20210122

22.1.2021.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ? 

Otsikko viittää erityisesti aikaan, jota vietämme ja elämme - korona-aikaan..Kokoontumisrajoitusten ollessa voimassa seurakunnatkin joutuvat toimimaan eri tavalla kuin normaalisti. Joudutaan "kehittelemään" - ja on jouduttu - nykyhetkeen soveltuvia muotoja seurakunnan työhön. Median rooli on korostunut. Siitä voi olla siunausta ns. normaaliaikoihinkin.

Henkilökohtaiset kohtaamiset ihmisten kanssa jäävät helposti vähäisiksi. Olemme Suomessakin tottuneet elämään miltei täysin kokouskeskeistä seurakuntaelämää. Kun ajattelemme esim. henkilökohtaista tehtäväämme uskovina; jossa keskeinen meille uskottu tehtävä on olla Jeesuksen todistajia ihmisten parissa, niin tiedämme, että meidän "seurakuntakulttuuriimme" ei sellainen kovin suuressa määrin kuulu - eikä sellaiseen paljon kiinnitetä edes huomiotakaan. Kuitenkin se on ydintehtävämme; evankeliointia ja evankeliumin eteenpäinmenemistä ajatellen keskeinen asiamme uskovina henkilökohtaisesti. Etsiessämme Jumalan Pyhän Hengen johdatusta, tämä Raamatun antama malli toimii aina.

Syy, miksi erityisesti "koin tarvetta" kirjoittaa, on kuitenkin asia, joka on uskovan ja seurakunnan elämässä vieläkin perustavaa laatua olevampi. Se on rukous - asia, joka on ensin ja jatkuvasti. Jos ihmettelemme ja kyselemme: Mitä voisi tehdä, kun on tällainen "sulku-aika", niin tämä kaikkein tärkein "työmuoto" on täysin avoimesti; ilman minkäänlaisia sulkutoimenpiteitä ja            -suosituksia käytettävissämme. Rukous on asia, jota Jumala haluaameidän nyt "viljelevän" enemmän - runsaasti. Sen kautta Jumala toimii ja näemme hedelmää rukousvastauksina.

Korona-aika on etsikkoaika (myös) seurakunnille! Erityisesti Jumala haluaisi johdattaa meitä nyt rukoukseen. Suomeen on syntynyt runsaasti rukousliikkeitä ja -rintamia. Myös kristillisissä medioissa on paljon viikottaisia rukousohjelmia. Se on Jumalan työtä ja siunaus, josta saadaan niittää siunausta. Kuitenkin seurakuntien rukouselämä saattaa olla ihan "lastenkengissä" - rukousta ja rukoilijoita on vähän. Rukoustilaisuuksissakin suuri osa tehdään jotakin muuta kuin paneudutaan rukoukseen - eli siihen, miksi yhteen on tultu.

Älkäämme menettäkö etsikkoaikaamme seurakunnissamme ja elämässämme! Jumalalla on "kutsu päällä" nyt - ja se kutsu on kutsu rukoukseen, Hänen kasvojensa etsimiseen.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858

jouko.kuusjarvi@gmail.com

xxxxxx

Tulee taas huomenna Lauantai - se niin mukavan leppoisa sana. Taitaa juontaa juurensa lapsuudesta. 9.1 astetta oli pakkaella noustessani Perjantaihin - ihan miltei "normaali-ihmisten" aikoihin. Taivas oli harmaa. Lunta oli tullut, sanoisinko, ihan aimo annos. Se oli samanniminen ruokailupaikkakin aikaisemmin, vähän ennen Vaalimaan raja-asemaa. M-L oli käynyt viemässä Emilian kouluun 8:ksi.

Aamupalaa ja kahvia. Luin Galatalaiskirjettä. Rukousta.

Kahvia.

Tein lumitöitä - mikä on ihan mukavaa raittiissa ilmassa oleskelua.

Lumien siirtelyn jälkeen nostin sivakat talon seinustalta ja lähdin aukaisemaan latua. Hiihto/rukouslenkki pihaladulla kesti 1h 30 min. Se lenkki, jonka minä lasken yhdeksi lenkiksi pihalla, kestää n. 6 min. kun ihan rauhallisesti kahluttelee.

Samaan syssyyn toin puut liiteristä sisälle. 

Ruokaa ja kahvia. M-L oli tehnyt hyvää ruokaa, jossa oli uunissa paistettuna lihapullia ja munakasta levyksi pellillä. Ainakin paprikaa oli mukana. Kahvin kanssa maistui sämpylä, joka oli juuri paistettu ja vielä lämmin. Siihen kun päälle laittoi voita ja voin päälle mansikkahilloa, niin oli hyvää.

Laitoin tulen takkaan.

Poljeskelin yli 30 min. kuntopyörää. Samalla luin kirjaa. Minulle oli yllätys - en sitä aikaisemmin tiennyt - että Aleksis Kiven näytelmä: Lea, on hengellinen näytelmä. Nyt tieän. Se pohjautuu Raamattuun; keromukseen Sakkeuksesta. Hyvällä tavalla siinä tuodaan esille Sakkeuksen uskoontulo. Lea on Sakkeuksen tytär, josta tulee Jeesukseen uskova ennen kuin isästään.

Iltakahvit. M-L oli juuri paistanut omenapaistoksen, jota oli kahvin kera mukava pistellä suuhunsa.

Seurasin uutiset.

xxxxxx

"Aika ei riittäisi seuraamaan Jumalan voimallisia liikehtimisiä kautta sukupolvien. Näky toisensa jälkeen on tulvehtinut taivaasta ihmisten sydämiin - ilmestys toisensa jälkeen kautta aikojen. Jokaisen uuden ilmestyksen saavuttua vanha vallitseva uskonto on noussut raivokkaaseen vastarintaan; mutta uusi päivä on koittanut, eiliset olivat menneet ainaiseksi. ...

Entäs tänään? Ja entäs huomenna? Kuuluvatko kaikki herätykset menneisyyteen? Täytyykö tämän surullisen ja vanhan maailman jäädä eilispäivän herätysten alttarien ääreen, joista tulet ovat jo sammuneet, milloinkaan tuntematta sitä iloa ja voimaa, minkä vierailu taivaasta tuo mukanaan?

Ovatko Jumalan Hengen voimalliset liikkeet maailman pelastamiseksi olleet sidottuja uskonnollisiin järjestelmiin, jotka elävät vain oman loistonsa valossa? Ei! Ei! Tuhat kertaa ei!"

(Tommy Hicks, Jumalan Voima kuuluyu sinulle, Ristin Voitto r. y. 1965, s. 49). 

Siunausta!

Ps. "Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala (Ps. 18:47).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti