6.11.2025.
Jouluihmisille ainakin tämä on jo joulunalusaikaa.
Taitaa olla muillekin.
Meillekin aikaisemmin vielä enemmän.
Mieleen nousee muistoja Lapista.
Joulunalusajoista siellä.
Se vain oli erilaista aikaa.
Elimmehän siellä
- voisi sanoa -
suuren osan elämästämme.
Elokuusta 1978, vuoden 1981 loppuun,
Enontekiöllä ja Muoniossa,
sekä uudestaan Enontekiöllä, lokakuusta 1987, lokakuuhun 1995.
Molemmilla kerroilla selkeä syy mennä Lappiin, oli Jumalan johdatus.
Mennä evankeliumintyöhön sinne.
Täytyy sanoa, että joulunalusaika oli siellä erityistä aikaa.
Minun mielestäni.
Jouluiset valot talojen ikkunoissa
pääsivät siellä oikeuksiinsa.
Niitä oli runsaasti.
Joululaulut soivat meilläkin hyvissä ajoin ennen Joulua.
Yksi
- iso asia -
joka kuului siellä joulunalusaikaan,
oli joululehtien myynti.
Kultalyhteen.
Hyvän Sanoman.
Hyvän Paimenen..
Enontekiöllä olivat ahkeria joululehtienmyyjiä myös kaksi Pirjoa
- Pirjo Kovalainen, myöhemmin Huttunen ja Pirjo-Päivikki Poukka, myöhemmin Häkkinen.
Tero - vanhin poikamme - oli ensimmäisen kerran Lappiin muutettuamme, n. 8 vuotias. Hän - ja hänen kanssaan - myytiin joululehtiä. Hän myi joululehtiä myös Haminaan muutettuamme, Haminassa ja Vehkalahdella. Häntä jopa useassa paikassa odotettiin tulevaksi joulunalla. Tero on tullut lapsena uskoon, on säilynyt uskossa ja tekee Jumalan valtakunnan työtä, kuuluen mm. Tampereen helluntaiseurakunnan vanhimmistoon. Tero jäi Haminaan, muuttaessamme uudemman kerran Enontekiölle.
Timo - nuorin poikamme - syntyi Enontekiöllä 1979 - eli sillä ensimmäisellä reissullamme -
oli jo toisella reissullamme myymässä joululehtiä - paljon. Timo on myös tullut lapsena uskoon, on säilynyt uskossa ja tehnyt - ja tekee evankeliumintyötä. Jopa evankelistaksi siunattuna. Hänkin Uuraisilla vanhimmistoon kuuluneena. Musiikki ja hyvien laulujen tekeminen, on hänen vahva alueensa. Sillä lahjallaan hän on palvellut - ja haluaa palvella - Jumalan valtakunnan työssä.
Kolmas lapsemme - Terhi-Marja - syntynyt 3 vuotta myöhemmin kuin Tero. Terhi-Marja ei ole paljon myynyt joululehtiä, mutta tekee jatkuvasti, monipuolisesti, Jumalan valtakunnan työtä, mm. lasten ja nuorten parissa, ja muutenkin. Hän oli pitkähkön jakson Venäjällä, Vienan Karjalassa, tehden työtä erityisesti lasten ja nuorten parissa.
Taisin kirjoittaa tämän siksi, että on arvokas asia ohjata lapsia evankeliumin työhön, pienestä pitäen.
Itsekin olen myynyt joululehtiä ja ollut lasten kanssa niitä myymässä.
Lähti tämä kirjoitus vähän eri teille, kuin olin ajatellut, mutta jatkampa - jHs - vielä jotain tuosta joululehtien myynnistä...
(Jouko Kuusjärvi)
______________________________
Hyvällä tilaisuudella ei ole kuin otsatukka.
Näin sanotaan.
Ja tottahan se on.
No, minulla sitä nyt ei enää ole.
Otsatukkaa.
Totta on kuitenkin,
että voin
- niin kuin sinäkin -
ottaa tilaisuudesta vaarin -
niin kuin entinen mummokin teki -
ja tarttua siihen asiaan kuin kulloinkin pitää.
Ehdottomasti tärkein -
edelläkuvatunlaiseen tilanteeseen liittyvä -
asia on etsikkoaika.
Se aika, jolloin Jumala kutsuu ihmistä yhteyteensä.
Pelastukseen.
Sekin voi lipua ohi.
Jos ei siihen tartuta.
Etsikkoaika on suuri mahdollisuus.
Joka voidaan käyttää oikein.
Taikka väärin.
Jumalan Sana kehottaa meitä:
Sinua.
Minua.
Perheitämme.
Kaupunkiamme.
Kuntaamme. Maatamme.
Ottamaan vaarin etsikkoajastamme.
Jerusalemin kaupungille itse Jeesus sanoi, ennustaessaan sen hävityksen:
"Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin itki hän sitä ja sanoi: Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mitä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta; ja kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat; eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, SENTÄHDEN ETTET ETSIKKOAIKAASI TUNTENUT"
(Luuk.19:41-44).
Tämä profetia toteutui n. 70 jKr.
(Jouko Kuusjärvi)
__________________________
Torstai. 5-6 astetta lämmintä ylösnousussa. Aurinkokin alkoi paistelemaan.
Aamupalaa ja kahvia.
Poljeskelin kuntopyörää 15 min. Samalla rukousta. Parvekkeella.
Luin Matteuksen evankeliumia. Rukousta.
M-L meni kylälle asioille.
Minä menin 11.30:ksi One Way -seurakunnan tiloihin "Yksinkertaiset" -videon kuvaukseen. Erno Mannin kanssa keskusteltiin. Aiheena ol: seurakunta. Lahtelan Veikko ja Lakosen Kari olivat "purkittamassa."
Kotiin päästyäni ryyppäilin munkkikahvit. M-L oli kylältä ostanut munkkeja.
Kirjoitin.
Ruokaa.
Kirjoitin.
M-L leipoi tänään - ainakin täytekakun pohjan ja sämpylöitä.
Iltapalaa ja kahvia.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Näkyi taivaalla pyöreä kuu.
Siunausta!
Ps. "Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa" (Korkeaveisu 2:15).
Luin vähän kirjaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti