20230830

30.8.2023.

RUKOUS APOSTOLIEN TEOISSA 58.

Kyllä minua ainakin rohkaisee rukoilemaan - rohkeasti - tuo Pietarin vankeudesta vapautuminen, yliluonnollisen ihmeen kautta. Tulee mieleeni poikamme, Timo Kuusjärven, laulun sanat: Odota suuria, tavoita taivasta..." Mitä voisikaan tapahtua - jos - me Jeesukseen uskovat ottaisimme aidosti todesta Jeesuksen - ja koko Jumalan sanan opetukset - rukousta koskien. Kyseessä on niin tärkeä - ihan ydinkysymys - elämässämme ja seurakuntien elämässä..

Pietari pääsi vapaaksi ja piipahti Markuksen kodissa, jossa oli monta koolla rukoilemassa. Voi, kun meidänkin keskuudessamme; rukoushuoneissamme, kirkoissamme, kodeissamme, missä tahansa, olisi monta koolla - mahdollisimman monta - rukoilemassa. En halua unohtaa sitä, että maassamme on viime vuosien aikana tullut yhä enemmän kristittyjen yhteisiä rukousrintamia - jollainen täällä Saarijärvelläkin on. Näkyköön rukouselämän viriäminen - ihan silmin nähtävästi - paikkakunnillamme koko Suomessa. Tulkoon rukousherätys! Täyttykööt paikat rukoilevista ihmisistä! Tiedämme, että sen voi saada aikaan ainoastaan Pyhä Henki - mutta meilläkin on siinä osuutemme.

Seuraavaksi Apostolien tekojen kerronnassa otetaan puheeksi mies, joka otatti hengen Jaakobilta - ja aikoi tehdä saman Pietarillekin:

"Ja Herodes oli vihoissansa tyyrolaisille ja siidonilaisille. Mutta nämä tulivat yksissä neuvoin hänen luoksensa, ja suostuttelivat puolelleen Blastuksen, kuninkaan kamaripalvelijan, he anoivat rauhaa; sillä heidän maakuntansa sai elatuksensa kuninkaan maasta. Niin Herodes määrättynä päivänä pukeutui kuninkaalliseen pukuun, istui istuimelleen ja piti heille puheen; siihen kansa huusi: Jumalan ääni, eikä ihmisen! Mutta heti löi häntä Herran enkeli, sen tähden, ettei hän antanut kunniaa Jumalalle; ja madot söivät hänet, ja hän heitti henkensä" (Apt. 12:20-23).

Herodeskin oli ihminen. Ei Jumalan tahto hänen kohdallaan varmastikaan ollut tällainen, kuin hänen elämänsä ja loppunsa oli. Me koemme olevamme kaukana hänen lihallisuudestaan, mutta meidän on hyvä aina muistaa, että kun asetumme Jumalaa vastaan, sillä on aina seurauksensa elämäämme. Se erityinen asia, joka puhuttelee Herodeksen kokemassa, on se, että hän halusi ottaa itselleen sellaista kunniaa, joka kuuluu ainoastaan Jumalalle. Varokaamme sitä - pienemmässäkään määrässä. Emme onnistu ilman Pyhän Hengen apua missään.

Jälleen saamme lukea siitä, mitä evankeliumin rintamalla tapahtui:

"Mutta Jumalan sana menestyi ja levisi" (Apt. 12:24).

Jumalan sana ei ole kahlehdittu - ei edes vainon vuoksi. Kaikkina aikoina näemme sen, että Jumalan sanan kautta tapahtuu sitä, mitä se lupaa. Meidänkin paikkakunnillamme sana menestyy, kun olemme tekemässä Herran työtä Hänen antamiensa ohjeiden mukaan. Nämä ohjeet löytyvät Hänen sanastaan. Niihin kuuluvat:

1. Koko sydäminen antautuminen herralle.

2. Sanan mukainen rukouselämä.

3. Pyhän Hengen kasteen ja -täyteyden todesta ottaminen.

Jerusalemissa kävijät palasivat Antiokiaan - ja toivat mukanaan jo tutuksi tulleen miehen:

"Ja Barnabas ja Saulus palasivat Jerusalemista toimitettuaan avustustehtävän ja toivat sieltä mukanaan Johanneksen, jota myös Markukseksi kutsuttiin" (Apt. 12:25).

Seuraavaksi alammekin näkemään evankeliumin leviämisen uuden vaiheen...

Jatkan - jHs.

______________________________

Himpun myöhässä olevat syntymäpäiväonnittelumme Tapio Huttuselle, Enontekiön Leppäjärvelle!

Keskiviikko. 17.4 astetta lämmintä ylösnousussa. Selkeää. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Lähdimme ja ajelimme M-L:n kanssa Jyväskylään. Rukoilimme matkalla. Ensin vein kuulolaitteeni huoltoon. Sitten kävimme vähän kaupoissa. Jatkoksi menimme syömään Aasialaisravintolassa. Vielä jossakin kaupassa kävimme. Sitten vain kotiin.

Kahvia.

Kirjoitin.

19:ksi menin helluntairukoushuoneelle Avoimen taivaan alla-tilaisuuteen. Hain salmen mukaan. 13 henkeä.

M-L oli lämmittänyt takan.

Iltapalaa ja kahvia.

Seurasin uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Mutta itse rauhan Jumala antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne" (2. Tess. 3:16).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti