28.2.2022.
Siinähän se meni Helmikuu. Maanantai. Ylösnousun aikaan 1.2 astetta plussalla. Sininen taivas. Aurinko paistoi. Eipi tullut noustuksi varahin. Koululaisilla hiihtoloma - ja vähän muillakin. Meidän eläkeläisten lomat net ovat milloin sattuu - ei kuitenkaan aina.
Aamupalaa ja kahvia.
Luin Psalmien kirjaa. Rukousta.
Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin 65.
Pia toi meille kaksi pientä hiihtolomalaista - Milenan ja Minjan. Joimme kahvia ja söimme mm. lettuja - päälle erilaisia vaihtoehtoja.
Lyhentelin paikallislehteen tulevaa vastinettani yhteen kirjoitukseen - josta on tullut usean kirjoituksen keskustelusarja. Voi vaikka tulla lehteen tällä viikolla.
Ruokaa ja kahvia.
Emilia tuli meille - meillä kun on niitä pieniä serkkutyttöjä. Danielkin tuli - tytöt jo ehtivät häntä vastaankin.
Daniel ja Milena menivät Mannilan pesäpallokentän jäälle luistelemaan. Minä kävin hakemassa heidät jossain vaiheessa sieltä pois. Daniel avasi luistinten nauhat Milenalta ja otti pois jalasta luistimet. lienee laittanut jalkoihinkin. Muutenkin hyvin huolehti pienestä serkusta, 7 v. Minja, 4 v, oli mummin kanssa.
Hiihtelin pihaladulla 60 min. Kovettunut ja liukas latu. Auringonlaskun vastapuolella oli taivas pastellisen violettisävyinen.
Laitoin takkaan tulen.
Poljeskelin kuntopyörää 40 min. Samalla lueskelin kirjaa.
Daniel ja Milena hakivat Danielille hänen kotoaan - n. 1 km:n päästä - ainakin tyynyn. Hänkin jäi meille yksi, kuten Milena ja Minjakin. Onhan se hiihtoloma nyt.
Iltapalaa ja kahvia - no, sitä kahvia vain minä.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
Siunausta!
Ps. "Mutta sinuun, Herra, minä turvaan; minä sanon: Sinä olet minun Jumalani" (Ps. 31:15).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti