20200418

18.4.

Jatkoa eiliseen . aihe aloitettu 16.4.

ARMOLLISUUS / ARMOTTOMUUS 3.

Jumala rakastaa jokaista ihmistä. Rakkaudessaan Hän haluaa olla meille armollinen. Kuitenkin ilman Jumalan armon vastaanottamista elämäänsä jokainen ihminen on Hänen armollisuutensa ulkopuolella. Tämä johtuu siitä, että synti on vienyt meidät eroon Jumalasta:

"Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla"
(Room. 3:23).

"Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle..."
(Gal. 3:22).

"Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kireikkalaiset, ovat synnin alla"
(Room. 3:9).

"Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi"
(Room 11:32).

Syntiinlankeemus - 1 Moos. 3. - sai aikaan sen, mitä olemme edellä lukeneet. Synnin tähden jokainen ihminen on luonnostaan Jumalan armon ulkopuolella ja matkalla iankaikkiseen eroon Jumalasta. Hän on matkalla kadotukseen. Ilman armon vastaanottamista elämäänsä ihminen elää tuomionalaisessa olotilassa:

"Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, silä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen"
(Joh. 3:17-18).

Ihmisten kuulee joskus sanovan, että he eivät halua uskoa sellaiseen "sadistiseen", armottomaan, tuomion Jumalaan, joka kiduttaa ihmisiä iankaikkisesti helvetissä. Toiset taas pitävät kaiken sen, mitä Jumala Sanassaan sanoo, satuna. Tosiasiaksi kuitenkin jää, että ilman uskoa Jeesukseen, ihminen elää elämäänsä luonnollisessa tilassaan tuomion alaisuudessa. Viimeisellä tuomiolla hänet lopullisesti tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen, jota kohti hän, synnin tähden, on elämänsä aikana kulkenut. Tällaisen sanoman välittäjääkin toiset pitävät armottomana ihmisenä. Heidän mielestään pitäisi puhua vain kauniisti Jumalan hyväksyvästä rakkaudesta ja kaikenkattavasta armosta. Niin tärkeää ja keskeistä kuin onkin puhua niistä, on todettava, että tämä on uskonnollisen - uskonnollisen - maailman suuri harha. Suorastaan valheellisuutta ja petosta. Oletko huomannut, että synnistä, tuomiosta ja kadotuksesta ei saisi oikeastaan puhuakaan enää - eikä niistä juuri  puhutakaan. Jos syntiä yleensä on, niin ihmiset itse päättävät mikä on syntiä, ja mikä ei. Ihmiset ovat ottaneet Jumalan paikan. He ovat työntäneet sivuun Hänen Sanansa. Uskonnolliset "harhaanjohtajat" - sellaisiahan todellisuudessa kaikki sellaiset ovat, jotka vesittävät Jumalan Sanan - sokeat sokeain taluttajat, oppi- ja saarnatuoleistaan ja tuomiokapituleistaan, isot ketjut ja ristit kauloissaan, vakavalla naamalla ja -äänellä, julistavat kuulijoilleen, nukuttaen heitä syvempään synnin uneen. Ihmisparkoja, jotka ovat tuomionalaisina matkalla kohti iankaikkista eroa Jumalasta. Tämä ei ole halventamista, vielä vähemmän pilkkaamista - siihen ei ole minulla varaa. Se on vain todistettavasti totta - ja enemmänkin hätähuuto asiain tilasta.

Niin ei tarvitse käydä. Yhä edelleen Jumala rakkaudessaan kutsuu väärällä tiellä kulkevia ihmisiä Jeesuksen luokse ja omistamaan elämäänsä Jumalan armon. Jumala rakastaa, jokaista ihmistä, niitäkin, jotka vesittävät ja muuttavat Hänen Sanaansa. Hän haluaa olla armollinen kaikille, jotka avaavat sydämensä ja ottavat vastaan Hänen armotarjouksensa.

Kiitos Jumalalle jokaisesta Jumalan Sanan julistajasta - suuntaan katsomatta - joka tuo esille iäti kestävää totuuden Sanaa, sitä vesittämättä! Jumala kutsuu kaikkia palaamaan Hänen Sanaansa.

Jatkan huomenna.

Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
Puh. 040-0206858
jouko.kuusjarvi@gmail.com

Nyt on sitten ihan oikeasti lauantai - kun tämä karanteenissaolo tuntuu muuten joka päivä lauantailta. Aurinko paistoi täydeltä terältä nousun aikaan. 9.9 astetta lämmintä auringon puolella. Valkopilviä sinisellä taivaalla.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia kaikessa rauhassa. Luin Hesekielin kirjaa. Kuuntelimme Terhi-Marjan lähettämän "Päivän biisin" - se sopii hyvin rukoushetken yhteyteen. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Uutisten silmäilyä ja kuuntelua netin kautta.

Kävin 15 km "lauantaikävelyllä." Kävelin keskustaan. Siellä urheilukentällä 6 km. Sitten takaisin kotiin. Aika kova tuuli. Lähtiessä lämmintä yli 6 astetta. Palatessa yli 5.

Ruokaa ja kahvia.

Laitoin tulen takkaan.

Jatkoin blogiin kirjoittamaani kirjoitusta.

Kävimme saunassa.

"Perillisten perreiltä" tuli kuvia kaikenmaailman herkuista, mitä olivat tehneet, tai tekemässä. Siellä jo Milena ja Minjakin valmistelivat suuhunpantavaa. Niimpä mekin paistoimme takanlämmössä kaksi makkaraa ja laitoimme niistä kuvan "vatsappiin". Kun kuva otettiin halstarissa kynttilän takana, niin Timolta tuli heti, että paistuiko hyvin kynttilän liekillä. Terhi-Marja pani paremmaksi: Se on karanteeninuotio.

Niinpä sitten iltapalaksi makkaraa, ruisleipää ja maitoa. Vähän myöhemmin teetä.

21 alkoi tänäänkin Globaali rukousilta. Seurasin sitä TV7Plussalta. Liki puoleen yöhön kesti.

Siunausta!

Ps. "Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän herramme Jeesuksen tuntemisen kautta" (2. Piet- 1:2).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti