20200927

27.9.

11.2 astetta noustessani Sunnuntaihin. Sininen taivas.

Aamupalaa ja kahvia  

Luin Luukkaan evankeliumia.

Ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle. Haimme Salmen mukaan. Olin klo 10 Rukoushetkessä - 4 henkeä mukana.

11 alkoi yläkerrassa tilaisuus. Paavo Järvinen puhui. Sen jälkeen oli kahvitarjoilu alakerrassa.

Kotiuduttuamme laitoin takkaan tulen. Söimme. 

Seurasin Kurikassa pidettyjä maastojuoksun SM-kilpailuja.

Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel käväisivät. Joimme kahvit. M-L meni heidän kanssaan kävelylenkille Heramäen pururadalle. Olihan se hieno sää. Lämmintä on ollut.

Tuula ja Tuomo Bogman kävivät. Otimme iltapalaa. Rukoilimme yhdessä.

Seurasin uutisia.

xxxxxx

Lopuksi hyvää asiaa meille kaikille:

"Maailmassa on nykyisin yli kaksi miljardia tunnustavaa kristittyä. Ajattelepa: kaksi tuhatta miljoonaa ihmistä, jotka sanovat seuraavansa Jeesusta Kristusta! Se on mykistävä luku.

Miksi sitten maailmassa on yhä niin monta puutteenalaista maata ja hengellisesti pimeää aluetta? Miksi yhä tarvitaan Takaisin Jerusalemiin -näkyä - kahdenkymmenen kristillisen vuosisadan jälkeen.?

Ongelma piilee sen kristillisyyden laadussa, jotaenemmistö nykypäivän kristityistä harjoittaa. Lukemattomille miljoonille Jeesuksen seuraaminen ei merkitse juuri muuta kuin kulttruuriperinnettä. Kirkkoon liittyminen on vähän kuin liittyisi seurapiiriklubiin, jossa tavataan uusiaihmisiä ja keskustellaan hauskasti joutavanpäiväisistä asioista. Jos Raamattua edes luetaan,se tapahtuu ikään kuin velvollisuudesta eikä sen todellisen, elävän jamuuttavan voiman vuoksi" (Paul Hattaway, Takaisin Jerusalemiin, Avainmedia 2005, s. 136, 137).

Siunausta!

Ps. "Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni... yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on" (Luuk. 14:27, 33).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti