20220706

 5.7.2022. 6.45 nousimme Mäntyluodossa. 17 astetta lämmintä. Sininen taivas.  Aamupalaa ja kahvia. Minä kongilla koko ajan, M-L osan. Viilehköä kun tuulenvire. Luin Jesajan kirjaa. Lähdimme akirkolle kauppareissulle. Rasaniemessä, kun M-L alkoi astumaan veneestä pois, niin toinen jalka ei noussutkaan veneenlaidan yli. Vene kallistui ja ote heltisi laidasta. Siitä selälleen veteen. Minä vetämään kädestä. Ote ei pitänyt. Sitten kainaloista. Kaaduin minäkin istualleni veteen. Ajelimme takaisin saareen. M-L vaihtoi vaatteet. Minäkin kiersin enimpiä vesiä pois. Uudestaan mantereelle ja siitä kirkolle: Tokmannille ja Sokkarille. Bensaakin ostimme autoon, ynnä jätskit - mutta ei autolle. Takaisin rantaan ja saareen. Tultua tein lehtevän vastan. Sitten olikin aika lähteä hakemaan omia, ei vieraita, Rasaniemestä. Ennätin siellä tehdä luonnonkukista kimpun saareen, kun Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel tulivat. Ajoimme saareen. Joimme tulokahvit. Alkoi satamaan aikalailla. Emilia ja Daniel kävivät soutelemassa. Daniel virvelöi. Denis laittoi kiviä, jotka nostelin viime kesänä järvestä, ja sepelisoraa, jonka toimme heidän pihastaan tänne, nuotiopaikan ympärille, jonka valoi viime kesänä, tuohon isojen kivien väliin. Söimme. Terhi-Marja, Emilia ja Daniel soutelivat. Daniel virvelöi. Laitoin saunan lämmite. Deniksen kanssa saunoimme. Järvessäkin kävimme ja uutta vastaa käyttelimme. Aurinko paistoi. Joimme kahvia, M-Ln paistamien lettujen kanssa. Olisiko ollut liki 19 kun lähdin viemään Terhi-Marjan, Deniksen ja Emilian mantereelle. Danielkin oli mukana, mutta hän jäi kanssamme saareen. Paluumatkalla Daniel uisteli 2 ahventa, sekä virvelöi yhten hauen. Toinen lähti irti veneen vieressä. Moottori sammui kun lähdimme länsirannalta mökkiä kohti. Niinpä tultiin soutaen. Satavannäköinen pilvi lipui yllemme. Kun olimme saaneet veneen teloille alkoi satamaan kovasti ja tuulemaan. Sateen jälkeen näkyi eteläpuolella vahva sateenkaari, lupauksen kaari. Jumalan asettama. Eri kuin se kaari, jonka ns. sateenkaariväki on piirtänyt itselleen. Siihen ei Jumala mielisty. Daniel perkasi kalat. Ennen sitä jo laittoi tulet uuten nuotiopaikkaan ja halstrasi kalat. Söimme ne ja vähän muutakin iltapalaksi. Auringonlasku Pohhsselän taa oli kaunis. Niissä main Daniel astui vielä veneeseen ja kävi virvelöimässä vastapäisen saaren rannassa. Pieniä ahvenia. 23 jälkeen mummi, vaari ja tyttärenpoika kävivät kukin tilalleen unta odottelemaan. Siunausta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti