20140202

HELMIKUU 2014

28.2.
Viimeistä viedään – nimittäin päivää helmikuussa. lämpöastepäivät jatkuvat. Lintujen laulukin on muuttunut keväisemmäksi. Meillä heräili normaalia isompi väkimäärä tänä aamuna – Tero, Aaro, Eelis ja Nooa kun ovat meillä hiihtoloman kunniaksi. Ja sehän on mukava juttu. luin Hoosean kirjaa.

Syötyämme aamupalaa ja juotuamme kahvia - ja kuka mitäkin – lähti Tero poikineen tuohon lähelle Paavonrinteeseen laskettelemaan. Minä kääppäisin kylällä kaapassa – piti raatalankaa käydä hakemassa, kun niitä linnunpönttöjä aloin puihin ripustelemaan.

Niinpä sitten kapsahtelin puissa ja kiinnittelin 5 pönttöä pienille siivekkäille. heti alkoivat kierrellä asunnonetsijät mökkejä ja kurkistella aukosta sisälle.

Kun ”Terot” tulivat mäestä, söimme. Marja-Leena laitteli tarjoiluja illan tilaisuuteen.

menin jo ennen 17 Vapaakirkolle. Siellä bändi harjoitteli – tai kävi läpi biisejään iltaa varten. Hyvä meininki. Kävin hakemassa kotoa M-L:n tavaroineen – tarjottavien ja tarjoiluun liittyvien – Vapaakirkolle. Illassa vastuussa olevien kanssa rukoilimme takahuoneessa yhdessä. Lehtomäen Teppo oli jo nuorten kanssa käynyt kylällä kutsumassa ja kutsuja jakamassa tilaisuuteen. Klo 19 alkoi KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluilta. Johtelin sen. Alkusanojen jälkeen Mäkelän Pekka johteli rukoukseen. Sitten astuikin ”lauteille” illan bändi – Takalon tätä ilta varten kasaama kokoonpano. Ryhmässä oli mukana Takalon Martti, joka soitti kitaraa, lauloi ja johti bändiä. Rautasen Jussi, basso ja laulu, Sonja Lampinen, harmonikka, Moision Tarmo, laulu, rumpujen soittajan nimi katosi juuri mielestä. Hyvä ryhmä – jossa oli Saarijärven kolmesta seurakunnasta väkeä, hyvät laulut. Mukava kun on vaihtelua – erilaisia uusia, kokoonpanoja. Katsoimme yhden ”Mun stoori”-videon. Leppäsen Veikko lauloi kolme omaa lauluaan kitaralla säestäen. Haapalan Tertsi oli ”rytmiosastossa”. Erinomaisia lauluja. Veke heitti hyvän keikan. Suosittelen kutsumaan häntä tilaisuuksiin. Lehtomäen Teppo järjesti tämän illan kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta rukoilemisen. Niiden puolesta rukoilivat Samulit, Lahtela ja Peiponen, sekä Rantapuskan Satu. Kiitosaiheitakin oli joukossa. osio – jota pidämme illoissa tärkeänä – oli hyvin hoidettu. Lauloimme bändin johdolla, jonka jälkeen vieraileva puhuja – Halosen Miika – pastori Alajärveltä, puhui. Suoraa puhetta evankeelisellä otteella. Rukouspalvelua lopussa. Ihmisiä ”tuli esille”. Sellaisia, jotka eivät ole ennen olleet illoissa, oli mukana. Väkeä oli mukavasti – jotkut sanoivat, että paljon. Ilman kehumista voin sanoa – tietenkin monista muistakin voisin – että Lehtomäen Tepon, Takalon Martin, Lakosen Karin ja Marja-Leenan kanssa on hyvä yhdessä hommailla ja toimia. Ei tarvitse ”takuta”. Evankeliumin työssäkin kun sellaistakin on niin paljon. Siitä johtuen ”suma voi seisoa” vuosiakin. Hommat ei etene, tai on muuten vain vaikea toimia. Kiitos Jumalalle kaikista vastuunkantajista tämäniltaisessa tilaisuudessa!

Kävimme viemässä yhden kokousvieraan M-L:n kabnssa kotiinsa muutaman kymmenen kilometrin päähän. 01.15 olimme kotona.

Siunausta!

Ps. ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä” (Apost. teot 5:29b).






27.2.
Plussan puolella tänäänkin jo aamusta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Kävin kylällä kauppa-asioilla. Laitoin tulen takkaan. Kasailin 8 linnunpönttöä – Niistä Timon tuomista laudanpätkistä. Hieman näytteli luntakin. Iltapäivän loppupuolella tulivat hiihtolomalaiset – Tero, Aaro, Eelis ja Nooa. Söimme. Jonkin ajan kuluttua kävin Teron kanssa 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Vähän ns. ”kilpakävelyaskeliakin” otin. Syötiin iltapalaa ja juotiin teetä.

Tervetuloa huomenna – pe. 28.2. klo 19 KUNNIA ON HERRAN! Herätys-, ylistys- ja rukouspalveluiltaan, Vapaakirkkoon. Sinne kannattaa pyytää muitakin mukaan, eli matkaan. Maaliskuun KUNNIA ON HERRAN-ilta on poikkeuksellisesti torstaina, siis to. 20.3. klo 19

Siunausta!

Ps. ”Ja niin kuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille” (Luuk. 6:31).




26.2.
Aurinko paistoi kuin keväällä - silloin kun heräsin. Säätila lämpimän puolella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjan luvun. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Heitin repun autoon ja ajelin Mäkisen Tapanille. menimme hänen ja Riekon Juhanin kanssa Tapanin kodalle, lammen rantaan. Mukava keväinen sää käpötellä. Keittelimme mustalla pannulla, joka oli mukanani, kahvia ja paistelimme makkaraa. jutustelimme ja rukoilimme.

Palattuani kotiin, söin. M-L oli tehnyt hyvät VHH:t.

M-L kävi lenkillä. menin 19:ksi helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle rukousiltaan – 16 henkeä.

Siunausta!

Ps. ”Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden” (Joh. 4:41).




25.2.
Tänä aamuna meillä heräili kolme ihmistä – lisäksemme Miro, joka pötkötteli liikuntaleiripäivien välisen yön meillä. Söimme aamupalaa. Joimme kahvia – met vanhukset. Vein Miron lumilautoineen Paavonrinteelle 9:ksi. Hän on liikuntaleirillä harrastamassa sellaista. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle präntätyn. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin aamupäivällä 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Menopuolikkaan n. vähän yli 7 min/km ja paluupuolikkaan alle 7 min/km. 4-5 astetta lämmintä. Sula pyörätie.

M-L leipoi. Lämmittelin ruokaa. Laitoin ylleni vaatteet joissa viihdyn parhaiten ja menin laittamaan pressusaunan kiukaan alle tulen takapihan reunalle. Takkaankin sytyttelin. Välillä ryyppäilin kahvia ja lisäilin puita kiukaan alle. Kirjoittelin pienen kirjoituksen – ”Viestejä Vienasta”.

16.30 maissa hain Miron Keskuskoululta liikuntaleiriltä meille. Timo saapui meille 17 jälkeen.

Kohtapa olikin pressusauna saunottavassa kunnossa. Heittelin häkälöylyt ja vedimme Timon kanssa pressun kehikon päälle. Ja eikun karkeatekoisille lauteille. Mukava oli löyly – ja vihreä vasta. Tulkiltamme Valentinalta saatu. Takapihalla sai vilvoitella löylyjen lomassa. Mukava olemassa tuo pressusauna. Hankeen ei kyllä nyt päässyt. Hankea ei ole. Pia tuli myös yhden lapsenlapsemme kanssa meille.

Söimme VHH-pizzaa, ym. herkkuja kahvin/teen/mehun kanssa.

Oletko muuten tietoinen, että nyt on menossa SEA:n – Suomen Evankelinen Allianssi – organisoima kristittyjen yhteinen: ”Rakas naapuri” -vuosi. Se haastaa meidät uskovaiset huomaamaan/huomioimaan naapurimme. On hyvä rukoilla naapuriensa puolesta määrätietoisesti. On hyvä ajatella, että naapurimmekin ovat tarkoitetut kansoittamaan taivasta. Tässä eräs näkökulma esim. Saarijärvi kuulee -missiota ajatellen. Ei unohdeta naapureitamme. Vuosi kuuluu ”samaan sarjaan” kuin edellisten vuosien vuosiaiheet: Rakas rukous, rakas perhe, jne.

Siunausta!

Ps. ”Jeesus sanoi: Totisesti minä sanon teille; ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta, tai veljistä, tai sisarista, tai äidistä, tai isästä, tai lapsista, tai pelloista, ja joka ei saisi satakertaisesti; nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää” (Mark. 10: 29,30).





24.2.
Eipä sitä niin varahin noustu tänäkään aamuna – noustiin kuitenkin. Hain puita ja sytyttelin tulen takkaan ensihommikseni. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena lukaisi tämänpäiväiset hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Velimies Heimo soitteli kotipitäjästä. Lämpötila päivällä jopa plussalla 8 astetta. Vihreä nurmi näkyvissä. Nopeasti sulaa lumi tällaisessa säässä. M-L käväisi kylällä kauppa-asioilla.

Kirjoittelin ”pienen kirjoituksen” – Tarmo pyysi. Tiedä sitten, oliko sellainen kuin toivottiin. Voitpahan kuitenkin sen silmäillä tämänpäiväisen jutun lopusta.

16.30 kävin hakemassa Miron Keskuskoululta. Tänään alkoi huomiseen kestävä liikuntaleiri – hiihtoloma nääs. Miro kavereineen ollut laskettelemassa Paavonrinteessä – sinne menee huomennakin.

Söimme.

Kävin Tarvaalan suunnassa 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä”. Menopuolikas 6.57 min/km. Paluupuolikas 6.33 min/km. Sula pyörätie. 5-6 astetta lämmintä. Sanovat, että muuttolinnut alkavat palailemaan – on sellainen helmikuu.

Söimme iltapalaa. Joimme teetä. Miro meillä yötä.

Sydämelliset Matinpäiväonnittelut ainakin Metsälän Matille, Rantasen Matille, Tammisen Matille, Hokkasen matille ja Häkkisen Matille!

Siunausta!

Tähän lopuksi sitten se päivällä kirjoittamani, yksinkertainen, pieni, kirjoitus:


Mitä kuuluu, Saarijärvi?

Vain hetki - ja olemme sisällä Saarijärvi kuulee -missiossa. Vain hetki – ja missio on ohi. Tässäpä - pyynnöstä - joitakin ajatuksia.

Yhteinen mahdollisuus tehdä kuuleminen mahdolliseksi

Iloitsen innostavista keskusteluista ja kohtaamisista Takalon Martin kanssa, koskien Saarijärvelle mahdollisesti tulevaa yhteistä missiota. Jos mikä, niin yhteneväiset näkemykset ja into Jumalan antaman tehtävän toteuttamisessa, rohkaisevat. Siksipä toivon hartaasti, että Saarijärvi kuulee -missio ei muodostuisi vain harvojen toteuttamaksi tapahtumaksi. Tulkoon siitä kaikkien saarijärveläisten uskovien yhdessä toteuttama, vaikuttava, liikekannallepano. Nyt pitäisi syttyä ja sytyttää. Jokaiseen sydämeen tulisi syntyä asenne: Mikäli minusta riippuu, niin Saarijärvi kuulee. Haluan kantaa korteni kekoon. Haluan olla mukana täysillä. Tässä on seurakuntien johtajilla – ja niillä, jotka johtavat missiota – erittäin iso merkitys. Aika ei pysähdy, meidän on pysähdyttävä ja tartuttava hetkeen. Nyt on jälleen konkreettinen mahdollisuus antaa voimakas yhteinen todistus yhteisestä uskostamme. Yhteinen todistuksemme on vaikuttavampi, näkyvämpi ja kuuluvampi. Uskovien tulee tavoitella mahdollisimman suurta yhteisvaikutusta. Se on siunaus kaupungillemme. Meidän ei tule jäädä sivusta katsojiksi.

Yhä useammat ihmiset ovat halukkaita kuulemaan sanoman

Avainasia Saarijärvi kuulee -missiossa on Raamatusta löytyvä sana: ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana”. Tämä toteutuu erilaisia medioita kanavina käyttäen, kuten missiokirja, DVD, lehti, taulut ja julisteet. Evankeliumin sanoma voidaan kuulla. Näin usko voi syntyä ihmisen sydämeen. Elämä voi muuttua hetkessä, kun syntyy usko Jeesukseen. Synnit saadaan anteeksi ja yhteys Jumalaan syntyy.

Sydämelläni on kaksi asiaa, joiden toivon toteutuvan missiossa – ja sen jälkeen. Ensimmäiseksi: Olemme riippuvaisia Pyhän Hengen voimasta ja johdatuksesta. Tätä työtä ei voida tehdä ihmistekoisesti. Evankeliumi on Jumalan evankeliumi. Pyhä Henki tekee kuulemisen mahdolliseksi. Tästä syystä meidän on kiinnitettävä huomiota rukouksen kautta tapahtuvaan yhteiseen vaikutukseen kaupungissamme. Toiseksi: Olemme yksilöuskovina avainasemassa: Olen Kristuksen todistaja kohtaamilleni ihmisille ja niille, joiden parissa elän. Voin rukoilla, viedä missiokirjan ja DVD:n sellaisen haluavalle tai tilanneelle. Voin olla käytettävissä erilaisissa tehtävissä missiossa. Tällaisen hankkeen ei tulisi koskaan kärsiä varojen puutteesta. Voin käyttää varojani siihen, että maailman ykkösuutinen voidaan kuulla.

Tänä päivänä Saarijärvellä on runsaasti ihmisiä, jotka ovat halukkaat kuulemaan Hyvän sanoman, evankeliumin, ja ottamaan sen vastaan. Heitä on enenevässä määrin. Voimme yhdessä ja yksilöinä olla vaikuttamassa siihen, että he kuulevat. Hienoa, että haluat olla mukana!

Siunaten!

Jouko Kuusjärvi







23.2.
Onko se taasen sunnuntai? Onhan se. Eikä sitä nyt niin aikaisin noustukaan. Aamupalaa ja kahvia. Ulkona suojasää. Sulattanut lumia. Laittanut paikkoja sohjoiseksi. Ja iljanteiseksikin. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämän päivän tekstin. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Laitoin takan lämmite. Lämmittelimme ruokia ja söimme.

16:ksi ajelimme helluntaiseurakunnan rukoushuoneelle kokoukseen. Tarmo – joka johteli kokousta – oli pyytänyt minua tuomaan terveisiä edelliseltä Vienan karjalan reissulta. kerroin. Iisalmessa asuva – pakistanilaissyntyinen – pastori julisti Sanaa. Kalle & Co johteli lauluihin – jokin muukin uusi nimi ryhmällä on, mutta en sitä kuullut. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa kahvitarjoilu vankilatyön hyväksi.

Palattuamme kokouksesta kotiin, lähdin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. 3-4 astetta lämmintä. Sulaa ja sohjoa pyörätiellä.

Iltapalaa ja teetä.

Siunausta!

Ps. ”Herra on totisesti noussut ylös” (Luuk. 24:34a).








22.2.
Heräiltyämme uuteen päivään sateli lunta ihan mukavasti. Sytyttelin takkaan tulen. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta värssyt. Rukoilimme yhdessä keittiön tukevan pöydän ääressä. Linnuille piti laittaa vähän lisää ruokaa.

Työntelin lumia pihassa – olikin tullut yli 10 sm kerros.

11.50:ksi lähdimme ajelemaan M-L:n kanssa kohtaamispaikalle, jonne tuli ”syntymäpäiväseremonioihin” lähtijöitä. Siitä menimme Rautasille. Tuula haki synttärisankarittaren – Tuija – sisältä silmät sidottuina ulos. Siinä hän kätteli meitä – olimme ringissä – muutaman kierroksen. Siitähän tuli tietenkin kuva, että väkeä on paljonkin. Hänellä oli tiedossa, että menemme syömään, mutta ei muuta. Lauloimme onnittelulaulun. Tietenkin se tuntuu jännältä kun side silmiltä otetaan pois sen jälkeen. Ajelimme – 11 henkeä – porukalla Äänekoskelle. Me veimme meille täytekakun – Tuulalta – odottelemaan iltapäivää. Menomatkalla Tuijaa ajelutettiin muutaman ruokapaikan edessä – joissa vain todettiin, ettei niihin taideta viitsiä mennä. Toinen niistä oli kiinnikin. Äänekoskella ajoimme torin reunalle parkkiin, josta kauppaan. Sieltä synttärisankari sai valita. Sitten kävelimme Thai-ravintolaan, jossa oli meille oma puffetti varattuna. Söimme hyvän aterian ja haastelimme. Oli sovittu, että ruokapaikasta ajelemme meille täytekakkukahville – siksi se kakku meille tuotiin. Tuija taas ei siitä tiennyt mitään. Ajelimme M-L:n ja Tuomon kanssa meille koristelemaan kakkua, laittamaan kahvia tulemaan ja sytyttelemään vähän ulkotulia. Toiset toivat Tuijaa – silmät sidottuina – Äänekoskelta poispäin. Kun tulivat meille, niin taluttivat häntä ja antoivat ohjeita kuinka pitää kulkea – kumarrella esteiden vuoksi, kävellä varovasti, jne. Kun hän oli istumassa valmiiksi katetussa kahvipöydässä - silmät sidottuna – kyseltiin tietääkö hän missä ollaan. Ei tiennyt. Yllätys olikin suuri, kun side silmiltä otettiin pois. Onnistui. Joimme täytekakkukahvia ja haastelimme. Rukoilimme yhdessä illan mittaan. Mukavahan se oli olla yhdessä ja mukana menossa. Sydämelliset onnittelut ja taivaan Isän siunausta vielä ”täskii” Tuijalle! Kiitos myös ”ykkösseremomiamestarille”, Tuulalle!

Katselimme Suomi – USA lätkämatsin lopun olympialaisista M-L:n kanssa – myös aiemmin olleesta naisten 30 km hiihdosta taltiointia. Samalla vähän iltapalaa.

Siunausta!

Ps. ”Vartija, mikä hetki yöstä on? Vartija, mikä hetki yöstä on?” (Jes. 21:11b).







21.2.
Heräilin hyvissä ajoin. Marja-Leena meni aikaisin Emilian ja Danielin luokse, kun vanhemmat menivät töihin. Emilian vei koululle, josta hän lähti toisten koululaisten kanssa Paavonrinteeseen laskettelemaan. Danielin toi meille, kun hänessä on ollut vähän flunssaa. Laitoin tulen takkaan. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Kun M-L ja Daniel tulivat, lähdin heti Äänekoskelle. Vein auton Toyota huoltoon – pyydettiin tuomaan, kun yksi osa ohjaukseen piti vaihtaa. Niitä on pyydetty paljon. Jokin heikko osa. N. puolitoistatuntia siellä meni.

Palattuani kotiin, kävimme Danielin kanssa hakemassa Emilian Paavonrinteeltä. Kun menimme, oli Emilia punaisessa kypärässä, hyvässä lasketteluasennossa, laskemassa pientä rinnettä alas – ensimmäistä kertaa eläissään. Mukavaa oli ollut. Oli ollut seteli mukana, jolla sai ostaa rinteen baarista itselleen karkkia. Evästä ja mehua oli mukana.

Pian söimme. Isä-Denis kävi hakemassa töistä tullessaan lapsensa kotiin. Sukulaiskansoihimme liittyvän puhelun sain tänään.

Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Nelisen astetta pakkasta. Kävin paluumatkalla ”Terheillä”. Sanomassa ”Näkemiitä”, kun huomisen puolella lähtevät aikaisin reissuun. Lyhyesti rukoilimme yhdessä. M-L kävi siellä myös jälkeeni autolla – kävi kylällä ja sieltä päin ajeli.

Suomi – Ruotsi lätkämatsin katselimme M-L:n kanssa – olivat lapsetkin vielä silloin. Nyt illalla myöhemmin USA – Kanada ottelua. Samalla tuli syödyksi iltapalaa ja juoduksi teetä.

Terokin oli ”äitsyn kää” puhelinyhteydessä.

Siunausta!

Ps. ” Ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta” (Luuk. 9:43).






20.2.
Marja-Leena meni tänäkin aamuna hyvissä ajoin Emilian ja Danielin luo, kun vanhemmat lähtivät töihin. Vei Emilian kouluun ja toi Danielin meille – hänellä oli flunssaa. Puolenkymmentä astetta pakkasta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hoosean kirjaa. M-L luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä Danielin ja M-L:n kanssa keittiön pöydän ääressä. Sytyttelin tulen takkaan.

13 maissa hain Emilian koululta meille. Denis haki lapset kotiin. Söimme yhdessä.

Ajelin Uuraisille, Höytiälle. Milka soitti sieltä koulun jälkeen, kun olin jo matkalla. otin hänet kyytiin Sokkarilta. Kahvia ryypiskeltiin – Timo keitteli. Kävimme rakennustyömaallakin. Ulkovuoritus on valmis. Hyvännäköinen.

Miron kanssa ajelimme Jyväskylään, Hipposhalliin treeneihin. Miro oli omassa ohjatussa ryhmässään, minä ”itseni ryhmässä” yksikseni – tosin pari muutakin kävelijää oli illan mittaan hallilla. Kymmenisen km ”tallailin”. Aluksi ”juostahissuttelin 3 km. Kävelin hiljasikseen 1 km. Kävelin 3 km 1 km jaksoissa, km-ajoin: 6.57., 5.58., 5.44. 1 km hiljaista kävelyä. 1 km kävelyä, 5.30 min. 1 km ”juoksuhissuttelua” Ajelimme Häytiälle, jonne vein Miron kotiin. Timo oli lämmittänyt saunan, jonne menimme hänen kanssaan heti tultuamme. Söimme iltapalaa ja joimme teetä – mm. mantelileipiä. Ajelin kotiin.

Siunausta!

Ps. ”Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon. Ja hän (Jeesus) sanoi heille: Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin” (Mark. 4:23, 24).






19.2.
Leudot, harmaat säät jatkuvat. Marja-Leena meni tänäkin aamuna varhain Emilian ja Danielin luo – laittamaan heitä kouluun ja eskariin – kun vanhemmat menivät töihin. Sytyttelin tulen takkaan. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Danielin kirjaa. M-L luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

12 aikaan hain Emilian ja Danielin koululta meille. Emilia kävi mummin kanssa kylällä asioilla. Olin Danielin kanssa kotona. Söimme, kun ”tytöt” tulivat kyliltä. Denis haki lapsiaan töistä tullessaan – Emilia lähti, mutta Daniel halusi jäädä vielä meille. Hakivat hänet myöhemmin.

Olympialaisia katselimme myös tänään – Shotsista. Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa.

19:ksi ajelin rukousiltaan helluntairukoushuoneelle. 9 henkeä. Paljon puhetta, vähän rukousta. M-L katseli kotona Sateet lähetä -tilaisuutta Seinäjoelta.

Kotiin saavuttuani söin iltapalaa.

Siunausta!

Ps. ”Suuri on Herra ja sangen ylistettävä, ja hänen suuruutensa on tutkimaton” (145:3).






18.2.
Ei oikein hyvin uni tullut silmiin viime yönä – mutta omassa sängyssä ja kotona kuitenkin heräilin jälleen. Kahvia ja vähän aamupalaa. Pari oravaa – jotka eivät näyttäneet kovin sopuisilta – oli ruokailemassa heidän ja lintujen ruokintapaikalla. Sellaista rauhallista oli tämä pääseminen uuteen päivään. Marja-Leena meni jo hyvissä ajoin Emilian ja Danielin luo, kun vanhemmat lähtivät töihin - laittamaan heitä kouluun ja eskariin. Hän ehti tulla jo kotiinkin, ennen kuin minä selvisin ylös sängystä. Luin Danielin kirjaa – en Emilian veljen.

Laitoin takkaan tulen.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin meille koululta. Sateli luntakin tänään. Suojainen sää. M-L paistoi vohveleita vohvelipannulla. Maistuivat kahvin kanssa – siis hyviltä. Denis tuli hakemaan töistä tullessaan lapsensa meiltä.

Kävin ”juostahissuttelemassa” Tarvaalan suunnassa 8.3 km lenkin. Mukavan lämmin sää. M-L lähti omalle kävelylenkilleen hieman ennen minua. Jos voi, on hyvä liikkua.

Tänään on tullut tehtyä ”joitakin kaavailuja” Venäjän matkojen suhteen, joidenkin muidenkin tapahtumien.

Sattui niin hupaisasti tuolla eilen päättyneellä Vennään matkalla, että minulta lähti nahkasaappaista kannat pois. Pohjat myös katkesivat. Hyvännäköiset nahkavartiset saappaat, jotka sain tässä äskettäin – ja ihan ”töysäläiset”. En tiedä, saisko uudet tilamme, jos sinne net lähettäis. Olihan se mukava niillä saapikkailla tillustella Venäjällä.

M-L lähti vielä illalla käymään kylällä kauppa-asioilla. Siinä sitten iltaa vieteltiin. Iltapalaakin syötiin ja teetä juotiin.

Siunausta!

Ps. ”Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä” (Ps. 116:13).




17.2.
Heräsimme aamulla Tungojärven rukoushuoneen yläkerrassa. Keittelin puuroa ja kahvia. Söimme aamupalaa. Luin Danielin kirjaa. Luimme yhdessä Raamatusta paikan ja rukoilimme Valentinan ja Jussin kanssa.

kannoimme kimpsumme autoon ja lähdimme köröttelemään kohti Suomea. Olimme rajalla hieman jälkeen sen avautumisen. Kävimme juomassa kahvit/teet Kuusamon ABC:llä ja jatkoimme etelää kohti. Kajaanin ABC:llä söimme. keli alkoi muuttua yhä suojaisemmaksi. Plus asteita kolmisen. Veimme Valentina-tulkkimme Jyväskylään. Joimme siellä kahvit/teet. Ajelimme Saarijärvelle. Vein Jussin kotiin. Olin kotona 20 jälkeen. Purin kimpsuni autosta ja vein auton Denikselle. Oli mukava tavata Emiliaa ja Danielia – ja tietenkin tytärtään Terhi-Marjaa ja vävyään Denistä.

Sydämellinen kiitos tulkillemme, Valentinalle. Samoin Jussille. Hänellä on paljon annettavaa – esim. Jussin Tungojärven puhe olisi hyvä kuulla vaikkapa meidänkin seurakunnassamme. Jussi haluaa palvella Jeesusta sydämestään. Samoin suuret kiitokset Denikselle ja Terhi-Marjalle auton lainasta näille matkoille – ne eivät aina paranna auton kuntoa. Niin monella tavalla voidaan olla tekemässä Jumalan valtakunnan työtä. Erikoiskiitokset kaikille esirukoilijoille! Ilman rukousta ei tahdo tapahtua mitään.

Marja-Leena oli töissä iltavuorossa ja tuli kotiin tuloni jälkeen.

Että sellaista.

M-L oli tuonut kotiin Vapaaseurakunnan Seurakuntalehden. Hieno juttu! Mukava lehti!

Siunausta!

Ps. ”Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua” (Ps. 50:23).






16.2. 
Tsupassahan sitä rukoushuonetalossa hyvissä ajoin herättiin. Luin Danielin kirjaa. Söimme Annan laittamaa aamupalaa ja joimme teetä/kahvia. Rukoilimme yhdessä neljisin. Kannoimme kimpsumme autoon ja lähdimme 8 aikaan ajelemaan Kiestinkiä kohti - yli 100 km. Leuto sää.
Klo 10 alkoi Kiestingissä kokous. Viktor johti. Puhuin. Jussi puhui. Välissä johdin Viktorin ja Tanjan lapsen - Miroslav - siunaamisen. Tilaisuuden jälkeen joimme täytekakkukahvit/teet.
Ajelimme Tungojärvelle, jossa alkoi kokous klo 13. Vasili johti. Tanja johti ylistystä. Puhuin. Jussi puhui. Tilaisuuden jälkeen oli pyhäkoulu tarjoiluineen. Tanja - ja Vasilikin - sitä pitävät. Valentina, Jussi ja minä menimme syömään Valerille ja Galinalle. Jonkinajan kuluttua kävin - 17 jälkeen Kalevalan tien suunnassa 10.5 km "juoksuhissuttelulenkillä". Paluumatkalla satoi aikalailla lunta. Kävin "kylmävesimärkäpyyhepesulla". Rukoilimme yhdessä. Valeri ja Galina kävivät kylässä luonamme. Juttelimme, joimme teetä ja rukoilimme.
Olimme yötä Tungojärven rukoushuoneella. Jussi lämmitti uunia. Tämän matkan puolesta olemme "kalkkiviivoilla". Huomenaamuna lähdemme - jHs - kotia kohti.
Kiitos esirukouksista! Siunausta!



15.2. 
Eilen illalla meillä ei ollut kokousta, koska olimme Tsupan poliisiasemalla sen verran myöhään kuulustelussa. Oli siellä kuitenkin poliisiasemalla kokous, kun Jussi ja toiset todistivat FSB:n ihmisille - joita neljä henkeä oli ajellut Louhesta asti Plotinaan saattamaan meitä Tsupaan.
Heräilimme Tsupassa rukoushuonetalossa. Luin Danielin kirjaa. Heti aamusta haimme vettä autolla Jussin kanssa. Jussi lämmitteli uunia. Söimme aamupalaa ja joimme teetä/kahvia. Luimme yhteisen Raamatun paikan ja rukoilimme yhdessä Valentinan, Annan ja Jussin kanssa. Tein syttyjä uunin päälle kuivamaan. Eilen illalla vielä vuoleskelin kiehisiä ennen nukkumaan menoa.
Kävin n. 10 km "juoksuhissuttelulenkillä" Muurmanski-Pietari radan- ja tien suunnassa. Samalla jakelin hengellistä luettavaa. Lenkin jälkeen kävin "märkäpyyhepesulla". Söimme ja joimme teetä.
18 pidimme Ehtoolliskokouksen Tsupan rukoushuonetalossa. Hain Nina-babuskan autolla kokoukseen. Johtelin tilaisuuden. Laulut tulivat DVD:ltä - esilaulu ja säestys. Puhuin. Jussi puhui. Pieniä puheenvuoroja muutkin käyttivät. Vietimme ehtoollista. Lopussa rukousta. Joimme teetä yhdessä. Kokouksessa olivat mukana myös Natasha, vasta uskoontullut - hän joka tuli uskoon narkomaanipoikansa uskoontulon myötä. Siitä kerroin eilen. Myös Natashan äiti - Galina - joka tuli uskoon samoihin aikoihin, oli sairaalasta tullut kokoukseen ja meni sinne takaisin. "Maassa" neitosen mukana - jonka kastoin kesällä - oli hänen ystävänsä. Vein Ninan kokouksen jälkeen kotiin. Tapasimme pihassa lähtiessämme Natashan miehen - Aleksanderin - joka tuli hakemaan vaimoaan kokouksesta. Oli kokouksen aikana tullut Petroskoista - jossa on töissä - kotiin. Tämä aviopari on menossa kasteelle, kun tulemme seuraavan kerran - varmaan Natashan äiti-Galinakin. Jätimme "sakkolappumme" Natashalle - kopiot itselle - ja myös 6000 ruplaa - 2000 ruplaa/henkilö - kun hän lupasi maanantaina käydä maksamassa sakkomme pankkiin, ettei meidän tarvitse odottaa pankin aukeamista Pääjärvellä.
Siunausta!




14.2. 
Tsupan rukoushuonetalossa heräilimme. Muutama aste pakkasen puolella. Luin Danielin kirjaa. Jussi lämmitti uunia. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/teetä. Kävimme Valentinan ja Annan kanssa kylällä kaupoissa. Natashakin liittyi seuraamme. Sairaalallakin mutka tehtiin. Söimme. 13 jälkeen lähdimme ajelemaan Plotinaan - Valentina, Jussi, Anna, Natasha ja minä. Jevgenialla ja Pavelilla oli kot ikokous. Anna ja Natasha lauloivat. Puhuin. Jussi puhui. Johdin ehtoollisen viettoon. Rukoilimme. Joimme teetä/neskahvia. Mennessämme autolle lähteäksemme ajelemaan Tsupaan huomasimme automme takana hopeanharmaan auton - pitkä Niva. Emme kiinnittäneet siihen sen enempää huomiota, ennenkuin siitä nousi pitkä nuorimies, joka käveli luoksemme. Mies veti povitaskustaan kortin - kortissa oli hänen kuvansa ja kirjaimet: FSB. Se on salainen poliisi. Pian nousi autosta myös kaksi naista, joista toinen näytti kortin, jossa luki: FSB. Autoon jäi kuljettaja. Siinäpä sitten kuunneltiin ja puheltiin. Meidät komennettiin köröttelemään heidän autonsa perässä tuo n. 30 km Tsupaan. Siellä menimme poliisiasemalle, jossa olimme kuulustelussa - minä, Jussi, Valentina - mutta myös mukanamme olleet Anna ja Natasha. Rikkeemme oli: olimme Tsupassa ilman lupaa. Se oli meille yllätys ja uusi tieto. Muualle on oikeus Louhen piirin alueella mennä - ja Karjalassa, mutta ei ei ulkomaalaisilla Tsupaan. Papereita täyttivät ja me allekirjoitimme. Sakkoa meille kolmelle kullekin 2000 ruplaa, joka on maksettava pankkiin - joka on maanantaina seuraavan kerran auki. Pitää saada ulkomaalaisten lupa poliisilta, ennen kuin voi tulla Tsupaan. Tarkkaan tiesivät sen, missä olemme täällä tällä(kin) matkalla olleet. Tarkkaan tiesivät missä paikassa tänäänkin olimme. Joku on ilmoittanut - ja FSB on tehokas. Kysyin, mikä on syy, että Tsupa on sellaista aluetta, ettei simme saa ulkomaalaiset tulla ilman lupaa. FSB:n mies, joka johti hommaa, sanoi, että sitä hän ei voi kertoa. Sen kuitenkin saattaa arvata. Traktaatin sai sekin mies. Muillekin jätettiin. Ainakin Tsupaan tulo tulee nyt monimutkaisemmaksi - on 2-3 vkoa ennen tuloa annettava tiedot autosta, lähtijöistä, ajoista, jne. Sen verran myöhään meni poliisiasemalla, että ei tilaisuutta tänä iltana. Kohta palattuamme rukoushuonetaloon, söimme. Rukoilimme yhdessä Valentinan, Jussin ja Annan kanssa. Siunausta!



13.2. 
Tänä aamuna heräsimme Louhen rukoushuoneen alakerrassa, jossa Jussin kanssa nukuimme samassa "kajuutassa". Luin Danielin kirjaa. Söimme aamupalaa Stanislavin perheen puolella. Rukoilimme Valentinan ja Jussin kanssa meidän huoneessamme. Kävimme 11 Elsan - vanha inkeriläissisar - ja Aleksanderin - edellisen poika - luona kotikäynnillä. Juteltiin, laulettiin, puhuin lyhyesti, rukoiltiin. Kävimme Stanislavin perheessä syömässä ja sanomassa "spoogamit". Haimme polttoainetta Louhessa ja ajelimme Tsupaan rukoushuonetaloon. Siellä olivat meitä ruuan kanssa odottamassa. Söimme ja joimme teetä. Juttelimme. Tulostamme iloittiin. Yksi uusi uskoontullut sisar oli myös ruokaa laittamassa ja kanssamme - Natasha. Kuulimme jo Pääjärvellä hänestä ja heidän perheestään Vasililta. Tapahtumat menivät niin, että tämän Natashan poika oli narkomaani - nimeltään Senja, eli Jevgeni - joka vietiin Tsupasta Zelenoborskin narkomaanikotiin. Hän oli siellä puolitoista kuukautta ja tuli sinä aikana uskoon. Kun tämä Senja tuli käymään kotona, oli hänessä tapahtunut muutos niin suuri, että perhe "oli miltei sokissa". Poika todisti heille - ja monille muille. Hänen äitinsä - eli kanssamme tapauksesta kertonut Natasha - tuli uskoon, isä tuli uskoon, mummo - Natashan äiti - tuli uskoon. Siitä en ole ihan varma vielä, tuliko pojan - Senjan - veli Vanja, eli Ivan, uskoon. Tällaista Jumala voi tehdä! Jatketaan mekin rukousta Tsupan puolesta - ja koko Louhen piirin. Senja on nyt töissä Petroskoissa - kuten isänsäkin - ja on Uusi elämä-seurakunnan yhteydessä vahvistumassa. Vanja opiskelee Petroskoissa. Kävimme hakemassa autolla Jussin kanssa vettä. Juomavettä hakiessamme toisesta paikasta, oli Natasha mukanamme. Kysyin, onko Senja ollut lastenleireillä. On ollut Tsupan leireillä aikoinaan, joita Saarijärveltä pidimme. Veljensä Vanjakin ollut. Senja ainakin myös Pietarin (Pjotr) ja hänen vaimonsa pitämässä pyhäkoulussa vanhassa rukoushuonetalossa. 18:ksi menimme - Anna mukanamme - Tsupan sairaalaan tilaisuutta pitämään. Johdattautui niin - emme tienneet etukäteen - että Natashan äiti - Senjan mummo (ei vanha) oli myös potilaana sairaalassa ja mukana tilaisuudessa. Kävimme myös toisessa rakennuksessa tapaamassa toista Galinaa, joka oli tänään joutunut sairaalaan. Rukoilimme hänen puolestaan. Hän sanoi ilahtuneensa kun näki meidät. Tämän Galinan kastoin viime kesänä. Sairaalalta menimme kotikäynnille Nina-babuskalle - hän oli pyytänyt meitä tulemaan rukoilemaan puolestaan. Kyllä hän oli iloinen tulostamme - ja se näkyi ja kuului. Juteltiin, kuunneltiin Ninaa, luettiin vähän Sanaa, lyhyesti puhuttiin, syötiin, juotiin teetä ja rukoiltiin. Myöhään tulimme rukoushuonetalolle ja kohta kävimme nukkumaan. Olen tänään jaeskellut hengellistä luettavaa siellä missä olemme liikkuneet, Louhessa ja Tsupassa. Siu!



12.2.
 Heräilimme hyvissäajoin - 7 aikaan - Tungojärven rukoushuoneen yläkerrassa. Keittelin puuroa ja kahvia. Luin Danielin kirjaa. Rukoilimme yhdessä. Kasailimme kimpsumme ja lähdimme ajelemaan Louheen - 100 km päähän. Päästyämme sinne, menimme syömään Kahvila Pohjolaan - jos sen nimi nyt enää on se. Kävimme vaihtamassa rahaa pankissa. Menimme Louhen sairaalaan, jonne oli sovittu tilaisuus klo 13. Kävimme vaikka missä - siellä sairaalassa - mutta ei siellä tiedetty asiasta, eika tilaisuus onnistunut.
Hengellistä luettavaa olen tänään jakanut myös.
Menimme Stanislaville - asuu isoine perheineen Louhen rukoushuoneen yhteydessä. Joimme kahvia/teetä. Majapaikkamme rukoushuoneen alakerrassa Jussin kanssa, Valentinan yläkerrassa.
Kävin "juostahissuttelemassa Muurmanski-Pietari-tielle päin n. 11 km. Leuto sää. Pesulle en päässyt - vedet poikki.
Klo 18 oli kokous Louhen rukoushuoneessa. Puhuin. Jussi puhui.
Kokouksen jälkeen olimme iltaruualla ja teellä Stanislavilla.
Kävimme saunassa rukoushuoneen alakerrassa.
Siunausta!




11.2. 
Täälläpä Tungojärvellä rukoushuoneen yläkerrassa heräilimme. Keittelin puuron ja kahvit. Söimme aamupalaa. Luin Danielin kirjaa. Luimme yhdessä paikan Raamatusta ja rukoilimme.
Kävin 10.5 km "juoksuhissuttelulenkillä" Kalevalan tien suunnassa. Leuto sää.
Söimme ja joimme teetä.
Kävimme Iialla - halvaantunut - ja Alekseilla. Juttelimme, luimme Raamattua ja rukoilimme. Kävimme myös Alesjalla. Juttelimme ja rukoilimme. Sateli lunta.
Hetken oltuamme "kämpillämme" menimme Valerille ja Galinalle. Joimme teetä ja söimme lettuja.
Majapaikassamme paistoin kaikille vielä mukanani tuomaani lenkkiä. Joimme teetä. Jussi lämmitti uunia.
Siunausta!




10.2.
 Tungojärven rukoushuoneen yläkerrassa heräsimme tänäkin aamuna. Keittelin puuron ja kahvia. Valentina lämmitteli lihapiirakoita. Jussi lämmitteli uunia. Luin Danielin kirjaa. Rukoilimme yhdessä.
Kävin "juostahissuttelemassa" 10.5 km Kalevalan tien suunnassa.
Söimme.
16:ksi ajelimme Sofporokiin kokoukseen kulttuuritalolle. Leuto sää. Mukavampi niin.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Rukoilimme yhdessä.
Valeri ja Galina kävivät. Juteltiin. Rukoiltiin.
Siunausta!




9.2.
 Heräilin 6 aikaan Tungojärven rukoushuoneen yläkerrassa. Keittelin puuroa ja kahvia. Jussi lämmitteli uunia. Luin Danielin kirjaa. Rukoilimme yhdessä.
8.30.lähdimme Kiestinkiin. Klo 10 alkoi siellä kokous. Satanut lunta - ja satoi.
Viktor aloitti tilaisuuden. Puhuin. Jussi puhui. Kokouksen jälkeen olimme kahvilla/teellä Viktorilla ja Tanjalla.
Ajelimme Tungojärvelle, jossa oli kokous klo 13. Aikalailla siihen aikaan olimme perillä. Puhuin. Jussi puhui. Vasili myös vähän. Tilaisuuden jälkeen söimme ja joimme kerkenämme - "meidän tiimi". Torkuin vähän. Ennen 18 lähdin 10.5 km "juoksuhissuttelulenkille" Kalevalan tien suuntaan. + 1 aste. Lenkin jälkeen kävin "märkäpyyhekylmävesipesulla".
Kävin hakemassa vettä Valerilta ja Galinalta. Samalla juteltiin ja juotiin teetä - söimpä hyvän eilen pyydetyn ahvenenkin. Vähän samalla näkyi Shotsin kisojakin.
Joimme teetä vielä majapaikassammekin.
Siunausta!




8.2.
 Täällä Tungojärvellä heräilimme - Vienan Karjalan Louhenpiirissä - rukoushuoneen yläkerrassa. Keittelin puuron ja kahvin. Söimme aamupalaa. Rukoilimme yhdessä. Luin Danielin kirjaa. Jussi lämmitteli uuneja.
13:ksi ajelimme Pääjärven sairaalaan pitämään tilaisuutta. Puhuimme - musiikkia ei ollut. Jussi puhui. Valentina todisti ja tulkkasi. Minä puhuin. 7 ihmistä halusi tulla Jeesukseen uskoviksi. Rukoilimme jokaisen puolesta erikseen. Rukoilimme myös sairaiden puolesta. Oli hyvä tilaisuus. Vähän annoin luettavaa.
Kävimme Vasililla ja Tanjalla. Söimme siellä. Toimitimme asioita. Juttelimme. 16 jälkeen ajelimme Tungojärvelle. Kävin "juostahissuttelemassa" 10.5 km Kalevalan tien alkupäässä. Harmaa, muutaman pakkasasteen, sää.
Kävimme saunassa ja syömässä Valerilla ja Galinalla.
Rukoilimme illan päätteeksi majapaikassamme. Jussi lämmitteli uuneja. Siunausta!




7.2. 
Nousin 5 aikaan kotona Saarijärvellä. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Danielin kirjaa. Laittelin loput matkatavarat mukaan ja kannoin ne autoon. Ajelin kylälle. Marja-Leena jäi nukkumaan. Otin polttoainetta. Deniksen autolla olin liikenteessä. Hain Rautasen Jussin kyytiin 7 aikaan. Ajelimme Jyväskylään, josta otimme 8:lta mukaan Valentina-tulkin - monia vaiheita elämässään kokeneen iäkkään inkeriläissisaren. Ajelimme Kuopion ja Iisalmen ohi. Kajaanissa söin ABC:llä. Toiset eivät. Kahvit join ennen Kajaania. Toiset eivät. Kuusamossa joimme jotakin. Rajanylitys sujui hyvin. Tungozerossa olimme n. 21 täkäläistä aikaa - 19 Suomen. Ensiksi kävimme Valerilla ja Galinalla - haimme rukoushuoneen avaimen. Galina laittoi lämpimiä kalapiirakoita mukaan - kalakukoiksi he niitä nimittivät. Kannettuamme tavarat sisään, keitin teetä ja söin saamaamme piirakkaa. Toiset eivät halunneet. Kävimme unille. Siunausta!



6.2.
4-5 astetta pakkasta. Harmaata päivää. Laitoin ensi hommikseni takkaan tulen. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen luvun – tietenkin ”omaksi ravinnokseen” myös Raamattuaan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävimme kylällä. Minä ostamassa tuliaisia ja eväitä Venäjän reissulle. M-L käveli HH:n kohdalta kotiin. Kävin samalla reissulla – mutta eri suunnalta - hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille.

Söimme.

17:ksi ajelin Höytiälle ottamaan Miron mukaan Hipposhallille, Jyväskylään. Hänellä kun on tänään taas se ryhmätreeni siellä. Samalla aina mukava nähdä kun rakennushomma edistyy Timolla. Hipposhallilla tein tuollaisen 11-12 km lenkin. ”Juostahissuttelin” osan. Kävelin 5-6 km, km-ajoin 6.40., 5.51., 6.05., 6.29., 6.02… Paluumatkalla kävin saunassa Timon kanssa heillä ja join pakuriteet hyvien mantelileipien kanssa, joita oli juur´ikään paistettu.

Päästyäni kotiin, pakkailin tavaroitani huomista Venäjän reissua varten. Terhi-marja täytteli paperit minulle reissua varten – venäjäksi – kun kävi lapsiaan hakemassa. Denis toi auton pihaan, jolla pitäisi lähteä reissuun. Kiitos esirukouksista! Vähän vielä otin iltapalaa – mantelileipiä pihvin ja salaatin kanssa, sekä mansikkarahkaa ja teetä.

Sydämelliset onnittelut meidän ainoalle tyttärellemme Terhin päivän johdosta!

Siunausta!

ps. ”Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu” (Ps. 34:10).










5.2.
Niin vain oli vähän lämpimän puolella tänäänkin – tosin alkoi hivuttautua vähän miinuksen puolelle. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväiset. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin Hesekielin kirjaa.

Kävin hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Sytyttelin takkaan tulen. Emilia meni mummin kanssa kylälle asioille. Minä menin Danielin kanssa ulos hommiin. Laitoimme ”verkkosiilosta” loput kalikat laatikoihin – toin ne sisälle – ja laitoimme paikan sellaiseen kuntoon, niin kuin siinä ei koskaan olisi puukasaa ollutkaan. Daniel teki kovasti hommia – ja ne kävivät pieneltä mieheltä kätevästi. Mukava oli hommailla, kun oli niin hyvä apumies. Jotain muutakin ulkona hommailimme.

Söimme. Oli hyvää lohisoppaa – jossa ei ollut perunoita, vaan kukkakaalia ja lanttua. Suosittelen. Terhi-Marja kävi hakemassa lapsukaisensa meiltä.

Kävin 17 maissa 8.3 km lenkillä Tarvaalan suunnassa. Menopuolikkaan ”juostahissuttelin” 7.40 min/km. Paluupuolikkaan - jossa myös kävelin - 7 min/km.

19:ksi menin rukousiltaan helluntairukoushuoneelle. Oli rukousilta, sillä siellä vain rukoiltiin, mikä oli hyvä asia. Yli 20 henkeä.

Palattuani kotiin, söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Silloin Job vastasi Herralle ja sanoi: Minä tiedän, että sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole sinulle mahdoton toteuttaa” (Job 42:1,2).






4.2.
Asteen pari lämpimän puolella tänään tuo lämpötila. Sytyttelin ensitöikseni – vai harrastusko se lienee – tulen takkaan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämänpäiväisen kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi hakemassa Emilian ja Danielin koululta meille. Samalla reissulla kävivät kylällä kauppa-asioilla. Emilialla ja Danielilla oli sukset mukana. Hiihtelivät tuossa pihalla vähän aikaa. Sisälle tultuaan luki Emilia lukukirjaansa ääneen. Daniel leikki legoilla ja puhelimellaan. Söimme.

Ajelin Höytiän kautta Jyväskylään. Timo siellä ulkovuoritusta naputteli rakennustyömaallaan. Miron otin kyytiin. Menimme Hipposhalliin treeneihin. Miro omassa ohjatussa ryhmässään, minä yksikseni. 10 km jäi taakseni. ”Juostahissuttelin” ja kävelin. 3 km kävelin vähän yli minuutin palautuksella, km-ajoin 6.14., 5.43., 5.41. Myöhemmin vielä 1 km aikaan 6.12. 1 km kävelin ihan hiljaa. Sain todistaa yhdelle ”vaikutusvaltaiselle” valmentajalle uskostani, jutellessamme hänen kanssaan Monosen Jukan kanssa – joka oli pikajuoksutreeneissä. Ajelimme Miron kanssa Höytiälle.

Kävin ”Timoilla” Timon kanssa saunassa. Mirokin siellä piipahti. Mukavat löylyt. Saunan jälkeen iltapalaa ja pakuriteetä.

Taisin jo 22 maissa olla kotona Saarijärvellä. M-L:kin oli käynyt kävelylenkillä sen jälkeen kun Terhi-Marja oli hakenut töistä tullessaan lapsukaisensa meiltä.

Siunausta!

Ps. ”Herra katsoo alas taivaasta ja näkee kaikki ihmislapset; asumuksestaan, valtaistuimeltaan hän katselee kaikkia maan asukkaita, hän, joka on luonut kaikkien heidän sydämensä, joka tarkkaa kaikkia heidän tekojansa” (Ps. 33:13-15).






3.2.
Valo on jo tullut maailmaan – Elämän Valo. Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Vapahtaja, Herra, Pelastaja. ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut”. Tänään on Valon nimipäivä. Hyvää nimipäivää jokaiselle Valolle! Minun on kyllä sanottava, että en muista tuntevani yhtään Valoa. Tunnen kuitenkin Valon. Hän on minun Herrani ja Vapahtajani. Kiitos ja ylistys Hänelle! Saan olla pelastettu, Jumalan lapsi – eikä tarvitse puristaa, eikä pinnistää. Voin vain levätä Jeesuksessa ja Hänen tekemässään täytetyssä työssä – silloinkin kun ihmiset minuakin mittailevat pienillä mittatikuillaan. Pelastus – Jumalan armo- - on kohdannut minua ja tullut osakseni Kristuksen lahjan mitan mukaan. Muista sinäkin, että vain se todella merkitsee, mitä Jumala sinusta ajattelee.

Taisipa olla n. 1 aste lämpimän puolella heti aamupuolella. Noustuani laitoin tulen takkaan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tälle päivälle tarkoitetun kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L kävi kylällä asioilla. Työntelin ohutta lumikerrosta vuokratalomme edustalta ja päätypuolelta. Kantelin puita muutaman laatikollisen sisälle – pesuhuoneeseen takkaan nakkelua odottelemaan. Imuroin.

Tein valmisteluja tuleviin tapahtumiin. Vastailin puhelimeen. Söimme kynttilän valossa hyvän aterian.

M-L teki sytykkeitä kananmunakennoista. Kävin 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkillä” Tarvaalan suunnassa. Vähän ”kävelyntapaisia” askeliakin ottelin. Tuollaista alle 7.30 min/km-vauhtia pitelin. Leppoisa keli - 1.1 astetta lämmintä. Passasi lompsotella.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa” (Ps. 68:7b).






2.2.
”Etkö sinä ymmärrä – vai etkö halua ymmärtää?” Voisiko Jumalakin joskus kysyä tuollaisen kysymyksen meiltä – ja millaisessa äänen sävyssä? Yleensä Hän kyllä puhuu ymmärrettävästi – ja silloin valinta on meidän. Ihmissuhdetta ajatellen, tuon tyylilajin aloitus – varsinkin suhteen alkuvaiheissa - voi sulkea yhteyden ja yhteistyön pitkäksi aikaa – tai jopa lopullisesti, niin ettei sellainen alakaan. Ehkäpä meillä on kokemustakin jostakin tuollaisesta. Siksipä suosittelenkin uusiin työsuhteisiin menoissa ja erilaisten ihmissuhteiden aloitusvaiheissa – ja kaikissakin vaiheissa – tuollaisten ”töykeiden” lausahdusten välttämistä. On niissä kyllä tietenkin sellainen hyväkin puoli olemassa, että pääsee heti alussa jyvälle ”ihmisen olemuksesta” ja luonteenlaadusta. Sellaisiahan me olemme, kuin olemme. Onneksi on niin, että muuksikin voimme tulla, ts. muuttua. Eli, sanonta – vanhan iskelmän sanoin: ”Mä oon, mikä oon, en voi muuksi tulla”, ei ole totta

Hyvissä ajoin heräilin tänä aamuna. Laittelin aamupalaa ja keittelin kahvia. laitoin kahvia termokseenkin ja tein vähän voileipiäkin mukaan. Luin Hesekielin kirjaa. Laittelin kamoja – en kuitenkaan kamaa - kassiin. Mukava leuto sää – lienee ollut kuutisen astetta.

7 aikaan tuli Pimiän Nina – poikansa Laurin kanssa - minua hakemaan. Mäkisen Riitta oli jo kyydissä myös. Ajelimme Vierumäelle – tuonne Heinolan liepeille. Kahvit kävimme pian Joutsan jälkeen ryyppäilemässä ABC:llä. Vierumäelle menimme Avantouinnin Suomen mestaruuskilpailuihin. Oittisen Sirja oli jo paikanpäällä. Hän osallistui eilen henkilökohtaiseen 25 m kilpailuun ja tuli sarjassaan 8:ksi – uimareita oli 21. Tänään osallistuimme 4 x 25 m viestiin. Joukkueita oli sarjassamme 11 – olimme 9. Ensimmäisen osuuden ui Pimiän Nina, toisen Mäkisen Riitta, kolmannen Oittisen Sirja ja neljännen minä. Ehkäpä arvaattekin, että olimme vähän leikkimielellä mukana – siitä todisti jo päähineemmekin: meillä kaikilla oli uimalakkina karvahattu. Kaikilla uimareilla piti olla uimalakki. Uimareita oli runsaasti ja järjestelyt sujuivat mallikkaasti. Mukava kokemus. Tietenkin ”maailman ihmiset” puhuvat niin kuin puhuvat – ja ”määrätyt korostukset vihjailunomaisesti” nousevat esiin – esim. kuuluttajan toiminnassa ja miesten pukuhuoneessa – mutta se on sitä elämää, johon meidän ei tarvitse ”sanoa aamenta”. Kilpailujen jälkeen ajelimme syömään lähellä paikkaan Lahdentien varteen – Oittisen Jukka, Sirja ja heidän lapsensa, Jukan vanhemmat, Nina, Riitta, Lauri ja minä. Sittenpä meidän autokuntamme ajelikin kotiin Saarijärvelle ja kotiin. Mukava reissu – josta jäi muistoksi mitali: siis muistomitali, jonka jokainen sai. Palkinnot olivat erikseen. Niihin ei meillä – tällä kertaa – ollut asiaa. Sää oli mukava 4-5 astetta, tuuleton.

M-L oli tullut ehtoollisjuhlasta jo kotiin, jossa olivat Terhi-Marjan kanssa lähetyskahvitusvastuussa. Laitoin tulen takkaan.

Jonkin ajan kuluttua – hiukan ennen 18 – lähdin pienelle, kevyelle, 8.3 km ”juoksuhissuttelulenkille” Tarvaalan suuntaan. Menopuolikkaan etenin 8.30 min/km. Paluumatkan ”ripeimmin kintuin”. Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel olivat tulleet juuri ulos ulkoilemaan reitin varrella olevasta vuokra-asunnostaan ja menivät edelläni. Lapsilla oli pyörät. Minäkin menin heidän kanssaan jonkun matkaa, kunnes kääntyivät takaisin kotiinpäin. Mukava oli tavata ”lenkin merkeissä”.

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Siunausta!

Ps. ”Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut” (Ps. 37:34a).






1.2.
Kuukausikin vaihtui kuin lennossa. Aika rientää. Kuun vaihteessakin sen aina huomaa. Heräiltyäni alle 10 asteen aamuun – en minä vaan asteet ulkona – laittelin aamupalaa ja keittelin kahvia. Laitoin kahvia termokseen ja vähän leipää pussiin reissua varten. Luin Hesekielin kirjaa. Oli satanut kerroksen lunta. Putsailin talon edustalta sitä vähän pois.

8.30:ksi saapui Matti Kyyjärveltä. Lähdimme autollani kohti Tamperetta. Menimme Jyväskylän kautta, josta otimme toisen Matin kyytiin. Hän oli tullut sinne Polvijärveltä jo eilen. Ajelimme Tampereelle, Pirkkahalliin (Tampereen Messu- ja Urheilukeskus) Suomen Aikuisurheiluliiton (ent. Suomen veteraaniurheiluliitto – uusi nimi vuoden 2014 alusta) yleisurheilun halli Suomenmestaruus-kilpailuihin. Sanoivat kyseessä olleen osanottajamäärältään suurimmat SM-hallikilpailut – 800 – 900 osallistujaa – eri lajeihin osallistui ilmeisesti yli 1500 henkilöä. Olihan siellä menoa ja meininkiä. Verryttelyä ja kilpailuun valmistautumista iso osa ajasta. Klo 14.30. alkoi lajini – 3000 m kävely. Sarja 65 v. Olimme radalla samaan aikaan nuorempien sarjojen kanssa – meidän sarjamme oli siinä ryhmässä vanhin. Sarjat vaihtuvat 5 välein. 70 v ja siitä ylöspäin olivat radalla omana ryhmänään. Sama oli miehissä ja naisissa. Ihan mukavasti meni – vaikka jäinkin toiseksi. Aika oli aika hyvä odotuksiini nähden – 16.56.12. 46 sek. nopeampi, kuin 16.1. Hipposhallin kisoissa, JKL:ssä. Monia muitakin mukavia asioita voisin kilpailusta kertoa, mutta ei kait se ole tarpeen. Ennen kilpailun alkua – ollessamme jo lähtöpaikalla odottelemassa viivalle siirtymistä ja ylituomarin puhuttelua – kuului katsomon suunnasta huuto: ”Hyvä Kuusjärvi!”. Se oli Tero, joka oli tullut katsomaan kilpailuani – asuvat aika lähellä. Hänen ei pitänyt tulla, koska Aarolla piti olla jalismatsi Hämeenlinnassa. Olivat käyneet siellä, mutta ottelu oli peruttu lumen vuoksi. Mukavahan se oli kuulla joku kannustushuuto katsomosta – no, saihan niitä muiltakin, jotka tsemppasivat radan eripuolilla. Saatuamme palkintomme, lähdimme ajelemaan kotia kohti. Polvijärven Matin jätimme JKL:ään. Kyyjärven Matti lähti meiltä ajelemaan kohti kotiaan.

Pia, Miro, Emilia ja yksi muukin lapsenlapsemme olivat meillä. Miro oli ollut lautailemassa Paavonrinteessä. Yksi lapsenlapsemme leipoi Emilian kanssa – ja pesi pyykkiä. Mummikin leipoi ja laittoi ruokaa. Danielkin oli ollut meillä, mutta mennyt jo äitsyn kää kotiin. Pääsin tultuani heti ruokapöytään nauttimaan hyviä pöydänantimia. Jälkiruuaksi kahvia ja tyttöjen tekemää piirakkaa. Myös hyvänmakuista rahkaa.

Lunta tuli aikalailla Tampereen suuntaan mennessämme – vähän jossain kohdin tullessakin.

Laitoin takkaan tulen.

Että sellaista peliä!

Siunausta!

Ps. ”Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea. Älä salli minun sydämeni taipua pahaan” (Ps. 141:3,4a).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti