20230606

6.6.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 12.

Kukapa ei ihmettelisi, kun tuollainen ihme tapahtuu! Äitinsä kohdusta saakka rampana ollut, yli 40 vuotias mies, parantui. Ihmiset tunsivat hänet siksi, joka almuja saadakseen oli istunut pyhäkön Kauniin portin pielessä (Apt. 3:10).

Siitä on aikaa parituhatta vuotta, kun tuokin ihme tapahtui. Kun tuollaisia ihmeitä tapahtuu/ tapahtuisi tänään, saa/saisi se aikaan samanlaisia reaktioita. Tapahtumalla oli muitakin seurauksia: Pietari pääsee puhumaan kansalle:

"Ja kun hän yhä pysyttäytyi Pietarin ja Johanneksen seurassa, riensi kaikki kansa hämmästyksen vallassa heidän luoksensa niin sanottuun Salomon pylväskäytävään. Sen nähdessään Pietari rupesi puhumaan kansalle ja sanoi: ..." (Apt. 3:11,12).

Antaessaan vastausta kansan ihmettelyyn, Pietari julistaa evankeliumia kuulijoille. Hänen selkeä vastauksensa on, että "...Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette, ja usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on hänelle antanut hänen jäsentensä terveyden kaikkien teidän nähtenne" (Apt. 3:16).

Pietarilla oli valmius käyttää syntynyt tilanne; parantumisihme ja sitä seurannut väen kokoontuminen, evankeliumin voitoksi. Tässä on yksi hyvä esimerkki siitä, että tällaiset ihmeet ovat voimallisia tapahtumia/asioita evankeliumin eteenpäinviemisessä ja ihmisten pelastumisessa. Siksi on pyrittävä siihen, että Herra voisi vahvistaa Sanansa sitä seuraavien merkkien kautta.

Mikä on sinun havaintosi: Kuinka paljon näitä tällaisia tunnustekoja tapahtuu tänään seurakuntiemme kautta?

Tänäkin päivänä on tärkeää, että olisimme valmiit/"valmiustilassa" käyttämään kaikki tilaisuudet ihmisten tavoittamiseen evankeliumilla. Niitä tulee eteemme monissa muodoissa päivittäin. Voisimme olla myös paljon rohkeampia toimimaan Jeesuksen nimessä silloin, kun eteemme tulee/kohtaamme ihmisiä, joilla on sairauksia. Se ei katso aikaa, eikä paikkaa - mutta Pyhän Hengen täyteyttä me siihen kaikkeen tarvitsemme.

Tärkeintä on, että olemme jatkuvassa valmiustilassa toimimaan, niissä asioissa, joita eteemme tulee.

Ihan vuorokauden sisällä minulle tuli sellainen ajatus ja vakuus sydämeen, jota en ole aikaisemmin osannut niin ajatella. Tällainen: Uskovan ihmisen elämä on kokonaisuudessaan, koko ajan, rukouselämää, sillä vain se pitää meidät jatkuvassa valmiustilassa. Sen kautta Jumala on luvannut meitä johdattaa Pyhän Henkensä kautta. Tähän elämään sisältyvät ne teot ja asiat, joita saamme tehdä/nähdä Hänen johdatuksessaan; ne ovat rukouselämän hedelmää. Toivon, että tämä herättää sinussa ajatuksia.

Se, kuinka Pietari julistaa evankeliumia, ihmeen takia kokoontuneille ihmisille, on luettavissa Apt. 3:12-26.

Pietarin puhuessa kansalle, astuu esille miehiä, joilla on toisenlaiset ajatukset...

Jatkan - jHs.

_____________________________

Tiistai. 8.0 astetta lämmintä ylösnousussa. Auringon puolella. Sininen taivas. Tuuleskeli.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Matteuksen evankeliumia.

Kahvia.

Kirjoitin.

M-l kävi kylällä asioilla.

Ruokaa, kahvia.

Kirjoitin.

HIIT-treeni: 10 x1 min. kovalla tempolla. Väleissä 1 min. hiljaista polkemista palautteluksi. Alussa ja lopussa 3 min. rauhallista polkemista.

Luin hetken kirjaa.

Kirjoitin.

Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Ylistetty olkoon meidän Herramme, Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen kristuksen kuolleistanousemisen kautta" (1. Piet. 1:3).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti