11.2.
Hyvää Laskiaissunnuntaita - kaikille meille laiskiaisillekin! Oikeesti kuulemma tarkoittaa vanhastaan paastoon laskeutumista tuo laskiainen. Taitaa kuiten useimmille olla sellainen mäenlaskuun erilaisilla välineillä liittyvä ilmaisu - erityisesti se Laskiaistiistai. mikäpä siinä, mukava asiahan sekin on.
Heräilimme - vaari ja mummi - suht´hyvissä ajoin. Pakkasella 7.1 astetta. Harmaata. Joimme kahvit ja otimme aamuista palaa. Luin Jeremian kirjaa.
10:ksi ajelimme M-L:n kanssa - haimme Salmen mukaan - helluntairukoushuoneelle Rukoushetkeen. Ovet olivat kiinni. 10.30 maissa pääsimme sisään - 8-9 henkeä rukoushetkessä.
Klo 11 alkoi tilaisuus yläkerrassa. Oittisen Jukka johteli sen ja puhui lyhyesti alkuun. Riihisen Eljas oli musiikkivastuussa. Lähettien kirjeitä luettiin - mm. Terhi-Marja luki yhden niistä. Pidin ns. saarnan. Jos ei ole jo, niin voi olla, että tulee Uskotv:hen Saarijärven helluntaiseurakunnan kohdalle kuunneltavaksi.
Tulimme kokouksesta kaupan kautta kotiin. Laitoin tulen takkaan. Söimme - minä pizzaa kahvin kanssa ja M-L "oikeaa" ruokaa.
Tänään on ollut kaupungissamme oikein hengellisten tilaisuuksien "supersunnuntai." Klo 10 oli luterilaisessa kirkossa Jumalanpalvelus, jossa oli mukana Israelissa työtä tehnyt aviopari - Honkakari. Sen jälkeen seurakuntatalolla tilaisuus, jossa Honkakarit olivat mukana. Klo 11 oli tilaisuus Helluntaiseurakunnassa. Klo 16 kokous Vapaaseurakunnassa. Klo 16 One Way-seurakunnan alkajaistilaisuus entisessä Gummeruksen kirjapainon talossa. Ja klo 16 Helluntaiseurakunnan rukoushuoneella kuoron 60 v-juhla. Liekö vielä muita ollut.
Menimme 16:ksi kylälle. M-L meni sieltä Terhi-Marjan ja Emilian kyydissä helluntairukoushuoneelle kuoron juhliin. Minä menin One Way seurakunnan tilaisuuteen.
One Way -tilaisuus kesti n. tunnin. Tosin sen jälkeen oli kahvitarjoilu, jossa en ollut. Väkeä oli varmaan n. 60 henkeä. Musiikissa oli paikallisista voimista kasattu lauluryhmä. Laulut olivat yhteislauluja. Puhumassa oli Arto Boa, Espoosta. Hänellä oli erinomainen puhe Jumalan rakkaudesta ja uskovien välisestä rakkaudesta. Uskon, että se oli profeetallinen puhe juuri tuohon hetkeen, sillä siinä painotettiin elämäämme ja seurakuntaan Jumalan rakkaudesta nousevia motivaatioita. Tosiasiahan kuitenkin on se, että jos motivaatio ei ole oikea - Jumalan mielen mukainen - niin vaikeuksia tulee, kun "arki alkaa." Ja se ilmenee ristiriitoina. N. 14-15 henkeä - uskoisin - Saarijärveltä on uuden seurakunnan synnyttämisen takana. Kaikilla Vapaaseurakunnallinen tausta. Osa Vapaaseurakunnan jäseniä nytkin - luulisin - osa ei. Osa kuuluu Karstulan Lähetysseurakuntaan - ehkä 6. Nämä ovat vain minun arvioitani - ja ihan hyvässä mielessä. Sitä kun ihmiset kyselevät, että keitä on uuden seurakunnan ns. "istuttamisen" takana. minua kiinnostaa oman paikkakunnan hengellinen elämä ja tilanne. Vaikka uuden seurakunnan tulo onkin ollut "vain harvojen" tiedossa, on se ollut "ilmassa" jo pidempään - eli on ollut halu synnyttää uusi- - tai "oma"-seurakunta Saarijärvelle. Näin olen aistinut. Tällaisena "muatiaisena" ajattelen, että uuden seurakunnan elämä riippuu suuressa määrin siitä, keitä sen vastuisiin tulee. Jos Jumala on sen ajatuksen takana, mikä nyt on syntymässä, niin hyvin käy. Senhän me kaikki tiedämme, että seurakuntien vaihtoja elämässä tapahtuu - osa ihan oikeista syistä, osa ei. Useinkin tehdään liian nopeita ratkaisuja, kun vaihdetaan seurakuntaa - ja sitten jo harmitellaan, että tuli vaihdettua. Sieltä kun uudestakin seurakunnasta voi paljastua - piankin - syitä, jotka aiheuttavat sen, että "irtaantumisvaihe" alkaa. Joskus seurakunnan vaihto tapahtuu opillisista syistä - vaikkapa vain jonkin opillisen puutteen takia - huomaamatta, että voi olla "sokeita pisteitä" omaa elämää ajatellen, kun niitä aletaan Sanan valossa katsella.
Kaiken kaikkiaan: Tehtävämme on rukoilla uuden seurakunnan puolesta. Siunata sitä ja ihmisiä joita sen toiminnassa on mukana. Minä ainakaan en halua olla sotimassa Jumalan työtä vastaan. olemmehan rukoilleet Saarijärvellekin työmiehiä elonkorjuuseen. Jos tämäkin asia on vastausta siihen rukoukseen, niin meidän tulee kiittää siitä Jumalaa. Minä ainakin haluan olla tekemässä yhteistyötä kaikkien kanssa, jotka haluavat olla "kansoittamassa" taivasta. Sen ainakin tiedän, että One Way lähetysjärjestö on halukas toimimaan "eri piireihin" kuuluvien uskovien kanssa. Jos paikkakunnalla aikoo tehdä työtä erilaisiin seurakuntiin kuuluvien uskovien kanssa, joutuu tekemään yhteistyötä myöskin niiden kanssa, joiden parista on jonkin syyn vuoksi lähtenyt pois. Myöskin One Wayn opillisten näkemysten joukossa voi olla asioita, jotka eivät ehkä ole tarkasti ottaen alkuseurakunnan mallin mukaisia. Eli voi joutua muuttamaan mieltään ja luopumaan kenties joistakin aikaisemmin raamatullisina pitämistään asioista. Sitä kun ei taida ihan puhtaaksi viljellyn täydellistä seurakuntaa löytyä täällä maan päällä. Jossain vaiheessa elämää saatamme huomata senkin, että vaikka se seurakunta olisi muuten täydellinen, niin sen jälkeen kun minä menen siihen, niin se ei enää ole täydellinen.
Rukoillaan uuden seurakunnan puolesta, että se olisi aivan kuin Jumalan - rakastavan taivaallisen Isän - ojennettu käsi paikkakuntamme ihmisille! Pelastukoon ja opetuslapseutukoon sen kautta iso määrä ihmisiä! Otetaan seurakunta rukouksiimme - niin kuin muutkin seurakunnat! Ajatellaan kaikki - ja asennoidutaan - niin, että mikäli meistä riippuu, niin minkäänlaisia ristiriitoja ei tule. Tiedämmehän sen, että ne ristiriidat eivät ole Jumalasta, vaan sielunvihollisesta ja ihmisestä.
Se, mitä olen asiasta kirjoittanut, on hyvässä mielessä kirjoitettua - joten siihen ei tarvitse "suivaantua." Sellainen on turhaa. Minä katselen asioita omasta pienestä näkövinkkelistäni täällä "menetetyn metsikön reunamilla." Sen kuitenkin voinen sanoa, että näkökulmaakin on syntynyt kaupunkimme hengelliseen kenttään. Olenhan saanut palvella kahta seurakuntaa täällä pastorina - ja ihan Jumalan johdattamana molempiin.
En jäänyt siksi kahville "One Wayhyn" kun menin helluntaiseurakuntaan, että josko vielä ennättäisin kuulemaan jonkun kuoron laulaman laulun. En kuitenkaan ennättänyt kuin kahville sinne. No, sekin oli hyvä. paljon oli väkeä. Kyseessä oli aito evankelioimistilaisuus, jossa kuoro sai palvella juhlansa kautta. Siitä saamme kaikki iloita.
Ajelimme M-L:n kanssa kotiin helluntairukoushuoneelta.
Kävin vielä hiihtelemässä - perinteistä - Kusiaismäessa 21 km. Oli mukava sää ja hyvä keli. 5-6 astetta kylmässä. Sateli lunta.
Palattuani hiihtolenkiltä iltapalaa ja teetä.
Soittelin Leppäjärven Reinolle, joka oli soittanut.
Siunausta!
Ps. "Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen" (Luuk. 15:10).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti