27.6.2025.
"Yli sadalla merkillä" sanottua 134.
Aika, jota saamme elää, on yhä lisääntyvän laittomuuden aikaa -
joka tulee vielä huipentumaan.
Voimme itse kukin ajatella ja nähdä, kuinka tämä laittomuus meidän maassamme ilmenee.
Tällä kaikella voi olla vaikutusta Jeesukseen uskovienkin elämään:
"Ja sen tähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus"
(Matt. 24:12).
Laittomuus on Raamatun mukaan syntiä (1. Joh. 3:4).
Jumalan Sana kehottaa usein Jumalan lapsia valvomaan.
Aika, jota elämme, on sanan varsinaisessa merkityksessä nukuttavaa, uneen vaivuttavaa, hengellisessä mielessä.
Turruttavaa aikaa, joka pyrkii sammuttamaan hengellisen palavuuden sydämestämme.
Rakkautemme Jumalaan ja Jeesukseen kylmenee.
Sen seurauksena alamme mukautua maailman mukaan. Emme pidä Jumalan Sanasta totuutena niin kiinni kuin pitäisi. Emme tuo Jumalan Sanaa esille silloin kun pitää, koska koemme leimautuvamme, emmekä halua maksaa sen seurauksista.
Kun uskovien rakkaus kylmenee, näkyy se suhtautumisessamme toisiin uskoviin - ja yleensä toisiin ihmisiin. Jeesuksen veren keskeinen asema elämässämme siirtyy syrjään. Pyhän Hengen keskeinen asema jää myös pois hengellisen elämän keskiöstä. Tämän johdosta meille voi käydä niin, että elämme, mutta olemme tulleet hengellisesti kuolleiksi. Näin on käynyt monille uskoville
En ole tuomari - enkä yläpuolelta katselija - mutta kaipaan ja janoan todellista, toimivaa, uskonelämää, jossa en ole jollakin ulkokehällä - tai, että minulla vain on uskovan nimi, mutta elämä puuttuu. Tiedän, että eivät kaikki yhdy tähän, mitä sanon: Suuri osa meistä uskovan nimellä kulkevista elää hyvin maailmallista elämää - enkä tarkoita vain sitä, että elettäisiin näkyvissä paheissa ja synnissä. Tarkoitan, että monien sydämestä on rakkaus Kristukseen ja Jumalaan kylmentynyt. Usko ei vaikuta sellaisia asioita elämässä, kuin sen tulisi. Eletään suurin piirtein niin kuin kuka tahansa ihminen. Eletään elämää, jota voi elää, vaikka Pyhää Henkeä ei olisikaan olemassa.
Tämä koskee myös hengellisiä yhteisöjämme - suurelta osalta. Todellisesti olemme unohtaneet Pyhän Hengen keskeisen osuuden. Pyhän Hengen kaste. Pyhän Hengen täyteys. Ne ovat jääneet kuin takavasemmalle ihmistekoisuuden tieltä.
Ilman Pyhää henkeä - todellisesti - emme voi olla Hengessä palavia. Silloin myös rakkautemme Jumalaan on kylmenevää laatua.
"Valvokaa, pysykää lujina uskossa, olkaa miehuulliset, olkaa väkevät"
(1. Kor. 16:13).
"...täyttykää Hengellä"
(Ef. 5:18).
(Jouko Kuusjärvi)
__________________________
Perjantai. 20.2 astetta myöhäisessä ylösnousussa. Pilvipoutaista, joka pian muuttui sinisen taivaan ja valkopilvien paisteeksi.
Aamupalaa ja kahvia.
Luin 2. Korinttolaiskirjettä. Rukousta. Takapihan puolella.
Kirjoitin hieman.
Ruokaa ja kahvia.
Luin vähän kirjaa.
Seurasin yleisurheilukilpailuja.
Iltapalaa ja teetä.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Suviseuraradio on ollut meillä päällä tänään. Hyviä saarnoja on ollut. M-L on kuunnellut aktiivisemmin. Minäkin sen verran, että tiedän.
Siunausta!
Ps. "Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi" (2. Kor. 6:1).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti