Kiehisen vuolijan Blogi

29.7. Näin meikäläisittäin saarielämässä, oli ylösnousu hyvinkin mieluummin aikainen - vaikkei niin aikainen ollutkaan. 17 lämmintä. Aurinkoista. Tuuleskeli "louna-tuulella." Aamupalat syötyämme ja kahvit/vedet  juotuamme, luin Hebrealaiskirjettä. M-L luki puhelimestaan kohdan Raamatusta. Rukoilimme yhdessä mökin pöydän ääressä. 11.30.maissa lähdimme soutelemaan mantereelle - n. 30 min. 'ruumiinkulttuuria'. Vaihdettuamme autolla vaatteet, ajoimme kirkolle kauppaan. Otimme kaupan vesipisteestä myös kanisteriin vettä. Kävimme myös 'Hannun Aunella" - setäni leskellä. Sieltä ajoimme Synsiölle, Synsiö-päivään 14:ksi. Siellä oli monenlaista ohjelmaa: hauskoja kilpailuja, arvontaa, musiikkia tyttöyhtyeeltä, jossa oli veljeni tyttären tytär Noomi ja kaksi muuta tyttöä, sekä tarjoilua: kahvia, jota oli keittämässä mm.siskoni Pirjo, makkaroita, joita grillaili hänen miehensä Kari, sekä lettuja. Aurinkoinen sää. Minulle kohokohdaksi muodostui - elämäni mission mukaisesti - se, että sain antaa kahdelle ihmiselle Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosen. Toinen heistä oli kilpakävelykaveri vuosikymmenien takaa - kova sellainen. Toinen oli iäkäs sukulaisen sukulainen. Matkalla rannasta kirkolle tipautin yhteen postilaatikkoon samaisen vihkosen. Siihen taloon ostivat kotoani joskus hevosen. Paluumatkalla Synsiöltä tulimme kaupan kautta. Kun M-L kävi kaupassa, kävin minä sillä aikaa tien toisella puolella syömässä kebab-salaatit. Ajoimme rantaan. Sousimme n. 30 min.saareen, jossa olimme 18.15. N. 21-22 lämmintä. Laitoin saunan lämmite. Pian saapuivat Heimo ja Arja - veljeni vaimoineen - moottoriveneellä tuosta järven pohjoispäästä. Kävin velimiehen kanssa saunassa. Hän kävi uimassa, minä en. Nautimme pöydän antimia: teetä, kahvia, minä, vieraiden tuomaa hyvää salaattia ja sämpylöitä, mm. Auringonlasku oli kaunis tänäänkin . Ei kuitenkaan niin voimakkaan värinen kuin parina muuna iltana. Ainahan ne ovat erilaisia. 22 ja jotain lähtivät Heimo ja Arja ajelemaan veneellään kotirantaansa kohti. Mukava vierailu. Eihän sitä kuitenkaan niin usein ole niitä kohtaamisia. Järvi tuli täysin tyveneksi. Taivas kauniin hillityn värinen. Metsässä ei liikahda lehtikään. Taivaalla oli puolesta puolikas  - naurava - voimakkaan keltainen kuu, joka peilaili tyynestä järven kalvosta.