4.4.
Lämmintä 2.7 astetta noustessani. Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun aamulla. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Arvailimme mitä lintuja ruokintapaikalla parveili. Luin Luukkaan evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
11:ksi menin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 8 rukoilijaa.
Laittelin SAARIJÄRVI RUKOILEE Rukousrintamaposteja kuoriin.
Söimme.
Menin Terhi-Marjan ja Deniksen pihaan rantteelle sirkkelin ääreen pätkimään rangantapaisia. Kun Terhi-Marja tuli töistä - Emilia ja Daniel mukanaan koulusta - kutsuttiin minut kohdakkoin kahville. Aurinkoista. Parhaimmillaan saattoi olla kuiten yli 8 astetta lämmintä. Mukavahan se on työjellä sellaisella kelillä. Jossain vaiheessa tulivat Terhi-Marja, Emilia ja Daniel puuhommiin - Daniel tosin oli vain hetken. Kärräsivät puita liiteriin ja pinoon. Emilia myös halkoi vähän paksumpia kirveellä - josta todisteeksi kuva:
Alkoi olla jo sulamisvesiä puupaikallakin.
Lähdin hommista kotiin, että ennätimme M-L:n kanssa 18:ksi Kunnantuvalle, Häkkilän-Peltokylän-Kohmun yhteiskristillisen rukouspiirin järjestämään Ilosanoman iltaan. Matti Lehtomäki johteli. Teemu Lehtomäki piti aloituspuheenvuoron. Minna Kujala todisti. Janne Kujala, edellisen mies, todisti ja puhui. Teemu Lehtomäki, Matti Lehtomäki ja Miika Gröngvist johtivat lauluihin. Veikko ja Irma Lahtela tarjosivat kahvit. Kujaloiden elämästä on olemassa vihkonen, joka on myös venäjäksi. Olen sitä vienyt ja jakanut itärajan takana. Pasuuna antoi selvän äänen illassa.
Vein SAARIJÄRVI RUKOILEE Rintamapostit postiin. Tulimme kaupan kautta kotiin.
Iltapalaa ja teetä.
"Jumala rakastaa ihmisiä. Hän ei ole tarkoittanut yhtäkään meistä kadotukseen vaan taivaaseen. Ihmisen joutuminen kadotukseen on saatanan ja turmeltuneen lihamme tahto ...
... Taivas voi nyt tuntua käsittämättömältä ja utopistiselta. Mutta ei meidän nyt sitä tarvitsekaan täysin käsittää. Turvatkaamme vain Jeesukseen. Hän on ovi taivaaseen ja hän hoitaa asiamme, jos parannuksessa ja uskossa annamme elämämme hänelle" (Tapio Nousiainen, Yksi ainoa elämä, Päivä Oy 2011, s. 46).
Siunausta!
Ps. "Nyt me näemme kuin kuvastimesta, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti..." (1. Kor. 13:12).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti