21.4.

Jatkoa 16.4 aloittamaani "kirjoitelmaan", joka on jatkunut päivittäin.

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 6.

Kun Jeesus kuoli ristillä syntiemme tähden, täyttyivät kaikki sitä koskevat ennustukset, joita Jumala oli antanut eri aikoina profeettainsa kautta. Samoin täyttyivät kaikki esikuvat, jotka puhuivat Hänen uhrikuolemastaan. Vanhassa testamentissa niitä on runsaasti. Eilen jo viittasimme israelilaisten suorittamiin uhreihin, joita he uhrasivat "telttatemppelissään", Ilmestysmajassa, erämaavaelluksen aikana ja myöhemmin Jerusalemin temppelissä. Vuosisatoja ja vuosituhansia ennen Jeesuksen ristintyötä näitä uhreja uhrattiin - ja kaikki ne viittasivat Jeesuksen antamaan uhriin. Tuhansien ja taas tuhansien uhrieläinten veri vuosi, kun uhreja uhrattiin. Jumala antoi erämaavaelluksen aikana lakinsa Siinailla juutalaiselle kansalle; sillä matkalla, joka alkoi Egyptin orjuudesta pääsyn jälkeen ja päätyi luvattuun maahan. Silloin he saivat tarkat ohjeet myös temppelin rakentamisesta ja uhritoimituksista siinä.

Ensimmäisen ennustuksen Jeesuksen ristintyöstä löydämme jo Raamatun alkulehdiltä. Syntiinlankeemuksen tapahduttua Jumala puhui käärmeelle, joka sai ensimmäiset ihmiset olemaan tottelemattomia Jumalalle:

"Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän"

(1. Moos. 3:15).

Tässä "esievankeliumissa" kerrotaan "vaimon siemenestä", Kristuksesta, joka tulee ristillä polkemaan rikki käärmeen, Saatanan" pään:

"Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla on kuolema vallassaan, se on perkeleen"

(Hebr. 2:14).

Jo ennen lain antamistakin uhrattiin Herralle. Aadamin ja Eevan pojat, Kain ja Aabelkin uhrasivat:

"Ja jonkun ajan kuluttua tapahtui, että Kain toi maan hedelmistä uhrilahjan Herralle; ja myöskin Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista, niiden rasvoista. Ja Herra katsoi Aabelin ja hänen uhrilahjansa puoleen; mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut"

(1. Moos. 4:3-5).

Oliko Jumala epäoikeudenmukainen Kainia kohtaan? Ei. Ei Kain ollut tietämätön siitä, mitä tuli uhrata. Heidän vanhempansa olivat antaneet pojilleen opetuksen ja esimerkin siitä. Se uhri, joka kelpasi Herralle, oli verinen uhri - lampaan oli tullut antaa henkensä ja vuodattaa verensä. Aabel oli lampuri. 

Inhimilliselle ymmärrykselle tuntuu vieraalta puhe verestä kristinuskon yhteydessä. Ihminen luonnollisessa tilassaan haluaisi mieluummin kulkea "Kainin linjalla"; kulkea "veretöntä tietä

taivaaseen. Jeesuksen antama uhri ristillä ei ollut kuitenkaan veretön uhri, vaan Hän vuodatti verensä meidän syntiemme tähden:

"Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme se on Jumalan voima"

(1. Kor. 1:18).

Ei ole olemassa kristinuskoa ilman verta - Jeesuksen verta. Sen tähden Jeesuksen ristintyöstä kertovat eläinuhrit Vanhan testamentin aikaankin olivat veriuhreja, jotka saivat täyttymyksensä siinä uhrissa, jonka Jeesus antoi Golgatan ristillä, kun Hän vuodatti verensä:

"...ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamusta"

(Hebr. 9:22).

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Jatkan huomenna.

Nousun aikaan, uuteen päivään, 10.6 astetta lämmintä. Aurinko paistoi aikalailla, vaikka oli pilvistäkin. Fasaani-naaras kuoputteli ikkunan takana. Se on nyt ottanut käyntipaikakseen tämän meidän(kin) ruokintapaikan. Mikäs, mukavahan se, kun aina uutta elämää näkyy pihapiirissä.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Kuuntelimme "Päivän biisin" - joka tulee Terhi-Marjalta. Se tuntuu aina vain paremmalta jutulta - mutta Jumalahan antaa sellaisia ideoita johdatuksessaan. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L pesi ikkunoita ulkopuolelta. Minä sain aikaseksi katkaista yhden puun tuolta pihan reunasta, joka oli kallistunut sireenien päälle. Kyllähän se M-L on siitä jo useammankin kerran muistutellut, mutta nyt se sitten tapahtui. Ja toisaalta, eipähän tuo ole mihinkään siitä karannut, joten ennättipä sen tänäänkin.

Kävin urheilukentällä kävelemässä "päivän köpöttelyt" - 10 km. Taivas oli ihan sininen ja aurinko paistoi sen mukaisesti. Mikäpä siinä oli "karanteenivaarin" talsia. Ja siellähän voi olla yhteydessä ylöspäinkin, korkeammalle taholle, josta asioita ohjaillaan.

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin takkaan tulen.

Kirjoittelin tuota alussa olevaa "kirjoitelmaa." M-L meni kävelylenkille - se kun aurinkokin vain jaksoi paistaa.

Eiköhän sitä tässä illan mittaan tule seurailtua uutisia eri lähteistä. Varmaan syötyä iltapalaakin ja juotua teetä. Tänään ainakin vielä tulee TV7Plussalta Globaali rukousilta, joka liittyy nyt pastorien paasto- ja rukousaikaan. Tarkoitus on sitä seurata klo 21. Päättyy varmaan 23.30 maissa.

Siunausta!

Ps. "Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista, enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut" (Gal. 1:11-12).

20.4.

Jatkoa 16.4 aloittamaani kirjoitukseen - aihe on jatkunut päivittäin.

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 5.

 Armo - onko se ilmaista? Meille se on, mutta Jumala maksoi siitä kalliin hinnan. Eilen jo käsittelimme sitä, millä perusteella Jumala voi olla meille armollinen. Jatkan siitä, sillä se on evankeliumin ydin: Profeetta Jesaja katselee Pyhässä Hengessä - yli 700 vuotta ennen Jeesuksen kärsimistä ja kuolemaa - mitä tulisi tapahtumaan. Se on kuin lukisi evankeliumia niistä hetkistä kun Jeesus koki tuota kaikkea syntiemme vuoksi:

"...mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut"

(Jes. 53:5-7).

Evankeliumit kertovat seikkaperäisesti kuinka tuo kaikki tapahtui. Niissä kuvataan Jeesuksen kärsiminen ja ristillä tapahtunut kuolema. Se oli sijaiskuolema. Jeesus kävi kuolemaan puolestamme. Hän otti sen paikan mikä olisi kuulunut meille syntiemme vuoksi. Johannes Kastaja, jonka Jumala oli kutsunut tuomaan Jeesusta julki juutalaisille, lausui Hänestä:

"Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä." Evankeliumin kirjoittaja Johannes jatkaa: "Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle. Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta"

(Joh. 1:15-17).

Edelleen lainaamme Johannes Kastajan todistusta Jeesuksesta:

"Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Tämä on se, josta minä sanoin: "Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä"

(Joh. 1:29-30).

"Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistaan. Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa"

(Joh. 1:35-36).

Lukiessamme Vanhaa testamenttia, näemme kuinka Jumala oli antanut israelilaisille tarkat ohjeet temppelipalveluksesta. Erityisesti ja keskeisesti siihen kuuluivat erilaiset uhritoimitukset, jotka esikuvallisesti etukäteen katsoivat Jeesuksen Golgatalla antamaan uhriin, kuvaten sitä eripuolilta katsottuna.  

Jeesus oli uhrikaritsa, jonka Jumala antoi kuolemaan maailman synnin tähden. Jeesus suostui vapaaehtoisesti Isän tahtoon, kantamaan syntimme ruumiissaan ristille ja antamaan henkensä puolestamme.

Jatkan huomenna.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858

jouko.kuusjarvi@gmail.com

9 astetta plussalla siihen aikaan kun nousin. Pilvistä. M-L meni jo anivarhain kylälle kauppaan - siihen karanteenilaisten aikaan. Sitä kun tulin eiliten myöhään asti seurailleeksi tuota Globaalia rukousiltaa, niin sitten ei aamulla niin viitsi pomppia aikaisin jalkeille.

Muutama syntymäpäivä jäi huomioimatta silloin kun ne olivat. Mutta eipä siitä niin kovin kauan ole, joten: Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut Huttusen Pirjolle, Enontekiölle, 15.4 olleen syntymäpäivän johdosta! samoin Maritta Latva-Äijölle, 16.4. olleen syntymäpäivän johdosta! Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut myös Pirkko Inkiläiselle, Kanadaan, 18.4. olleen syntymäpäivän johdosta! Samoin Petri Hyytiäiselle tänään olevan syntymäpäivän johdosta!

Aamupalaa ja kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Kuuntelimme "Päivän biisin." M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Huomasimme, että orava kantoi hampaissaan ilmeisesti omaa poikastaan. Tuli tuolta pihan toisesta reunasta ja vei sen jonnekin, liekö liiterin ylisille. Sitten veti takaisin ja kantoi kohta toista poikasta hampaissaan. Jostain syystä sen jättäminen ei onnistunut sinne, minne piti, koskapa painoi takaisinpäin poikanen hampaissaan. Jonkinajan kuluttua taas takaisin poikanen hampaissaan. Sitten se sen jonnekin jätti. Mikähän operaatio lienee ollut? Oliko joku alkanut edellisessä paikassa häiritsemään, taikka vainoamaan?.

Uutisten seurailua.

M-L hieman pihanreunoja haravoitsi. Minä menin urheilukentälle 10 km kävelylenkille. Taisi olla n. 10 lämmintä.

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin takkaan tulen.

Kirjoittelin yksinkertaista kirjoitelmaani blogiin - sitä, jonka aloitin 16.4.

Kahvia.

Naaras-fasaani ilmestyi toisen kerran lintujen ruokintapaikalle siemeniä kuoputtelemaan, nokalla ja jaloilla.

Iltapalaa ja teetä.

21 jälkeen seurailin Globaalia rukousiltaa liki puolilleöin, TV7Plussalta.

Siunausta!

Ps. "Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen" (Ilm. 22:21).

19.4.

Jatkoa 16.4 aloittamaani kirjoitukseen. Otsikko sama.

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 4.

Jumalan armo on olemassa jokaista varten. Aiemmin jo totesimme, että jokainen meistä on - ja henkilöön ei katsota - syntinen ja sen vuoksi erossa Jumalasta. Tuomion alla ja matkalla kohti iankaikkista kadotusta. Tiesitkö, että Jeesus puhui kadotuksesta aika paljon - jotkut ovat uskaltaneet sanoa, että Hän puhui kadotuksesta enemmän kuin taivaasta. Syntinen ihminen ei voi suoraan kohdata pyhää Jumalaa ja Hänen armollisuuttaan. Millä perusteella Jumala voi tarjota meille syntisille armoaan? 

Olemme jo aikaisemmin sivunneet tätä asiaa, mutta tuon sitä esiin toisten raamatunpaikkojen kautta:

"Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet. Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: 

että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, 

kirjoitusten mukaan, 

ja että hänet haudattiin

 ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, 

kirjoitusten mukaan"

1. Kor. 15:1-4).

Lihavoitu teksti kertoo meille syyn siihen, miksi Jumala voi olla syntiselle ihmiselle armollinen. Olemme juuri viettäneet Pääsiäistä ja muistelleet Kristuksen kärsimistä ja kuolemaa syntiemme tähden, sekä Hänen ylösnousemustaan kuolleista. 

Synnin tahraamasta maailmasta ei voinut löytyä minkäänlaista apua ihmisen syntikysymykseen. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin Jumalan syntyä ihmiseksi. Sen muistoksi vietämme Joulua. Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta. Jumala antoi ainokaisen - ainutsyntyisen - Poikansa syntyä maailmaan siksi, että Hän valmisti Hänen kauttaan meille pelastuksen synneistämme:

"Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuolemansa kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on perkeleen"

(Hebr. 2:14).

"Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristinkuolemaan asti"

(Fil. 2:5-8).

Jeesuksen maan päälle tulon suurin syy oli se, että Hänet ristiinnaulittiin meidän syntiemme tähden.

Jatkan huomenna. ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS-kirjoitusta voi halutessaan jakaa sosiaalisessa mediassa - ja missä vain. Samoin koko blogia.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858.

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Tulimme taas Sunnuntaihin. Karanteeniviikotkin ne menevät, että vilisevät. Ei ainakaan sen vuoksi ole aika tullut pitkäksi. Tietenkin ikävä asia sinänsä tämä Korona-pandemia. Olemme rukoilleet, että se, mitä Jumala haluaa tämän vitsauksen kautta tapahtuvan, toteutuisi. Ajattelen lähinnä sitä, että ihmiset kääntyisivät Jumalan puoleen ja uskoisivat Jeesukseen - eihän meidän pelastumiseksemme Jumalan valtakuntaan mikään muu asia auta. Syntisyyteemme - ja sellaisiahan me "jok´ikinen iikka" olemme -  on Jumalalla vastaus olemassa Jeesuksessa kristuksessa. Myös meidän kohdallamme, jotka jo uskomme Jeesukseen, tämä Korona-aika voi osoittaa/ja on voinut jo osoittaa, että emme elämässämme ole olleet kokonaan Herralle antautuneita. Olemme voineet joutua tarkastelemaan elämämme tärkeysjärjestyksiä - sitä, mille me oikeasti elämme. Korona-aika on hyvää aikaa laittaa rukouselämäänsä kuntoon henkilökohtaisesti. Samoin aviopuolisoiden yhteistä rukouselämää. Kuten myös perheiden yhteistä rukouselämää. On hyvä koota lapset ja aikuiset - koko "pere" - yhteiseen rukoushetkeen. Sitä ei saa/tarvitse ujostella. Sehän on Jeesukseen uskovien ihmisten "ydinelämää". Se voi alkuun tuntua vaikealta, jos ei siihen ole tottunut, mutta siihen voi opetella. Elämme etsikkoaikaa myös seurakuntien yhteistä rukouselämää ajatellen. Pandemian jälkeen olemme "testissä" sen suhteen, kuinka Jumalan kutsu rukoukseen on mennyt perille. Kristittyjen yhteiseen rukoukseenkin Jumala tahtoisi meidän katsovan - onhan se kaikkien Jeesukseen uskovien "tyvi asiaa", sillä "tyvestä puuhun noustaan."

Sitä kun puolille öin "kukkuu" - Globaalia rukousiltaa seuraillen - niin kellokin on joutunut jo "jonnii verran" kun aamulla pehkuista kuoriutuu. Silloin kun se tapahtui, oli 9.4 astetta lämmintä. Hieman näjyi tuulahtelevan. Pilvistäkin oli. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Hesekielin kirjaa.

Kuuntelimme ja katselimme taltioinnin seurakuntamme Sunnuntaijuhlasta - sitä kun ei seurakuntavoi Koronan vuoksi sinne rukoushuoneelle rientää. Arto Riihinen johti tilaisuuden ja puhui. Eljas Riihinen lauloi, kitaralla itseään säestellen. Saarnan piti Anne Hyppönen, pastorskamme. Tekniikka tekee nykyään mahdolliseksi seurakuntayhteyden - niille, jotka voivat katsoa netistä lähetystä. Uskotv:sta voi Saarijärven seurakunnan kohdalta tilaisuutta katsoa.

Kuuntelimme myös "Päivän biisin", jossa oli sanomana, että aika rientää ja kello käy, mutta näkyykö hedelmää.

Kävin urheilukentällä "päivän käppäilyt" - sunnuntaikävelyt - tekemässä. 10 km.

Palailtuani kotiin ruokaa ja kahvia.

Laitoin tulet takkaan.

Lintujen ruokintapaikalle ilmestyi sellainen lintu, jota ei ole aiemmin ollut. Aika kookaskin, joka ei jää huomaamatta - naarasfasaani.

Tänäänkin on tullut "perekunnan vatsappiin" mukavia kuvia - luontokuvia, ynnä ulkoilukuvia ja mitä onkaan. Mukava yhteydenpitoväline sekin. Minulla kun ei ole sellaista puhelinta, josta voisin seurata tuollaisia juttuja, niin M-L aina lukee omastaan minulle ja näyttää kuvia.

Eiköhän tässä illan mittaan vielä iltapalaa ja teetä tule nautituksi. Klo 21 alkaa taas Globaali rukousilta, jota olen ajatellut liki puolilleöin seurailla.

Siunausta!

Ps. "Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne, ja kasvakaa meidän herramme Jeesuksen kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään" (2. Piet. 3:17-18).

18.4.

Jatkoa eiliseen . aihe aloitettu 16.4.

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 3.

Jumala rakastaa jokaista ihmistä. Rakkaudessaan Hän haluaa olla meille armollinen. Kuitenkin ilman Jumalan armon vastaanottamista elämäänsä jokainen ihminen on Hänen armollisuutensa ulkopuolella. Tämä johtuu siitä, että synti on vienyt meidät eroon Jumalasta:

"Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla"

(Room. 3:23).

"Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle..."

(Gal. 3:22).

"Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kireikkalaiset, ovat synnin alla"

(Room. 3:9).

"Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi"

(Room 11:32).

Syntiinlankeemus - 1 Moos. 3. - sai aikaan sen, mitä olemme edellä lukeneet. Synnin tähden jokainen ihminen on luonnostaan Jumalan armon ulkopuolella ja matkalla iankaikkiseen eroon Jumalasta. Hän on matkalla kadotukseen. Ilman armon vastaanottamista elämäänsä ihminen elää tuomionalaisessa olotilassa:

"Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, silä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen"

(Joh. 3:17-18).

Ihmisten kuulee joskus sanovan, että he eivät halua uskoa sellaiseen "sadistiseen", armottomaan, tuomion Jumalaan, joka kiduttaa ihmisiä iankaikkisesti helvetissä. Toiset taas pitävät kaiken sen, mitä Jumala Sanassaan sanoo, satuna. Tosiasiaksi kuitenkin jää, että ilman uskoa Jeesukseen, ihminen elää elämäänsä luonnollisessa tilassaan tuomion alaisuudessa. Viimeisellä tuomiolla hänet lopullisesti tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen, jota kohti hän, synnin tähden, on elämänsä aikana kulkenut. Tällaisen sanoman välittäjääkin toiset pitävät armottomana ihmisenä. Heidän mielestään pitäisi puhua vain kauniisti Jumalan hyväksyvästä rakkaudesta ja kaikenkattavasta armosta. Niin tärkeää ja keskeistä kuin onkin puhua niistä, on todettava, että tämä on uskonnollisen - uskonnollisen - maailman suuri harha. Suorastaan valheellisuutta ja petosta. Oletko huomannut, että synnistä, tuomiosta ja kadotuksesta ei saisi oikeastaan puhuakaan enää - eikä niistä juuri  puhutakaan. Jos syntiä yleensä on, niin ihmiset itse päättävät mikä on syntiä, ja mikä ei. Ihmiset ovat ottaneet Jumalan paikan. He ovat työntäneet sivuun Hänen Sanansa. Uskonnolliset "harhaanjohtajat" - sellaisiahan todellisuudessa kaikki sellaiset ovat, jotka vesittävät Jumalan Sanan - sokeat sokeain taluttajat, oppi- ja saarnatuoleistaan ja tuomiokapituleistaan, isot ketjut ja ristit kauloissaan, vakavalla naamalla ja -äänellä, julistavat kuulijoilleen, nukuttaen heitä syvempään synnin uneen. Ihmisparkoja, jotka ovat tuomionalaisina matkalla kohti iankaikkista eroa Jumalasta. Tämä ei ole halventamista, vielä vähemmän pilkkaamista - siihen ei ole minulla varaa. Se on vain todistettavasti totta - ja enemmänkin hätähuuto asiain tilasta.

Niin ei tarvitse käydä. Yhä edelleen Jumala rakkaudessaan kutsuu väärällä tiellä kulkevia ihmisiä Jeesuksen luokse ja omistamaan elämäänsä Jumalan armon. Jumala rakastaa, jokaista ihmistä, niitäkin, jotka vesittävät ja muuttavat Hänen Sanaansa. Hän haluaa olla armollinen kaikille, jotka avaavat sydämensä ja ottavat vastaan Hänen armotarjouksensa.

Kiitos Jumalalle jokaisesta Jumalan Sanan julistajasta - suuntaan katsomatta - joka tuo esille iäti kestävää totuuden Sanaa, sitä vesittämättä! Jumala kutsuu kaikkia palaamaan Hänen Sanaansa.

Jatkan huomenna.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Nyt on sitten ihan oikeasti lauantai - kun tämä karanteenissaolo tuntuu muuten joka päivä lauantailta. Aurinko paistoi täydeltä terältä nousun aikaan. 9.9 astetta lämmintä auringon puolella. Valkopilviä sinisellä taivaalla.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia kaikessa rauhassa. Luin Hesekielin kirjaa. Kuuntelimme Terhi-Marjan lähettämän "Päivän biisin" - se sopii hyvin rukoushetken yhteyteen. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Uutisten silmäilyä ja kuuntelua netin kautta.

Kävin 15 km "lauantaikävelyllä." Kävelin keskustaan. Siellä urheilukentällä 6 km. Sitten takaisin kotiin. Aika kova tuuli. Lähtiessä lämmintä yli 6 astetta. Palatessa yli 5.

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Jatkoin blogiin kirjoittamaani kirjoitusta.

Kävimme saunassa.

"Perillisten perreiltä" tuli kuvia kaikenmaailman herkuista, mitä olivat tehneet, tai tekemässä. Siellä jo Milena ja Minjakin valmistelivat suuhunpantavaa. Niimpä mekin paistoimme takanlämmössä kaksi makkaraa ja laitoimme niistä kuvan "vatsappiin". Kun kuva otettiin halstarissa kynttilän takana, niin Timolta tuli heti, että paistuiko hyvin kynttilän liekillä. Terhi-Marja pani paremmaksi: Se on karanteeninuotio.

Niinpä sitten iltapalaksi makkaraa, ruisleipää ja maitoa. Vähän myöhemmin teetä.

21 alkoi tänäänkin Globaali rukousilta. Seurasin sitä TV7Plussalta. Liki puoleen yöhön kesti.

Siunausta!

Ps. "Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän herramme Jeesuksen tuntemisen kautta" (2. Piet- 1:2).

17.4.

Jatkoa eiliseen:

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 2.

Jumalan armo kuuluu kaikille; Hän rakastaa jokaista luomaansa ihmistä. Jumalan sydämen halu on olla armollinen sinulle ja minulle - henkilöön katsomatta kaikille:

"Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille"

(Tiit. 2:11).

Jumalan rakkaus on ihmeellistä, iankaikkista, vaihteluista vapaata rakkautta. Se kohdistuu ihmiseen ilman minkäänlaisia ansioita - Jumala rakastaa silloinkin kun meissä ei ole mitään rakastettavaa. Rakkautensa pohjalta Jumala on Poikansa kautta valmistanut kaikille mahdollisuuden kokea Hänen armonsa henkilökohtaisesti omassa elämässään. Jumalan armoa ei kukaan voi saada omalle kohdalleen ansioidensa kautta. Kukaan ihminen ei ole ansainnut Jumalan armoa, vaan se voi kohdata meidät vain täysin lahjaksi vastaanotettuna:

"Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat"

(Room. 10:12).

"...mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut..."

(Ef. 2:4-5).

Jumala on rikas antaja kaikille - Hän on laupeudesta rikas. Täydellä syyllä voimme sanoa, että Jumala rakastaa sinua ja minua - ja kaikkia muita, olimmepa keitä tahansa - intohimoisella, etsivällä, antavalla rakkaudellaan. Hänen sydämensä haluna on osoittaa meille armoaan ja olla meille armollinen. Jumalalta ei rakkaus lopu. Hänen armoansa riittää kaikille. Jumalalla on "laillinen peruste" olla meille armollinen. Hänen sydämensä on rakkautta täynnä ja hän haluaisi antaa sen tulvia ylenpalttisesti elämäämme:

"Kiitos Jumalalle hänen sanomattomasta lahjastaan!"

(2. Kor. 9:15).

Jatkan huomenna.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Eipä tullut varahin ponkaistua uuteen päivään. Noustua kuitenkin. Plussalla silloin 2.6 astetta. Tuuleskeli, että oikein "puut nujusivat." Lumihiutaleitakin näkyi. Aamupalaa ja kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. "Päivän biisi", jolla Terhi-Marja palvelee, oli taas rohkaiseva, asian ytimeen johdattava ja näköalaa antava. Olen lähettänyt sitä eteenpäin eilen ja tänään n. seitsemään paikkaan.

Kävin urheilukentällä 10 km kävelylenkillä. Kova tuuli. lienee himpun yli 2 astetta ollut lämmintä mennessä kentälle. siellä voi "karanteenivaarikin" rauhassa askeltaa - ei ole tungosta.

Palailtuani lenkiltä söimme. Kahviakin piti "lipitellä."

Laitoin takkaan tulen.

Uutisten lukemista ja seuraamista.

18.30. seurasin netistä Random Eyes-yhtyeen musiikkivideon - sinkun - julkistusta. Tämän vuosituhannen - olikohan se ensimmäisenä vuotena - perustettu yhtye, jota Timokin oli perustamassa. Siinä vaiheessa tuntui, että oli "jotenkin" hengellinen bändi. Tämän hetken "olotilaa" en tiedä. Soisin olevan sanomaa eteenpäin vievä borukka. Sanoituksista en tiedä kun en ole englanninkielen taitoinen. Kuitenkin kaverit taitavat olla kaikki uskovaisia. Tasoahan bändillä kyllä  löytyyTimo oli siitä pois pitkään, mutta meni kitaristiksi "tukkaa pyörittämään". Näkyihän siellä tukat pyörivän - niillä, joilla sellaista oli. 

Kahvia.

Emilia kävi tuomassa meille kauppatavaroita - olivat isän kanssa käyneet "kaapassa." En tosin ennättänyt Emiliaa nähdä, kun käväisi "taravat" tuomassa.

21 olisi taas tarkoitus seurata Globaalia rukousiltaa TV7Plussalta, netin kautta. Liki puolilleöin aina kestää..

Tänä iltana olisin ollut vierailemassa Karstulan helluntaiseurakunnan lähetyspiirissä, jos ei olisi ollut Koronaa. Mannin Eija aikoinaan kutsui.  Se on nyt sellainen aika, että kalenterimerkintöjä saa viivailla yli.

Siunausta!

16.4.

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 1.

Jumala on armollinen. Minua, heikkoa ihmistä, ovat aina puhutelleet seuraavankaltaiset Jumalan Sanan paikat:

"Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa"

(Ps. 103:8).

Kaikkivaltias Jumala on tällainen. Kaikki nuo neljä erikseen mainittua asiaa kuuluvat kuitenkin yhteen. Olen omalla kohdallani todella kiitollinen - enkä edes osaa olla niin kiitollinen kuin minun pitäisi - siitä, että Jumala on tuollainen. Tämä kaikki perustuu Jumalan olemukseen:

"...sillä Jumala on rakkaus"

(1. Joh. 4:8, 16).

Jumalan rakkaus on pyyteetöntä rakkautta. Se on antavaa rakkautta, joka ei valikoi kohdettaan, eikä vaadi vastarakkautta. Pelastus, jonka Jumala ihmisille valmisti, on Hänen suurin ja syvin rakkaudenosoituksensa meitä kohtaan - jokaista yksilöihmistä kohtaan:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä"

(Joh. 3:16).

"Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi"

(1. Joh. 4:9-10).

Jumalan armollisuus perustuu siihen, että Hän on rakkaus. Kun syntinen ihminen kääntyy Jumalan puoleen - Hänen armollisuuttaan tarviten - Jumala on hänelle armollinen. 

Jeesus puhui vertauksen kahdesta miehestä, jotka menivät pyhäkköön rukoilemaan (Luuk. 18:9-14). Toinen miehistä oli fariseus ja toinen publikaani. Jeesus osoitti sanansa erityisesti niille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita ja ylenkatsoivat muita. Fariseuksen rukous oli itsensä kehumista ja toisten - myös publikaanin - alentamista. Publikaanin rukous oli toisenlainen:

"Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen." Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana (alkukieli käyttää sanaa: vanhurskautettuna, samoin Raamattu kansalle-käännös: meni kotiinsa vanhurskautettuna, tuo toinen ei. V . 1992 raamatunkäännös sanoo: vanhurskaana, kirj. huomautus). kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään"

(Luuk. 18:13-14).

Jatkan huomenna - blogia vielä tänään.

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

Puh. 040-0206858

jouko.kuusjarvi@gmail.com

8.7 astetta lämmintä siihen aikaan kun "jalanviljaan" nousin - M-L aiemmin. Aurinko paistoi. Pilvistä. Aamupalaa ja kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Kuuntelimme Terhi-Marjan lähettämän rohkaisevan "Päivän biisin". M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Eilen illalla seurasin Globaalia rukousiltaa TV7Plussalta. Erityisesti liittyi maailmanlaajuiseen pastorien ja seurakuntien työntekijöisen paasto- ja rukousaikaan. 

Kävin kylällä. Vein ison määrän muovia keräyspisteeseen. Sitähän kertyy. Samalla kävin urheilukentällä 10 km kävelylenkillä. Välillä vähän "juostahissuttelinkin." Muutamaan otteeseen satoi lunta. Yksi erä tuli pieniä rakeita niin että rata meni ihan valkoiseksi. Nopeasti sulivat. Aurinkokin kyllä paistoi.

Kotona ruokaa ja kahvia.

Takkaan laitoin tulet.

Illalla paisteli aurinko.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin 21 jälkeen Globaalia rukousiltaa TV7Plussalta, netin kautta.

Siunausta! 

Ps. "Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi" (1. Piet. 1:14-15).

15.4.

 Sehän on taas keskiviikko. Pian viikonloppu. Elämä - ja Korona - jatkuu. Nousu uuteen päivään kylläkin meni vähän myöhäiseksi - mutta eipä kuitenkaan myöhästytty koulusta, eikä työstä, eikäpä varmaan mistään muustakaan. "Eläkeläiskaranteenilaiset." 4.8 lämmintä ja harmaa taivas nousun aikaan.

Aamupalaa - mm. lämpimiä voileipiä, jossa päällä tonnikalaa, juustoa ja raejuustoa - kahvia.

Kuuntelimme Terhi-Marjan "perekunnan vatsappiin" lähettämän "Päivän biisin". M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Luin Hesekielin kirjaa.

Uudenmaan sulku avattiin tänään. Saapi nähdä mitä se vaikuttaa maan Korona-tilanteeseen. Pitkät olivat olleet jonot lähdössä alueelta liikenteeseen.

Olikohan tähän mennessä 72 Koronaan kuollutta maassamme.

Kävin vähän " raittiissa ilmassa" - urheilukentällä, jossa tein 10 km liikuntasuorituksen. Joka toisen kilometrin kävelin ja joka toisen juosta hissuttelin. Ollut taas tänään sellaista säätä kuin eilenkin - satanut lunta vähän väliä. Aurinkoa näyttänyt välillä. Taisi lenkin loppuvaiheissa olla silkkaa vettä.

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin takkaan tulen. Selkeä aurinkoinen sää illalla.

Kahvia.

Uutisten ja luonto-ohjelmien seuraamista - mm. nousuvedestä kertovan ohjelman.

Iltapalaa ja teetä.

Huomenna ajattelin kirjoittaa jotakin aiheesta: ARMOLLISUUS/ARMOTTOMUUS. - ainaskin jotakin - tietenkin, jos jHs. Emmehän me kukaan tiedä olemmeko elossa tai kirjoituskunnossa huomenna.

"Kun rukoilemme, että mahdoton muuttuisi mahdolliseksi, me tunnustamme, että lihan voimalla, omine osaamisinemme ja taitoinemme emme saa aikaiseksi mitään. Siihen tarvitaan Jumalan Henkeä. Kristittyinä meidän ei pitäisi vain myöntyä, että ihmeitä saattaa tapahtua, vaan suorastaan odottaa niitä. En tarkoita sitä, että Jumalan ihmeitä olisi tarjolla niin kuin tavaratalossa tavaraa. Niitä ei ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi hyödyksemme tai joksikin ylellisyystarvikkeeksi. Toki Jumala siunaa meitä, mutta hän ei ole mikään avaruustaikuri, joka taikoo tusinaihmeitä itsekkäisiin pyyteisiimme. Jumala toimii meille mahdottomien asioiden ulottuvuudessa tuodakseen pelastuksen ihmisille ja kunniaa omalle nimelleen. ... Me rukoilemme ja uskomme, että Jumala, joka saa mahdottomista asioista mahdollisia, tekee sen, mihin emme omassa voimassamme pysty" (Carter Conlon, On aika rukoilla, Jumalan voima muuttaa kaiken, Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus KKJMK Oy 2020, s. 130, 131).

Siunausta!

Ps. "Tämä on Herran sana Serubbaabelille, näin kuuluva:Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot" (Sak. 4:6).

14.4.

Tää tuntuu vähän niinkuin olis aina lauantai - tää karanteenissaolo. 4.0 plussalla kun uuteen aamuun astuttiin. Oli satanuty paksuhkon kerroksen lunta - ja hiljakseen sitä leijaili.

Aamupalaa ja kahvia. Kävin laittamassa "eläville" ruokaa ruokintapaikalle. Siellä kun orava etsi kovasti itselleen syötävää. Luin Hesekielin kirjaa. Kuuntelimme Terhi-Marjan lähettämän "päivän biisin" "vatsapista". Seurakuntalaisille s-postin kautta lähetetyn version mukana on myös Terhin kirjoittama lyhyt teksti. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. Empä tätä kerskuen kerro. Se vain kuuluu elämään - ja sen tulee kuulua. Entäpä, jos se ei kuuluisi?

Kävin 15 km kävelylenkillä. Kävelin keskustaan. Siellä urheilukentällä 6 km. Sitten takaisin kotiin. Vähän väliä satoi lunta - hiutaleita tai ryynejä. Aurinkokin paistoi - joskus samaan aikaan lumisateen kanssa. Mukava kokea tällaistakin säätä.
Kohtasin urheilukentällä miehen, jonka sain johtaa Jeesuksen omaksi vuosia sitten - juuri sillä samaisella kentällä. Usko Jeesukseen on säilynyt. Hän on ollut, ensi tapaamisestamme alkaen tähän päivään asti, päivittäisenä rukousaiheenamme.

Laitoin takkaan tulen.

Ruokaa ja kahvia.

Uutisten lukemista ja seuraamista.

Iltapalaa ja kahvia.

"Liian helposti meistä tulee Saatanan valtakunnan edustajia, ja oman sydämemme rappiotilassa vain teeskentelemme harjoittavamme uskoa Jumalaan. Juuri siitä Paavali varoitti meitä. Silloin harjoitamme uskontoa, josta puuttuu voima. Saatamme ulkoisesti vaikuttaa vanhurskailta mutta sisimmässämme olemme kuolleita ja vailla Jumalan rakkautta. Olen itse kulkenut sen tien, ja varmasti vieläkin on jäljellä kursseja, joita minun on Jumalan koulussa läpäistävä, mutta Paavalin lailla olen varma, että Jumala on voimallinen pitämään kaiken, minkä hänen käsiinsä luovutan, siihen päivään saakka, kunnes saavun hänen luokseen kirkkauteen" (Carter Conlon, On aika rukoilla. Jumalan voima muuttaa kaiken, Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus, KKJMK Oy 2020, s. 95).

Siunausta!

Ps. "Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan" (1. Tes. 4:14).

13.4.

2. Pääsiäispäivä. Maanantai. 7.4 astetta lämmintä noustessamme. Maa oli vähän valkoisena. Oli satanut lunta. Aurinko paistoi. Valkopilviä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.

Kuuntelimme Katsele kuuntele kevättä-ohjelmaa radiosta. Luonto-ohjelma.

Luin Hesekielin kirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Kävin kävelylenkillä. Lähtiessä satoi lunta sakeasti. Kävelin keskustaan ja siellä 6 km urheilukentällä. Sitten kotiin. 15 km "köpöttely."

Ruokaa. Kahvia.

Laitoin takkaan tulen. Satoi lunta vähän väliä.

Lueskelin kirjaa.

Tänään tuli ensimmäinen "Päivän biisi" seurakuntalaisten s-posteihin. Terhi-Marja sai sellaisen "idean" - ajatuksen - että alkoi laittamaan perhekuntamme "vatsappiin" "Päivän biisin" 2-3 viikkoa sitten. Uskon ajatuksen tulleen Jumalalta. Rohkaisua korona-aikaan. Kappaleita on tullut päivittäin ja ne ovat olleet koskettavia ja rohkaisevia. Nyt tämä "biisien" laittaminen on laajentunut myös koskemaan seurakuntalaisia, joiden s-posti on tiedossa Tarmolla, jonka kautta Terhi-Marja biisit laittaa. En tiedä, ovatko kappaleet tulossa myös seurakunnan "vatsap"-ryhmään? Jumala siunatkoon tämänkin palvelun!

"Jeesus ei pyydä meitä perustamaan toimikuntia, laatimaan toimintasuunnitelmia siitä, miten voitamme kaupunkeja eikä järjestämään mielenosoituksia puolustaaksemme vanhurskautta. Ei todellakaan. Sen sijaan hän kutsuu meitä jokaista kaikessa pienuudessamme ja voimattomuudessamme lähtemään liikkeelle, sillä hän on avannut eteemme oven, jota kukaan ei voi sulkea. Se vähäinen voima, joka meillä on, saa meidät joko piiloutumaan pelosta tai uskomaan, että Jumalan voima ja vahvuus ovat kaikki, mitä tarvitsemme. ...

... Aina kun alamme katsoa itseemme, siitä seuraa vaikeuksia. Siksi meidän on katsottava ylöspäin. Meidän on kohotettava kätemme kohti taivasta ja rukoiltava voimaa, että uskallamme kulkea ovesta, jonka hän on avannut. Vaikka voimamme on vähäinen, Jumala kehottaa meitä käymään rohkeasti eteenpäin kohti sitä voittoa, jonka hän on jo ennalta meille valmistanut. Meidän ei tarvitse enää taistella siitä, sillä taistelu on käyty puolestamme ja voitto saatu. Meidän tarvitsee vain ottaa se uskossa vastaan.

Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni

Kun puhun rukouksesta, jossa pyydämme voimaa käydä avoimista ovista, tarkoitan sellaista elämää, jota määrittää Jumalan yliluonnollinen läsnäolo. Se pistää meidät ylittämään itsemme. Ei ole tarkoitus, että käytämme kyynärpäätaktiikkaa ja raivaamme tietä omin voimin. Oma päättäväisyytemme ja määrätietoisuutemme eivät johda mihinkään. Jrustittynä eläminen tarkoittaa, että elämme Kristuksen voimassa"

(Carter Conlon (Times Sguare seurakunnan johtava pastori), On aika rukoilla, Jumalan voima muuttaa kaiken, Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus KKJMK Oy 2020, s. 60, 61).

Siunausta!

Ps. "Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman" (Joh. 16:33).

12.4.

VOIKO/PITÄÄKÖ KORONAVIRUS-EPIDEMIAA HENGELLISTYTTÄÄ?

Ei pidä.. Näin sanovat "useat". Niin sanovat monet "hengelliselläkin - tai uskonnollisella - saralla" toimivat, kirjoittavat ja puhuvat. Hengellisyyttä ja uskonnollisuutta kun on niin monenlaista - "sisäänkirjoitettua" ja "vähemmän sisäänkirjoitettua."

Pitää. Tällä kannalla olevia löytyy myös "useita". "Näppituntumalla" tuntuu siltä, että "herätyshenkisissä- ja karismaattisissa" piireissä suuresti ajatellaan juuri näin. Uskon, että yleensäkin Raamattua lukevien - ja siihen uskovien - parissa paljolti näin ajatellaan.

Oma kantani on, että Koronavirus-epidemia pitää hengellistyttää.

Mitä tämä hengellistyttäminen sitten käytännössä mielestäni tarkoittaa?

Lukiessamme Raamattua, emme voi olla huomaamatta, että Jumala on antanut tulla monenlaisia vitsauksia kansojen ja yhteisöjen elämään, niiden hyljättyä Hänet. Tällaisia vitsauksia ovat olleet esim. sota, nälkä ja rutto. Käytännössä Jumalan hylkääminen tarkoittaa Hänen Sanansa hylkäämistä. Erilaiset vitsaukset ovat ihmisille, kansoille ja yhteisöille kutsu palata tottelemaan Jumalaa ja Hänen Sanaansa. Ne ovat myös Jumalan tuomioita Hänet hyljänneelle ja jumalattomasti elävälle maailmalle - koko maailmalle, tai eri kansoille, tai paikkakunnille. Vitsaukset puhuvat ihmisille siitä, että Jumalansa ja Luojansa hyljännyt ihminen ei voi pärjätä omin voimin, eikä viisauteensa luottaen.

Maapallon karttaa katsellessamme näemme, että koko "maailma on punaisena" - Korona-pandemia on levinnyt kaikkialle. Voimme sanoa, että kaikki kansat ovat "joutuneet polvilleen." Kumpa se merkitsisikin sitä kirjaimellisesti - hengellisesti - niin, että käännyttäisiin kaikkivaltiaan Jumalan puoleen, rukouksessa, parannusta tehden ja synnin hyljäten. Se merkitsisi nöyrtymistä Hänen väkevän kätensä alla ja alle. Se merkitsisi Jumalan Sanan arvovallan palauttamista, Sanan tottelemista. Siitä olisi suuri siunaus.

Voi olla mahdollista, että tällainen maailmanlaajuinen tilanne on aivankuin "esimakua" siitä, mitä "tuleman pitää". Tarkoitan "maailmanhallituksen" muodostumista, jonka johtoon astuu antikristus - ja tämä Raamatusta selkeästi luettava asia voi olla hyvinkin lähellä. Niille, jotka eivät lue Raamattua, tällainen puhe on "niiden höperöiden puhetta", mutta niille, jotka sitä lukevat, se on asia, joka toteutuu. Lue esim. Ilmestyskirjasta, Danielin kirjasta, tai 2. Tes. 2. Näet, että antikristus ei vielä voi ilmestyä, koska täällä maan päällä on vielä sellainen joukko, joka pidättää sen ilmestymistä. Se joukko on Jumalan seurakunta. Kun Jeesus noutaa omansa pois maan päältä, ilmestyy tuo laiton, eli antikristus. "Näyttämöä" kuitenkin "maailmanhallitukselle" järjestetään ja siihen pyritään. Kun luet Raamatusta "pedon merkistä", tarkoittaa "peto" antikristusta. Pedon merkki on se merkki ihmisissä, jonka turvin vain voidaan ostaa ja myydä. Lue Raamatusta myös tästä itse. Ihmiset ovat tietämättömiä näistä asioista, koska eivät lue Raamattua.

Mutta, ennenkaikkea itse Jumala haluaa tämänkin pandemian kautta kääntää ihmiset huomaamaan, että Hän kutsuu rakkaudessaan heitä yhteyteensä ja palaamaan Jumalan Sanan mukaiseen elämään

Lukiessamme Ilmestyskirjaa, näemme, että siellä kerrotaan Jumalan tuomioista, jotka Jumala vuodattaa jumalattoman maailman päälle, jotka eivät ole halunneet taipua Hänen tahtoonsa. On aina muistettava, että Jumala on Jumala, joka toimii Sanansa mukaan.

Ajatelkaamme Suomen kansaa. Kansamme elämässä on suuri luopumus Jumalan Sanasta. Se on sitä yhteiskunnallisen vanhurskauden suhteen; On tehty järkyttäviä lakeja, jotka ovat Jumalan Sanan vastaisia. Kuinkahan moni pilkkasi ja vastusti kansanedustaja Sari Tanuksen aloitetta, että eduskunnan jäsenet ja -virkailijat rukoilisivat päivittäin klo 12?

Ajatelkaamme Suomen hengellisiä yhteisöjä - niitä, joiden pitäisi olla sellaisia. En voi olla puhumatta minua lähellä olevasta Saarijärven seurakunnasta, joka Kirkkoneuvostonsa yksimielisellä päätöksellä valitsi seurakuntapastorikaseen lesbosuhteessa elävän pastorin. Kirkkoherra ja pastorin virkaansa nimittänyt piispa olivat samalla kannalla. Koronavirusepidemia on Jumalan kutsu myös heille ja kaikille paikkakuntamme seurakunnille - mutta myös koko Suomen hengellisille yhteisöille, piispoille ja työntekijöille - palata Jumalan Sanaan, sitä noudattamaan. Tämä vaatii nöyryyttä. Mutta ei ole muuta tietä. Pandemia on Jumalan tuomio jumalattomuuden hyväksymiselle.

Herra kutsuu meitä rakkaudessaan etsimään Hänen kasvojaan ja tahtoaan. Hän kutsuu meitä rukoukseen. Rukoilemaan todellisesti armoa Häneltä, joka vain sitä voi meille antaa.

Haluan uskoa, että tämä pandemia avaa ovia hengelliselle herätykselle, joka kyllä etsii uomansa. Se ei ole sellainen herätys kuin ehkä olemme ajatelleet, kun olemme herätystä rukoilleet. Mutta, se on kuitenkin Jumalan armossaan antama suuri hengellinen sadonkorjuu. Uskon, että se koskettaa myös Suomea - ja meidänkin paikkakuntaamme, Saarijärveä.

Minun mielestäni tämä pandemia pitää myös hengellistyttää.

Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
Puh. 040-0206858.
jouko.kuusjarvi@gmail.com

1.3 astetta lämmintä noustessamme tähän 1. Pääsiäispäivään. Satoi lunta. Maa oli valkoinen. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia.

Seurasimme nettilähetystä omasta seurakunnasta. Tuomas Paananen johti ja puhui. Alena Paananen käytti puheenvuoron. Hannu-Heikki Hyppönen puhui. Sonja Lampinen lauloi, säestäen itseään eri soittimilla. Hannu-Heikki myös säesti. Raikas tilaisuus.

Luin Hesekielin kirjaa. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Kuuntelimme Terhi-Marjan lähettämän Petri Kososen puheen. Rohkaiseva.

Tulet takkaan. Luin kirjaa.

Söimme hyvää ruokaa. Jälkiruuaksi pashaa. "Timoilta" tuli kuva perheestä ruokapöydässä hyvien suuhunpantavien äärellä. Aikaisemmin jo kuva, jossa olivat jo tehneet ison lumiukon. Minja ja Milena siinä seisoivat "ukon" vieressä. Milena oli sanonut, että sillä on samanlaiset hiukset kuin isillä ja Mirolla. Lumiukolla oli pitkiä varpuja hiuksina ja isillä ja Mirolla pitkät hiukset.

Terhi-Marjalta tuli video, jossa Daniel otti katkarapujen sisältä syötävää lautaselle.

Seurasin klo 20 alkaen - ja M-L:kin jonkun aikaa - Globaalia Pääsiäisjumalanpalvelusta. yli 23.30:een.

Siunausta!

Hyvää Jeesuksen ylösnousemuksen muistojuhlaa kaikille!

Ps. "Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista" (1. Kor. 15:20).