaisin Sokkarin pihaan. Kun M-L tuli kauppatavaroiden kanssa autolle, jouduin kertomaan hänelle, että kirjanmyyjälle oli tullut este ja hän pääseekin vasta 15.10. paikalle. Sanoin vielä, että eiköhän me hyvin ennätetä kuitenkin sinne Timon juhlille. M-L sanoi, että eiköhän. Niin ajoimme rukoushuoneelle. Yläkerran ovi oli lukossa. Väki oli odottamassa alakerran ruokasalissa. Kävin siellä kertomassa tilanteen. M-L istui autossa. Hain Terhi-Marjalta avaimen, jolla saan yläoven auki sisäpuolelta - se kun ei ilman avainta aukene sieltäkään puolelta. Halusin, että menemme M-L:n kanssa sisälle yläkerran ovesta ja portaat alas alakertaan, että yllätys säilyy pidempään, sillä jos olisimme menneet alakerran ovesta, olisivat kaikki autot näkyneet parkkipaikalla. Käydessäni hakemassa M-L:n autosta sanoin hänelle, että alakerrassa yhdellä ihmisellä on asiaa sinulle - mainitsin yhden seurakuntalaisen nimen. M-L sanoi jälkeenpäin, että hän ajatteli, että se ihminen pyytää häntä leipomaan johonkin juttuun. Kun sitten alkoi paistamisen halua tulla nenään, hän sanoi ajatelleensa, että varmaan se ihminen kysyy neuvoa johonkin keittiöön liittyvään. Kun sitten astuimme ruokasalin oviaukkoon, alkoi koko paikalle kokoontunut joukko laulamaan onnittelulaulua. Olihan se huikea hetki M-L:lle, joka ei voinut yhtään kuvitellakaan tällaista. Ja kun näki ison joukon ja siellä mukana kaukaakin tulleita ihmisiä. Kyyneleetän siinä nousevat silmiin. Se oli täydellinen onnistuminen.

Paikalla oli koko meidän perhekunta - Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa,Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel, Timo. Pia, Milka, Miro, Milena ja Minja, Pian veli, Tero Haapala, vaimonsa Anneli ja lapset Rasmus ja Oliver, Pian äiti, Raija Haapala, M-L:n veli Markku Huttunen ja vaimonsa Lea, M-L:n sisko, Marjo Pirkkala, minun veljeni, Heimo, siskoni, Pirjo Hokkanen ja miehensä Kari, Teron vaimon, Marin, isä ja äiti, Veikko ja Sisko Jäntti, M-L ja minä.

Tilaisuuden juonsivat vanhimmat lastenlapsemme, Milka ja Aaro. He selviytyivät hyvin "osistaan." Eivät vieneet paljon aikaa monisanaisuudella. Pyysivät minua aluksi - yhteislaulun jälkeen - johtamaan yhteiseen rukoukseen ja ruokarukoukseen samalla. Yhteislaulut oli valinnut Timo. ne olivat sellaisia, jotka jotenkin liittyivät M-L:aan - olivat sivunneet hänen elämäänsä. Timo johteli ne kitaransa kanssa. heti kättelyssä oli hyvät tarjoilut. Seinänvieressä oli pitkä pöytä täynnä kaikenlaista suolaista suuhunpantavaa - lautasensa siinä sai hyvinkin täyteen halutessaan. Sen jälkeen oli ohjelmassa Emilian ja Danielin alkuun juontama juttu. Tuolinen alta piti kunkin kokeilla mitä sieltä löytyisi. Minun tuolini alle oli liimattu lakupötkö. Heidän juontamaansa ohjelmaan kuului myös paketti, joka laitettiin kiertämään. Siinä luki aina päällä kenelle se piti seuraavaksi antaa, kun paperi oli otettu pois. Papereita oli vaikka kuinka mionta kerrosta. Päällekirjoituksena oli esim. Anna paketti päivänsankarin vanhimman pojan nuorimmalle lapselle. Jokaisessa päällekirjoituksessa oli aina mainittu päivänsankari. Paketti ohjautui lopuksi M-L:lle, päivänsankarille. Mukava juttu. Ohjelman aikana oli myös Milenan ja Timon yhdessä kitaran säestyksellä laulama Jippii, minä pääsen taivaaseen -laulu. Milenalla on hyvä ääni. Timo lauloi myös M-L:n 50 v-juhlaan tekemänsä laulun M-L:lle. Se tapahtui 20 v sitten rukoushuoneen yläkerrassa. Tero johteli kilpailun, jossa skriinille heijastettiin tykin kautta tehtävät, joihin vastattiin älypuhelimilla. Oli viisi joukkuetta, joissa oli yksi älypuhelin. Samalla myös näkyi kuvia M-L:aan liittyen.Kuvia oli kerätty eri henkilöiltä. Tero oli pyytänyt M-L:takin tietynlaisia kuvia mukamas Timon synttäreille. Mukava kilpailu. Palkinnot kolmelle joukkueelle - olivat pääsiäismunia. Minä pidin puheen M-L:lle - vai oliko se puhe M-L:sta. Kuitenkin hengellinen puhe. Muillekin annettiin mahdollisuus käyttää puheenvuoroja. Lyhyitä M-L:aan liittyviä puheenvuoroja käyteltiinkin - lähinnä, että missä oli vat M-L:n ensimmäisen kerran tavanneet. Tero ja Timo vähän muustakin näkökulmasta katsottuna. M-L käytti loppupuheenvuoron, joka oli hyvä puheenvuoro, mm. siitä, että hänet yllätettiin täydellisesti. Lopuksi nautittiin maistuvat kahvit. Täytekakkujakin oli vaikka kuinka monta ja monenlaista - vähintään 6. Ym. kastettavia. En uskalla alkaa luettelemaan, ketkä olivat niitä loihtineet. Ainakin Miro oli tehnyt hyviä suklaapipareita. Voin kyllä myöhemmin kertoa kuka oli mitäkin tehnyt, jos satun kuulemaan. Kiitos kaikille, jotka  olivat juhlan järjestäneet! Kiitos Jumalalle päivästä! Mukava oli tavata sukulaisia. Kiitos rakkaasta vaimosta, jonka olen jumalalta saanut ja jonka 70 v-juhlaa vietettiin. Oikea syntymäpäivä oli 9.8.

Toisten vielä jäädessä järjestelemään paikkoja lähdimme M-L:n kanssa kotiin. Laitoin ensitöikseni tulen takkaan ja saunan lämmite. Taisi olla vähän ennen 21 kun tulimme kotiin. Poljeskelin 30 min kuntopyörää. Sen aikana tulivat Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa meille, jossain vaiheessa myös Terhi-Marja ja hänen väkeään pistäytyi. Myöskin Timo perheineen.

Kävimme Teron kanssa saunassa. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Tero, Mari, Eelis, Nooa ja Daniel jäivät meille yöksi. Muut menivät muualle.

"T. Austin-Sparks, sata vuotta sitten elänyt saarnaaja, todisti: "On aikoja, jolloin Herra antaa meidän tuntea, että meidät on jätetty yksin, jolloin hän näyttää sulkevan taivaat eikä yhteyttä sieltä tai sinne ole. Kaikki, mitä olemme odottaneet, näyttää tulleen tiensä päähän ja murskautuneen. Kaikki näyttää olevan raunioina" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY 2010, s. 159).

Siunausta!

Ps. "Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?" (Ps. 56:12).

12.4.

Eilen oli Kuusjärven Nooan syntymäpäivä. Vaikka kyllä onnittelut menivätkin oikeana päivänä, niin tässä ns. blogissa ne unohtuivat laittaa - niinkuin minulla on ruukannut olla tapana. Niinpä nyt "seuraavana päivänä" vielä tässäkin mukavalle urheilulliselle - jalkapallo - pojalle sydämelliset onnittelut täältä meiltä! Tapaamisiin piakkoin!

0.4 astetta kylmäsellä noustessani. Harmaata. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Emilian kouluun 8:ksi. Daniel kipeänä. Palattuani jatkoin kahvinjuontia ja aamupalan syöntiä. Luin Tiituskirjettä. 

Loikoilin sohvalla rukouksen hengessä. Torkuin myös.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Ensiviikolla tulevat Sytykkeitä Rukouselämään 2:t painosta.

13 hain Emilian koulusta heille. M-L siivoili. Ropsuin matot - kuitenkin.

Kävin 8.3 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. Aurinko paistoi. Tuuli hieman. Ilman käsineitä ja pipoa kuitenkin tallailin.

Ruokaa ja kahvia.

Hiukan luin kirjaa. M-L neuloi.

Israel-ohjelmien seurailua - myös urheilu-sellaisten.

Huomenna sitten juhlitaan - Timoa!

"Kiitos Jumalalle, hän on yhä ihmeiden tekijä!

Yksi nuori, vankilassa oleva mies, kirjoitti minulle kirjeen, joka kosketti minua syvästi. Siinä on ihmettä kerrakseen! Näin hän kirjoitti, sanasta sanaan:

"David, saan sinun saarnojasi postin välityksellä. Olen yksi kouluampujista. Minä olen se, jota syytetään sellaisen aloittamisesta. Ensimmäisenä lokakuuta 1997 menin Pearlin lukioon ja tapoin kaksi oppilasta ja haavoitin seitsemää.Tapoin myös äitini ennen sitä. Kun olin tullut vankilaan, tulin uskoon. Jos voin mitenkään auttaa palvelutyötäsi, haluaisin tehdä sen. Voin ehkä antaa sinulle todistukseni. Teen mitä tahansa auttaakseni. Odotan saarnojasi joka kuukausi..."

Kyllä minä uskon ihmeisiin!" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK 2010, s. 70).

Siunausta!

Ps. "Herra on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa, Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa" (Ps. 145:8-9).

11.4.

6.0 astetta pakkasella klo 7. Aurinko paisteli hienosti. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Emilian kouluun 8:ksi. Daniel kipeänä. Palattuani jatkoin kahvistelua ja aamupalastelua. Luin Tiitiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Esirukoilimme keittiön pöydän ääressä.

Kävin hiihtelemässä 5 km Tarvaalan latupohjilla. Lunta kun oli satanut, niin saattoi hyvin hiihdellä. Nyt siellä on latu jäljiltäni - mutta ei taia olla pitkään. Hanget hohtivat ja kimaltelivat. Joki kimalteli myös täynnä pieniä timantteja. Pakkasta hiihtämään lähtiessäni 3 astetta. Samalla reissulla hain Emilian koulusta heille.

Ruokaa ja kahvia.

Lueskelin kirjaa. Torkuin. M-L leipoi tänään ruisleipää - siksipä huushollissa taas leijailevatkin hyvät tuoksut. 

Kävin 8.3 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta.

Tänään tuli TV7:sta Paastoa ja rukousta Suomen puolesta -ohjelma. Laitoin sinne rukousaiheen koskien Saarijärveä.

Iltapalaa ja teetä em. ohjelman aikana.

"Eräs teini-ikäinen poika seurakunnastamme kertoi rukoilleensa, että Jumala käyttäisi häntä hänen lukiossaan, joka sijaitsee lähellä tuhoutuneiden kaksoistornien Ground Zero-aluetta. Hän alkoi seisoa ystävänsä kanssa koulun ulkopuolella joka päivä rukoilemassa ääneen. Jotkut pilkkasivat heitä, mutta toiset alkoivat liittyä heihin. Se johti siihen, että koulu antoi heille luvan johtaa raamattuluokkaa koulussa. Nuori mies on ylionnellinen, ja nykyisin jotkut opettajistakin käyvät raamattuluokassa. Hän sanoi: "Voitko kuvitella, että Jumala käyttää pelokasta pientä ei-ketään kuten minua? Jumala tekee yhä ihmeitä" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK 2010, s. 69).

Siunausta!

Ps. "Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa..." (Ps. 84:6a).

10.4.

Tämä päivämäärä kertoo siitä, että saamme vielä tässäkin lähettää sydämelliset nimipäiväonnittelut Kuusjärven Terolle - meijjän ensimmäiseksi maailmaan tulleelle pojalle! Samoin - ja sydämelliset - onnittelut Haapalan Terolle - meijjän miniän - nuorimman poikamme vaimon veljelle!

Hyvissä ajoin nousin "jalanviljaan". Pakkasella - vaikkei se nyt pakkasella - 5.1 astetta. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun 8:ksi - menivät ilman reppuja, koska heillä oli koulunreissu Jyväskylään sinfoniaorkesterin konserttiin. Palattuani jatkoin aamupalaa ja kahvistelua. Luin Tiituskirjettä. Loikoilin rukouksen hengessä.

Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Luin hieman kirjaa. M-L neuloi.

13 hain Emilian koululta heille. Daniel oli jo hypännyt bussista heidän kohdallaan.

Ruokaa ja kahvia - ynnä lettuja, joita M-L paistoi.

Eduskuntakauden päättäjäisiä seurasin netin kautta.

Kävin 8.3 km kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. Nastalenkkarit laitoin jalkaan. Aurinkokin yritteli paistaa. Juuri satanut lumi hohteli silloin kirkkaana. Tuuli oli aika viileä. Miinuksen puolella asteet.

19:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. Hain mennessä Salmen mukaan. 12 henkilöä. Tarmo Moisio johteli. Ylistyslauluihin hän johteli Rautasen Jussin kanssa. 

Iltapalaksi M-L teki hyviä lämpimiä voileipiä. Teetä.

"Minä uskon ihmeisiin!

Seurakuntamme kuorossa on äiti, joka on rukoillut vuosia poikansa puolesta. Poika oli vajonnut syvälle syntiin teini-ikäisenä. Äiti rukoili: "Jumala, pelasta hänet, mitä se sitten vaatiikin." Sen sijaan, että olisi kääntynyt Kristuksen puoleen, pojasta tuli muslimi. Seitsemän seuraavan vuoden aikana hän hautautui tuohon demoniseen oppiin. Mutta hänen äitinsä jatkoi rukousta. Islaminusko johtipojan syvään masennukseen. Kauheassa epätoivossaan hän hyppäsi kuusikerroksisen talon katolta toivoen tappavansa itsensä. Sen sijaan hän putosi jaloilleen murtaen vain muutaman luun. - ja jäi eloon. Viime sunnuntaina hän tuli ontuen lavallemme ja kertoi, kuinka Jeesus Kristus oli pelastanut hänet ihmeellisesti. Hänen äitinsä istui kuorossa ylistäen Jumalaa ja muistellen monia kyyneleisiä hetkiään rukouksessa. Jumala kuuli hänen huutonsa.

Kiitos Jumalalle ihmeistä tänäkin päivänä!" (David Wilkerson, Jumalan rakastetut, KKJMK OY 2010, s. 69).

Siunausta!

Ps. "Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus" (Ps. 91:4).

9.4.

Sydämelliset nimipäiväonnittelut lastenlapsille Miro, Eelille, sekä Eelikselle!

7 aikaan 1-2 astetta kylmällä. Maisema valkoinen. Lunta tullut melkoisesti. Tuuleskeli. Aamupalaa ja kahvia. Illalla jätin auton ulos, niin oli kovasti lunta päällä. Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi. Palattuani vielä kahvia ja suuhunpantavaa.

Luin 2. Timoteuskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

10:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen. 5 henkilöä. Soittelin veljelleni Heimolle kotipuoleen. Hän oli ensin tavoitellut minua.

Ruokaa ja kahvia.

14 hain Emilian ja Danielin koulusta heille.

Kävimme M-L:n kanssa kylällä, apteekissa, pankilla ja kaupassa.

Kahvia.

M-L neuloi. Luin vähän kirjaa. Torkuin.

Poljeskelin 1 h kuntopyörää, jäykkyydellä 10, janalla 0-10. Samalla kuuntelin Patmos-radiosta sananjulistusta.

Laitoin takkaan tulen. Lunta on satanut runsaasti. Illallakin tuiskutti kinoksia.

Iltapalaa ja teetä.

"Jeesus sanoo: "Jos joku sanoo tälle vuorelle: ´Kohoa ja heittäydy mereen´; eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi" (Mark. 11:23).

"Joku" merkitsee samaa kuin "kuka tahansa". Tämä koskee myös sinua. Jeesus haluaa nähdä tällaisen uskon sinun elämässäsi, niin että voit katsoa edessäsi olevaa vuorta ja käskeä sitä väistymään - ja se tapahtuu! Vuori on se tarve, asia, se ongelma, joka odottaa ratkaisua. Epäilemättä haluaisimme omistaa sellaisen uskon. Pyydämmekö kohtuuttomia? Jeesuksen sanan mukaan emme.

On selvästi merkityksetöntä, mitä sanoja käytämme. Ei ole olemassa rukouskaavaa, jonka voisimme oppia ja joka olisi pätevä kaikissa tarpeissamme. Jeesus varoittaa meitä hokemasta tarkoituksettomia sanoja.

Sanat eivät vaikuta Jumalaan. Hän on kiinnostunut uskosta ja siitä mitä sydämessämme liikkuu. Hän sanoo: "eikä epäile sydämessään". Ei siis ole merkityksellistä se, mitä sanot vuorelle, vaan se, mitä sydämessäsi uskot sanoessasi" (Colin Urquhart, pergamon, s. 82, 93).

Siunausta!

Ps. "Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; joille sinun apusi on rakas, he sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Jumala!" (Ps. 70:5).

8.4.

Maanantai. Nousun aikaan 3.6 astetta plussalla. Aamupalaa ja kahvia. Luin 2. Timoteuskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävimme kylällä apteekissa, kaupassa ja postissa.

Kahvia, ruokaa, kahvia.

Luin hetken kirjaa. Torkkumista.

Kävin 8.3 km kävely/juoksuhissuttelulenkillä Tarvaalan suunnassa. Koko ajan satoi vettä aikalailla. Välillä seassa lumihiutaleitakin. Taisi olla asteen lämpimän puolella. Yhdessä kohdassa tapasin tutun miehen. Oli tullut pyörällä hakemaan pajunkissoja - eikä vain kissoja, vaan oksia, joissa on kissoja. Daniel siinä virpomisoksia oli hankkimassa.

Selvittyäni 18.30 maissa kotiin alkoi satamaan lunta oikein sakeasti ja isoilla hiutaleillä.

Iltapalaksi söimme M-L:n juuri tekemää hyvää keittoa. Teetä.

"Kun Jeesus laskeutui alas kirkastusvuorelta Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssa, muut opetuslapset olivat epäonnistuneet yrityksessään parantaa kaatumatautista poikaa. Jeesuksen parannettua hänet opetuslapset kysyivät: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?" Jeesus vastasi: "Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: ´Siirry täältä tuonne´, ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta" (Matt. 17:20).

Epäonnistuminen johtui heidän heikosta uskostaan. Ja kuitenkin Jeesus sanoi heille, että he tarvitsevat vain sinapinsiemenen verran uskoa siirtääkseen vuoria, eikä mikään olisi heille mahdotonta. Usko, jota Jeesus tarkoitti, oli erilainen kuin se, jota opetuslapset käyttivät rukoillessaan pojan puolesta. "Tätä lajia ei aa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla" (Mark. 9:29).

Sanooko Jeesus tässä mitään muuta? Ei. Opetuslasten yrittäessä parantaa poikaa he ehkä rukoilivat, mutta heidän rukouksensa oli tehoton, koska heidän uskonsa ei ollut tehokas. Se ei ollut "sinapinsiemenuskoa", johon Jeesus viittasi. Muutoin vuori olisi siirtynyt rukouksen voimasta.

"Teidän epäuskonne tähden". - "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla." Nämä sanat viittaavat samaan asiaan.

Voimme lähettää Jumalalle monia rukouksia, pyytää Häneltä monenlaista. Mutta rukoilemmeko siinä uskossa, josta Hän puhuu? Tämä on polttava kysymys. Vastauksen saat omasta kokemuksestasi. Missä sellaista uskoa ilmenee rukouksessasi, siellä "mikään ei ole teille mahdotonta".Voit huudahtaa yhdessä epileptikon isän kanssa: "Minä uskon. Auta minun epäuskoani!"

Jeesus tahtoo vastata siihen rukoukseen ja opettaa sinua rukoilemaan tässä uskossa. Hän tahtoo nähdä oman uskonsa meissä.

Uskon Sana sinulle: "Pitäkää usko Jumalaan!" (Colin Urquhart, Kaikki mitä te anotte, Pergamon, s. 81, 82).

Siunausta!

Ps. "Säilytä se hyvä, mikä sinulle on uskottu, Pyhän Hengen kautta, joka meissä asuu" (2. Tim. 1:14).

7.4.

Taas tuli Sunnuntai. Niin se aikaa rientää nopeasti. 1.7 astetta plussalla noustessamme. Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Timoteuskirjettä.

10 maissa menimme Marja-Leenan kanssa hakemaan Salmen kyytiin ja menimme Rukoushetkeen helluntairukoushuoneen alakertaan - 9 henkilöä. Klo 11 alkoi yläkerrassa Ehtoollisjuhla, jonka johti Jukka Oittinen. Kuorolauloi. Kerroin lyhyet terveiset edelliseltä "itämaan" matkalta. Siunasivat minua - ja nuorta veljeä - seuraavalle reissulle. Roger Fins puhui ja vaimonsa Liisa tulkkasi. Osallistuimme Ehtoolliseen. Kokouksen jälkeen alakerrassa lähetyskahvit.

Tultuamme kotiin seurailin SM-hiihtoja netin kautta Ylitorniolta. 

Siinä välissä kävivät Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel meillä. Joimme kahvia ja söimme M-L:n tekemää voileipäkakkua. Daniel oli ollut jääkiekkoharjoituksissa.

Laitoin takkaan tulen ja menin 8.3 km kävely ja juoksuhissuttelulenkille Tarvaalan suuntaan. Yli 5 astetta lämmintä. Hämärtyi, sillä tulin 21 kotiin.

Iltapalaa ja teetä.

"Usko ja kokemus

- Ei tapahdu mitään. On sattunut, että olen rukoillut Jumalaa, eikä Jumala ole tehnyt, mitä Häneltä pyysin. Ja minä todella uskon Häneen.

Olet ehkä sanonut näin. Ei ole mitään järkeä siinä, että kuljetaan ikäänkuin pää hengellisen epätodellisuuden pilvessä. Jos Jeesuksen lausumat sanat ovat totta, silloin ne kestävät käytännön kokeen. Vaikeus on siinä, että Jeesuksen sanat ja meidän kokemuksemme usein näyttävät olevan toisilleen vastakkaisia. Kun näin tapahtuu - mikä silloin on totuus?

Ongelma ei ole helposti ratkaistavissa. Vastakohtaisuus ei itse asiassa ole Jeesuksen sanojen ja meidän kokemuksemme, vaan uskon ja meidän elämyksemme välinen. Jumalan lupaukset eivät koskaan petä, kun niihin luotetaan. Usko Jumalan Sanaan merkitsee, että odotetaan näiden lupausten täyttymistä.

Meidän käsityksemme ja Jeesuksen opetuksen välillä sanasta "usko" saattaa olla suuri ero. Me tarvitsemme oikeata uskoa, emme enempää uskoa" (Colin Urquhart, Pergamon) s. 80, 81).

Siunausta!

Ps. "Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa" (Ps. 77:15).