16.4.2022.
Lauantai - Pääsiäislauantai. 3.4 astetta plussalla ylösnousussa. Vähän harmaa taivas. Aurinko kuitenkin kuumotteli.
Aamupalaa ja kahvia.
Luin Psalmien kirjaa. Rukousta. Valmistautumista päivän tilaisuuteen.
Ajelimme M-L:n kanssa Vapaakirkolle, jossa alkoi klo 12 SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteinen Rukous- ja paastolauantai. Johtelin tilaisuuden. Iloitsin suuresti yhteisestä rukouskokoontumisesta, jossa oli neljänlaisesta seurakunnasta, joita kaupungissamme on, edustajia paikalla. Uskon, että taivaassakin tykättiin/tykätään tämänkaltaisista uskovien kokoontumisista. Paikalla oli n. 30 henkeä.
Tervetulleeksi kokoontumiseen meidät toivotti Vapaaseurakunnan puolesta, vanhimmiston jäsen, Kaarlo Hakasalo. Hän luki myös Raamatun paikan ja johti rukoukseen. Sydämelliset kiitokset Vapaaseurakunnan vanhimmistolle, että he antoivat Vapaakirkon käyttöön yhteistä rukoustilaisuutta varten! Sekin jo osaltaan kertoo jotakin kristittyjen yhteydestä, että näin voimme kokoontua eri seurakuntien kokoontumispaikoissa. Viime kuun samanniminen kokoontuminen oli Helluntaiseurakunnan rukoushuoneella ja toukokuun kokoontuminen on One Way-seurakunnan rukoushuoneella. Siitä tarkemmin piakkoin - päivä on kuitenkin La. 21.5.2022. Laitahan allakkaan!
Yhteislauluihin meitä johtelivat Seija Suuronen, kitara ja Antti Pietilä, harmonikka. He esittivät myös ukrainalaisen koskettavan laulun: On mulle rakkahin, tää joukko pyhien... Raija Kalenius johti meitä myös pariin lauluun, Antin harmonikalla säestäen.
Klo 12 jälkeen piti Eija Manni lyhyen puheen ja klo 13.30. Ensio Manni. Molemmat puheet olivat koskettavia.
Kuuntelimme ja katselimme videolta Presidentin rukous-laulun. Sanat ovat presidentti Kyösti Kallion rukouksesta talvisodan aikoihin. Hän oli uskovainen presidentti. Sävelen rukoukseen on tehnyt Kristoffer Streng. Hän myös lauloi laulun, kahden muun henkilön kanssa.
Muuten käytimme aikaa rukoukseen. Erityisinä aiheina olivat: Ukraina/kautta venäjä, Eurooppa, Suomi ja "Se löytyi-valtakunnallinen, yhteiskristillinen, mediamissio, joka on syksyllä 2020.
Äänentoistoa kokoontumisessamme hoiti Viljami Kovanen.
Tilaisuuden järjestäjänä toimi Häkkilän - Peltokylän - Kohmun yhteiskristillinen rukouspiiri.
Kiitos Jumalalle, että saimme rukoilla yhdessä! Kiitos kaikille tehtävissä palvelleille! Jatkakaamme yhdessä rukousta, eri seurakuntiin kuuluvina kristittyinä! Voimistukoon näky siitä vain entisestään!
Sää oli kaunis, keväinen. Aurinko paistoi.
Kotiin tultuamme aloimme heti seuraamaan tilaisuutta Kolarin helluntaiseurakunnan järjestämiltä Pääsiäisjuhlilta, jotka alkoivat eilen. Siinä samalla M-L laitteli ruokaa ja söimme. Kahvia myös.
Seurasin klo 11 tilaisuuden jälkiseurantana. Klo 18 tilaisuuden saimme taas seurata ihan livenä. Fasebookin kautta ne tulevat. Jatkuvat Maanantaihin. On hyvä asia, kun tuollaisia kokouksia järjestetään.
Iltapalaa ja kahvia.
Luin Arkkipiispa Tapio Luoman haastattelun, jossa hän myös otti kantaa Päivi Räsäsen asiaan. Olenkin odottanut - muutkin - että jotakin kuuluisi luterilaisen kirkon taholta Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan oikeudenkäynnin jälkeen, mutta hiljaista on ollut. Nyt tuli kannanottoa korkealta taholta - arkkipiispalta. Se, mitä hän sanoi, oli mielestäni ala-arvoista. Tällä en tarkoita, etteikö saisi sanoa, sillä onhan Suomessa sanan- ja uskonnonvapaus. Olisi ollut arkkipiispalla hyvä tilaisuus sanoa jotain Raamatun sanan mukaista, mutta hän sanoi päinvastaista. Viimeaikoina toisissa yhteyksissä kuultulausahdus: Naamarit on nyt riisuttu! sopii tähänkin. Arkkipiispa liputtaa nyt täysillä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen puolesta. Puoli on valittu jo aikaisemmin, mutta yhä räikeämmin tuodaan väärää opetusta esille, sieltä, mistä pitäisi kuulua aivan toisenlaista viestiä. Päivi Räsänen - ja myös piispa Juhana Pohjola - ovat suoraselkäisesti tuoneet esille Jumalan sanan mukaista opetusta ja kantaa, mutta myös luterilaisen kirkon voimassa olevaa kantaa, joista molemmista arkkipiispa ja suurin osa piispoista taitaa olla luopunut. Tällaiset - Jumalan sanan vastaiset - olivat tämän Pääsiäisen sanat arkkipiispalta. Meidän tulee rukoilla hänen, piispojen ja luterilaisen kirkon kannanottojen ja työn - niin kuin muidenkin hengellisten yhteisöjen työn, työntekijöiden ja johtajien puolesta, että jumala armahtaisi.
Tässäkin haluan tuoda esille sen vakavan asian, että Suomen kansa on vakavassa tilanteessa tässä historiansa hetkessä! Ei ensimmäiseksi itäisen naapurimme aikeita ajatellen, vaan siksi, että olemme hyljänneet Jumalan ja Hänen Sanansa. Olemme kansakuntana tuomionalaisessa olotilassa! Suurelta osin on kuitenkin niin, että me emme edes tiedä sitä. Asiantilan sisäistäminen olisi meille - erityisesti uskoville - tärkeää juuri nyt, eikä joskus muulloin. Se, mitä mahdollisesti kansamme kohdalla tapahtuu, on seurausta jumalattomuudestamme; siitä, että olemme pitäneet kaikkivaltiaan Jumalan pilkkanamme ja toimineet lakiemme ja elämämme suhteen - hengelliset yhteisöinäkin välinpitämättöminä, jotkut niistä jopa eturintamassa edistämässä Jumalan Sanan vastaisia asioita. Missä näkyy hengellisten yhteisöjen elämässä - esim. seurakuntien elämässä - se, että maamme on nyt niin vakavassa tilanteessa? Maamme ja kansamme kohdalla on sellainen tilanne, että meitä ei pelasta mikään muu, kuin kansallinen, kaikkia kansankerroksia koskettava, voimakas, hengellinen herätys. Se, että paljon ihmisiä kääntyy Jumalan puoleen, pyytää Häneltä armahdusta syntiensä vuoksi; tulee uskoon. Meidän uskovien parissa on nyt suurta tilausta rohkealle kristillisyydelle; rohkealle uskolle! Tehtävämme nyt on rukoilla täydellä vakavuudella ja laajalla rintamalla. Tehtävänämme nyt on myös olla laajalla rintamalla, rohkeasti, tavoittamassa ihmisiä, täydellä vakavuudella, evankeliumin kanssa.
Siunausta!
Ps. "-Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset" (1. Piet. 4:17).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti