21.9.2023.
RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 66.
(Taisi olla 4.9.2023. kun kirjoitin edellisen kirjoituksen otsikkoon liittyen).
Paavali ja Barnabas olivat palanneet ensimmäiseltä lähetysmatkaltaan Antiokiaan, josta he olivat matkaan lähteneet rukouksin ja siunauksin. Olihan se ollut vaiherikas matka - josta ei vaarallisia tilanteitakaan puuttunut. Mutta herra varjeli palvelijansa. Heillä oli paljon kerrottavaa matkastaan. Antiokian seurakunnalle. Uskon, että siellä vietettiin kiitosrukouksen täyteisiä hetkiä yhdessä.
Apostolien tekojen kerronnassa siirrytään nyt tärkeään kokoukseen, joka pidettiin Jerusalemissa:
"Ja Juudeasta tuli sinne muutamia, jotka opettivat veljiä: Ellette ympärileikkauta itseänne, niinkuin Mooses on säätänyt, ette voi pelastua. Kun siitä syntyi riita ja kun Paavali ja Barnabas väittelivät heitä vastaan, niin päätettiin, että Paavalin ja Barnabaan ja muutamien muiden heistä tuli mennä tämän riitakysymyksen tähden apostolien ja vanhinten tykö Jerusalemiin. Niin seurakunta varusti heidät matkalle, ja he kulkivat Foinikian ja Samarian kautta ja kertoivat pakanain kääntymyksestä ja ilahuttivat sillä suuresti kaikkia veljiä" (/Apt. 155:1-3).
Kiista koski ympärileikkausta. Vaatimus oli, että pakanuudesta kääntyneidenkin olisi pitänyt ympärileikkauttaa itsensä "niinkuin Mooses on säätänyt." Paavali ja Barnabas olivat tietenkin eri mieltä - niinkuin mekin olemme tänä päivänä.
Asia oli niin "iso", että Paavali ja Barnabas - muutamien muiden kanssa, lähetettiin Jerusalemiin tämän riitakysymyksen vuoksi. Seurakunta varusti heidät matkalle. Uskon, että tähän varustamiseen kuului elimellisenä osana myös se, että heidät laitettiin matkaan rukouksin; seurakunta rukoili heidän puolestaan. Niin tapahtui varmasti koko matkan ajan.
Matkaan lähetetyt veljet eivät ainoastaan tehneet vain matkaa kohti Jerusalemia, vaan julistivat myös Jumalan sanaa. Siihen liittyi se, että he kertoivat pakanain kääntymyksestä, jota oli tapahtunut heidän lähetysmatkansa aikana. Emme puhu "mitä sattuu", kun sanomme, että veljet rukoilivat matkansa aikana eri paikoissa, kokoontuessaan uskovien kanssa.
"Ja kun he saapuivat Jerusalemiin, niin seurakunta ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan; ja he kertoivat, kuinka Jumala oli ollut heidän kanssansa ja tehnyt suuria" (Apt. 15:4).
Ajattelen, että on ilman muuta selvää, että oli aihetta yhteiseen kiitokseen ja ylistykseen. Kun kyseessä oli niin tärkeä asia, jonka vuoksi oli kokoonnuttu yhteen, niin yhdessä rukoiltiin varmasti sitä, että voitaisiin keskustella rakentavasti ja tulla Jumalan mielenmukaiseen lopputulokseen.
"Mutta fariseusten lahkosta nousivat muutamat, jotka olivat tulleet uskoon, ja sanoivat: Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia. Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa" (Apt. 15:5-6).
Pyhä henki johdattaa apostoleja ja vanhimpia oikeaan ratkaisuun asiassa - niinkuin aina tapahtuu, kun rukoillen asetutaan Jumalan kasvojen eteen ja odotetaan Hänen johdatustaan...
Jatkan - jHs.
__________________________
Torstai. 15.3 astetta lämmintä ylösnousussa. Harmaa taivas.
Aamupalaa ja kahvia.
Luin Roomalaiskirjettä. Rukousta.
Kahvia.
Kirjoitin avioliiton siunauksen. Lapinreissun aikana meidät johdatettiin paikkaan, jossa sain siunata aviopuolisoita, jotka ovat olleet naimisissa jo useita vuosia. Videokuvauksessa siunauksesta ei ääni tallentunut ollenkaan. Niinpä kirjoitin siunauksen paperille ja lähetimme sen heille. Eihän se nyt ihan sama siunaus - sanallisesti - ole, mutta kuitenkin siunaus.
Ruokaa ja kahvia.
Kirjoitin.
Poljeskelin kuntopyörää 45 min. Samalla lueskelin kirjaa.
M-L kävi kylällä asioilla.
Iltapalaa ja kahvia.
Tänään olen pikkuhiljaa tehnyt valmisteluja lokakuussa olevia tilaisuuksia varten.
Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa" (1. Tim. 6:6)..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti