4.9.
Nousin klo 3.45. Lämmintä 6.9. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Psalmien kirjaa. Laitoimpa kahvia termokseenkin, ynnä mantelileipää kahvin seuraksi.
Kävelin tuonne Uuraistentien varteen odottelemaan linja-autoa, joka tuli aikataulun mukaisesti - klo 5.04. Siinäpä sitten ajelin herroiksi ainoana matkustajana tuonne lähemmäs Jyväskylää, jossa auto oli 6.05.
6.30. nousimme Veikon kanssa Jyväskylän Matkakeskukselta Onnibussiin ja hurautimme pääkaupunkiin - Helsingissä olimme 10.05. Matkalla vähän siemailimme termoskahvia.
Matkamme tarkoitus oli käydä viemässä viisumianomus Viisumikeskukseen - joka oli Kampissa, jonne bussikin tuli. Parisataa metriä oli matkaa. Ei ollut jonoa. Aikaa ei tuhlautunut kuin hetki. Viisumi tulee sitten postissa.
Etsimme läheltä ruokapaikan. Se löytyi entisestä pääpostista - siitä Kiasman ja mannerheimin patsaan vierestä. Paikka oli Fazerin. Oli siisti, avara ja valoisa paikka. Ruokakin oli hyvää. Olimme siellä siihen aikaan, että saimme muutaman minuutin odotella, ennenkuin sieltä alkoi ruokaa saamaan klo 11. Myöhemmin olisikin saanut jonottaa.
Ruuan jälkeen menimme Kampin linja-autoasemalle, josta kaukoliikenteen bussit lähtevät - ja kyllähän niitä lähtikin. Lippu meillä oli 15.45 Onnibussiin, mutta nousimmekin klo 12.30. lähtevään Onnibussiin, jonka kyydissä olimme Jyväskylässä klo 16.
Jyväskylän Matkakeskuksessa kävin - vaikkei olisi pitänyt - syömässä ison pekonihampurilaisen. Hyväähän se on, mutta nostaa verensokeria.
16.45. lähti auto, jolla pääsin Saarijärvelle - samalle pysäkille, josta aamulla, tosin tien toiselta puolelta, nousin kyytiin. 18 jälkeen olin kotona. Marja-Leena oli paistamassa ruisleipää - tuoksut olivat hyvät. Lämmintä 9.9 astetta. Ja taas söimme - tosin vähän. Kahvia jäliruuaksi.
Laitoin ilmoituksen nuotioillasta Viispiikkiseen.
Vieläkin näköjään kaarneet lentelevät ja tuovat ihmisille tarpeellisia asioita (vrt. Elia siellä purolla). Meidän postilaatikkoon oli nimittäin tänään - tai eilen - tullut/tuotu suoraan postimerkkejä 30-40 kpl välille. Jotenkin minulle heti nousi mieleen se, miksi/mihin tarkoitukseen ne oli tuotu - ne on tarkoitettu Jumalan valtakunnan tarpeisiin. Minusta tämäkin on ihme. Kiitos Jumalalle - ja kiitos hänelle/heille joka on saanut sydämelleen tällaisen asian!
Siunausta!
Ps. "Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä" (Ps. 34:4).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti