5.12.2023.
RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 100.
Paavali lopettelee vakavaa ja tunteikasta puhettaan Efeson seurakunnan vanhimmille (voit tutustua myös Paavalin kirjoittamaan kirjeeseen efesolaisille, sekä Ilmestyskirjan 2. luvusta löytyvään Jeesuksen, Johanneksen kautta, tälle seurakunnalle lähettämään kirjeeseen):
"Ja nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa" (Apt. 20:32).
Varmasti hyvin voimakkaasti menevät Paavalin puhumat sanat näiden seurakunnan vanhinten sydämiin. Uskon niiden muistuvan tulevina päivinä heidän mieleensä ja vaikuttavan heidän elämäänsä seurakunnan johtajina. Paavali uskoo nämä miehet Jumalan haltuun - vielä oikein vahvistaen; ja Hänen armonsa sanan haltuun. Jumalan sana on ennenkaikkea sellainen; he - ja me - saamme elää ja toimia siitä käsin; kaikki uskovien ja seurakuntien elämässä toimii - parhaimmillaan/parhaiten tästä lähtökohdasta. Kun olemme armon sisäpuolella, voimme olla Hänen armonsa sanan huoltapitävässä huomassa. Jumala on halukas ja voimallinen rakentamaan näitä seurakunnan vanhimpia henkilökohtaisesti ja yhdessä niin, että he voivat elää rakennukseksi seurakunnalle. Ennenkaikkea tähtäin on perillepääsyssä; että nämäkin veljet - niinkuin mekin - saisimme perintöosan - joka on jokaiselle uskovalle varattu - kaikkien pyhitettyjen joukossa. Jeesus on tullut meille pyhitykseksi. Jokaisella Häneen uskovalla on sataprosenttinen pyhitys siksi, että Jeesuksen veri on puhdistanut heidän sydämensä kaikesta synnistä. Tämä on se pyhitys, joka avaa meille pääsyn iankaikkiseen elämään.
"En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita; te tiedätte itse, että nämä minu8n käteni ovat työllänsä hankkineet, mitä minä ja seuralaiseni olemme tarvinneet" (Apt. 20:33-34).
Tämän nämä veljet hyvin tiesivät. Ajattelen meitä, tämän päivän uskovia ja Jumalan valtakunnan työntekijöitä: Tämä Paavalin periaate on hyvä meillekin. Kaikella sillä, mitä Jumala on meille uskonut, voimme palvella Jumalaa; ei kitsaasti ja ikäänkuin "pitkin hampain", vaan iloiten, että saamme niin tehdä Jumalan valtakunnan menestymiseksi. Kun - ja jos - näin olisi, voisimme tehdä monin verroin enemmän työtä Herran elopellolla, lähellä ja kaukana.
Yhden näkökulman haluan tuoda tähän myös: Jumala on voimallinen antamaan meille yhä lisää kaikkea, että voisimme tehdä yhä enemmän hyvää. Tämä kuuluu antamisen salaisuuteen, joka jää monilta lukematta Raamatusta - tai jos se luetaankin, niin se hautautuu itselle elämisen alle. Jumalan sanan opetus on, että antaessaan saa. Tämä kestää koettelemisen.
Yksi näkökohta liittyen näihin alueisiin, on: Elääkö seurakunta vanhurskaasti saamiensa varojen suhteen? Se voi merkitä esimerkiksi sitä, kuinka se suhtautuu Jumalan valtakunnan työntekijöihin ja Sanan julistajiin. En puhu nyt itsestäni, vaikka olenkin eläkeläinen - ja teen koko ajan Jumalan valtakunnan työtä. Joskus voidaan ajatella, että eihän se, ja se, tarvitse mitään palkkiota, tai rahallista tukea, kun se on eläkeläinen. Kuitenkin monet heistä ovat sellaisia, joilla ei ole kertynyt juuri ollenkaan eläkekertymää, joten eläke on hyvin pieni. Eläkekertymän vähäisyys johtuu siitäkin, että he ovat saattaneet tehdä Jumalan valtakunnan työtä kokoaikaisesti ilman palkkaa, Jumalan huolenpidon varassa. Tai sitten palkka on ollut niin pieni, ettei sitä voi palkaksi edes kutsua. Totta on, että Jumala pitää tällaisistakin työntekijöistään hyvin huolta eläkkeelläkin; mutta se toinen puoli on: toimiiko seurakunta vanhurskaasti varoillaan evankeliumintyötä ajatellen.
"Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: Autuaampi on antaa kuin ottaa" (Apt. 20:35).
Tähän yhteyteen on hyvä muistaa myös nämä Paavalin sanat:
"Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna: Älä sido puivan härän suuta. Eihän Jumala häristä näin huolta pitäne? Eikö hän sano sitä kaiketikin meidän tähtemme? Meidän tähtemmehän on kirjoitettu, että kyntäjän tulee kyntää toivossa ja puivan puida osansa saamisen toivossa. Jos me olemme kylväneet teille hengellistä hyvää, onko paljon, jos me niitämme teiltä aineellista? ...Samoin myös Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajan tulee saada evankeliumista elatuksensa" (1. Kor. 9:9-11,14).
Voit halutessasi lukea em. luvun jakeita useampiakin.
Paavali oli sanottavansa sanonut näille Efreson seurakunnan vanhimmille, rakkaiksi käyneille veljilleen:
"Ja tämän sanottuaan hän polvistui ja rukoili kaikkien heidän kanssansa. Ja he ratkesivat kaikki haikeasti itkemään ja lankesivat Paavalin kaulaan ja suutelivat häntä, ja enimmän suretti heitä se sana, etteivät he enää saisi nähdä hänen kasvojansa. Ja he saattoivat hänet laivaan" (Apt. 20:36-38).
Se oli todella haikea ja koskettava - mieliin jäävä - jäähyväishetki. Ennenkuin erottiin, rukoiltiin yhdessä - varmasti palavasti. Hyvin voimakasta yhteyttä kokivat nämä veljet. Ohjatkoon tämä, mitä olemme tässä lukeneet, yhä syvempään jumalasuhteeseen - mutta myös lämpimiin ja veljellisiin suhteisiin toistemme kanssa. Näin meidän olisi/on helpompi elää - ja evankeliumi menee paremmin eteenpäin. Pitäkäämme todellinen sydämen rukous elävänä keskuudessamme ja kohtaamisissamme - jokainen kohtaaminen voi olla myös viimeinen...
Jatkan - jHs.
_______________________________
Jumalan armo; se ainoa asia, jonka kautta olen saanut tulla armahdettujen syntisten joukkoon, haluaa vaikuttaa sydämessäni armollisuutta lähimmäisiäni kohtaan - niitä, jotka ovat vielä armon ulkopuolella, mutta eivät ulottumattomissa, sekä niitä, jotka ovat jo astuneet armon purtee; ja välimatkakaan ei ole este.
(Jouko Kuusjärvi)
_________________________________
Tiistai. 9.7 astetta miinuksella myöhäisen ylösnousun aikaan. Selkeää. Hiukan tullut pumpulilunta. Puut olivat kauniita.
Aamupalaa ja kahvia.
Laitoin tulen takkaan
Rukousta. Luin 1. Timoteuskirjettä.
M-L kävi hammaslääkärissä.
Kahvia.
Laittelin Rintamaposteja kuoriin ja vein ne postiin - niille, jotka saavat sen postin kautta. Joitakin tiputtelin postilaatikkoon - niille, jota ovat ilmoittautuneet rukousrintamaan; kristittyjen yhteiseen.
Ruokaa ja kahvia.
M-L neuloi.
Poljeskelin kuntopyörää 50 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Iltapalaa ja kahvia.
Kirjoitin.
Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä" (Kol. 4:5).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti