20210428

28.4.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 61.

 Ihmiset ovat viimeisinä päivinä "hyvää rakastamattomia", "hyvän vihamiehiä", "kaiken hyvän vihollisia." Näin tuo asia on mainittu eri käännöksissä. Tällaisesta ominaisuudesta puhuimme eilen. Voimme päätellä mitä siitä syntyy, kun tuollaista ominaisuutta esiintyy laajasti, suuressa määrin, ihmisten keskuudessa.

"Tehtävänantonamme" ei ole kuitenkaan tuomita ihmisiä, olkootpa he millaisia tahansa. On hyvä muistuttaa mielimme kaikkien ihmisten lähtökohta - sen jälkeen, kun syntiinlankeemus oli tapahtunut:

"Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, niin kuin kirjoitettu on: Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla; heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta. Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta, hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä, ja rauhan tietä he eivät tunne. Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä"

(Room. 3:9-18).

Lyhyesti sanottuna: Tämä on kuvaus syntiin langenneesta ihmisestä - sinusta ja minusta. Luimme: "...ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään." Se on Jumalan armoa täydellisesti, että olemme saaneet syntimme anteeksi, uskomalla Jeesukseen, syntiemme sovittajaan. Hän oli Jumalan Karitsa, joka otti pois maailman synnin.

Ei ole mikään ihme, että saamme lukea viimeisten päivien ihmisten olevan "hyvää rakastamattomia", "hyvän vihamiehiä", jopa "kaiken hyvän vihollisia", kun vertaamme sitä lukemaamme Roomalaiskirjeen kohtaan. Viimeisinä päivinä kaikki paha on kypsynyt suurempaan mittaansa - mittaan, joka on "mielikuvituksellinen", mutta kuitenkin todellisuutta.

Emme tämän aiheen yhteydessä ala tekemään listaa siitä, mitä kaikkea hyvää viimeisten päivien ihmiset vihaavat; mitä hyvää he eivät rakasta, sillä se lista varmaan olisi loputon. Toteamme vain, että silloin on vallalla suuressa määrin tilanne, jossa ihmiset ovat kaiken hyvän vihollisia enemmän kuin ennen. Se mikä on Jumalan mielestä hyvää - ja se, mikä aikaisemmin oli suuressa määrin ihmisten mielestä hyvää - tulee vihan kohteeksi.

Koskien tätä ominaisuutta, josta olemme nyt puhuneet, haluamme katsoa lopuksi, mikä on Jumalan ajatus meitä, Jeesukseen uskovia, kohtaan, sen suhteen. 

Tulemme kokemaan Jumalan seurakuntana ennennäkemätöntä "vastaannousemista" kaikkea sitä vastaan, mitä seurakunta edustaa - ei vain pelkästään sen Jumalasta lähtöisin olevia arvoja vastaan; ts. Jumalan Sanaa vastaan, vaan myös henkisesti ja fyysisesti sen jäseniä vastaan, jotka pitävät kiinni Raamatun sanasta. On hyvä tiedostaa tällainen asia uskovan osaan kuuluvaksi ja olla valmiina vastaamaan siihen hengellisellä, Jumalan tahtomalla, tavalla. Lihallinen vastaus on aina väärä. Lihallisen vastauksen piiriin kuuluu myös luopuminen Jumalan Sanasta, silloin kun joudumme kohtaamaan vihaa ja rakkaudettomuutta. Siksi meidän täytyy juurtua Jumalan Sanaan ja Kristukseen koko ajan, ettemme joudu "tuulten viemiksi." Jokainen tiedämme, että tarvitsemme paljon armoa ja rakkautta sydämiimme, niinä hetkinä, kun meitä loukataan, asetetaan "pahaan huutoon", pilkataan ja solvataan. Voimme harjoitella koko ajan vastaamaan tällaisiin haasteisiin, kohdatessamme pienempiä haasteita:

"Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa..."

(1. Piet. 4:12).

Jeesuksen omat ovat joutuneet kokemaan "erilaisia helteitä" historian aikana; ne ovat olleet kovia koettelemuksia. Varautukaamme mekin niihin, niin että emme pidä niitä outoina, kun sellaista kohtaamme. Se tarkoittaa, että elämme päivittäin todellista Jeesuksen seuraajan elämää:

""...vaan iloitkaa, sitä myöten kun olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita"

(1. Piet. 4:13).

En halua häiritä väärällä tavalla kenenkään vapautta elää - "väärästä rauhasta" haluan kylläkin meitä herätellä - mutta voihan olla, että puheena olevan asian edessä elämämme joutuu "syvävalaisuun." Se saattaa vaatia, jopa "syväremonttia." Olemme kyllä uskossa, mutta emme elä uskossa Jeesukseen, vaan uskossa itsevalittuun elämiseen, joka voi koostua monista, hyvin turhanpäiväisistä, asioista, joka tulee ilmi elämäntavastamme, puheistamme, kirjoittelustamme - monella tavalla. Jumala, Hänen asiansa ja Sanansa, ovat elämässämme - siis todellisesti - jopa erittäin kaukana, "sivuroolissa." On suurta Jumalan rakkautta, että Hän antaa meille rakkaudessaan kutsuja tulla lähemmäs itseään. Pyhä Henki puhuu sydämillemme asioista, joiden tulisi olla toisin elämässämme:

"Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja jumalan henki lepää teidän päällänne"

(1. Piet. 4:14).

Tällaisestä tulee totta kohdallamme, kun Kristus on totta elämässämme. Ilman sitä tällainen ei tunnu etuoikeudelta kohdallamme.

"Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sen tähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin; mutta jos kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa. Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset? Ja jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan jumalaton ja syntinen? Sen tähden uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on"

(1. Piet. 4:15-19).

Lukemastamme nousee esille suhtautumisemme niihin ihmisiin, jotka suhtautuvat meihin väärin, mutta myös laajana asiana se, että emme itse ole hyvän vihamiehiä, vaan rakastamme sitä, mikä on hyvää. Siksi meitä ei kehoteta ainoastaan ajattelemaan sitä, mikä hyvää on, vaan tekemään sitä, mikä hyvää on.

Jos sinulla on taipumus "hypätä yli" raamatunpaikat lukiessasi esim. kirjoja, tai muita kirjoituksia, niin kehottaisin sinua muuttamaan tapasi. Jumalan Sana on tärkein asia elämässämme. Siinä Jumala puhuu meille tahtonsa mukaisista asioista. Ihmismielipiteet on aina hyvä koetella Jumalan Sanalla. Niin, ja onhan Jumalan Sana myös meidän ravintomme.

Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Sydämelliset nimipäiväonnittelut Ilpo Talkalle!

Keskiviikko on menossa. 6.9 astetta lämmintä auringon puolella nousun aikoihin. Muuten kylmempi ilma. Taivas oli sininen.

Aamupalaa ja kahvia. luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Kävin urheilukentällä kävely/rukouslenkillä. Oli "viiliä" keli - no, ei nyt sentään ihan viiliä, mutta viileä kuitenkin. Välillä paistoi aurinko ja satoi taivaalta pieniä pyöreitä "ryynejä", välillä pieniä hiutaleita. Välillä ei paistanut aurinko ja satoi samalla tavalla. Välillä oli satamatta. Mukava lenkkisää kuitenkin. Kävin samalla reissulla kauppa-asioilla. Sattui samaan aikaan olemaan kentällä (toinenkin) veteraaniurheilija.

Ruokaa ja kahvia.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen. Ns. pandemia-aikanakin hyvä paneutua johonkin.

Luin hetken kirjaa ja join kahvia. M-L "havaroi" puista talvenaikana pudonneita roskia pihalla.

Kävin hakemassa salmen kyytiin ja ajelimme 19:ksi rukoushuoneen alakertaan rukousiltaa - joka on enemmän keskusteluilta, kahvitarjoiluineen. 

Iltapalaa ja kahvia.

Siunausta!

Ps. "Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies" (Snl. 17:27).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti