16.8.2021. Sydämelliset ja ra(ila)kkaat onnittelumme - vielä tässäkin - Milenalle, toiseksi nuorimmalle lastenlapsellemme, täyttäessäsi tänään 7 vuotta! Taivaan Isän siunausta sinulle! Heräsimme uuteen päivään asuntoautossa, Pulmankijärven ja Nuorgamin välisen tien laidassa. Paikka oli maisemiltaan hieno. Aitoa Lappia, aivan Suomen päälaelta. Aikaisin emme nousseet. Pilvipoutaista. Aurinkokin välillä paistoi. Lämmintä 9 astetta. Tuuli niin ylhäällä tunturissa oli viileä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja. M-L omasta kohdastaan. Hän luki meille myös luvun Virtoja erämaassa kirjasta. Rukoilimme. Käppäilimme hieman raikkaassa tuulessa lähiympäristössä. Sitten vain autonnokka kohti Nuorgamia. Se olikin jyrkähköä alaspäin laskettelua. Ja maisemat! Nuorgamissa lisimme huoltoasemalla vettä auton vesitankkiin. Kaunista ja mahtavaa Tenon vartta Utsjoelle, jossa pysähdyimme Tenon yli Norjaan menevän sillan lähellä olevalle P-paikalle. Joimme siinä nes-kahvi/korppukahvit. M-L hoiteli netin kautta myös pankkiasioita. Jatkoimme Utsjoelta Tenon vartta kohti Karigasniemeä. Hieno väli. Tuntureita riittää. Mm Nuvvus-Ailigas. Joki nyt vähävetinen. 16 maissa pysähdyimme laittamaan ruokaa. M-Ln sitä valmistaessa menin minä jyrkän rinteen joelle. Mukava oli Tenossa pulahtaa. Kahlasin matalassa vedessä kuivillaan olevalle hiekkasärkälle. Joelta ylösnousussa piti välillä käyttää nelivetoa. Ruoka oli hyvää: riisiä ja kanakastiketta, salaattia. Kahvit päälle - ja suuhunkin. Soitin Milenalle. Pikkusisko Minjakin oli puhelimessa. M-L laittoi onnittelujamme "perekunnan vatsapin" kautta. Karigasniemellä emme pysähtyneet. Siinä Norjan puolella lähellä on Karasjoki, joka on meijjänkin perheen jäsenille tuttupaikka Pohjois-Kalottikonferensseineen, joita "pinse-Iisak" Iisak Hansen johteli. Ne olivat todellisia helluntaikonferensseja, net. Olin mukana pitämässä - mm. Vaaran Eskon kanssa - telttakokousta Karigasniemessä. Uula Kitti - jonka kotikylän ohi tänään ajoimme - oli tulkkaamassa puheitamme saameksi. Karigasniemestä ajelimme Kaamaseen. Se ei ole mukava väli. Mäkeä ylös alas ja jatkuvaa keltaista viivaa. Ei oikein näkymiäkään. Polttoaineen merkkivalo alkoi palaa. Jatkoimme Inariin, jossa M-L kävi kaupassa ja otimme "löpöä" tankkiin. Matka jatkui Inari-Pokka tietä. Ohi Lemmenjoen tienhaaran ajoimme. Sinne, Njurgalahteen on ainakin pari vaellusta päättynyt. Häävaelluksellammekin siellä olimme. Jonkin matkaa ohi Lemmenjoen tienhaaran löysimme yöpaikan joen varresta. Siihen pysähdyimme n. 21 maissa. Iltapalaa ja teetä. Tänäänkin on ollut "vatsappiyhteyttä" perekunnan kesken. Mm. sellainen kuva tuli, jossa Pia, Timo, Milena ja Minja poseeraavat täyden mustikkaämpärin kanssa. Siunausta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti