11.3.2021.
ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 31.
Mitä keskeisempi ja tärkeämpi sija Jumalalla on elämässämme, sitä enemmän kiitos, kiitollisuus ja kiittäminen ovat mukana elämässämme. Kiitollisuus on sydämen tila, josta huulemmekin sitten todistavat:
"Uhratkaamme siis hänen (Jeesuksen) kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät"
(Hebr. 13:15).
Uudempi, 1992 käännös sanoo tämän:
"...niiden huulten hedelmää, jotka tunnustavat hänen nimeään."
Olemmehan me niitä, jotka tunnustavat Hänen nimeään? On sanonta, ettei kukkokaan käskemällä laula. Eikä se meiltäkään oikein sillä tavalla tahdo kiitos tulla. Kun "armo kirkastuu" meille ihmeellisyydessään - Jumalan armo, jossa minulle lahjoitetaan niin paljon asioita - niin silloin sydämeemme tulee kiitollisuus. Kuka on tässä asiassa "avainpelaaja" kohdallamme? Jumalan Henki, Pyhä Henki, joka kirkastaa meille Kristusta ja johtaa meitä kaikkeen totuuteen (Joh. 16:13-15).
Elävä uutinen, joka on Uusi testamentti vapaasti kerrottuna antaa uuden näkökulman "kiitosuhriimme":
"Jeesuksen tähden voimme aina uhrata kiitosuhria Jumalalle siten, että kerromme toisille, miten ihmeellinen hän on."
Meillä on paljon aihetta kiitosuhrin, kiitoksen, antamiseen Jumalalle:
"Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan. ... Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa"
(Ps. 103:1-5, 8).
Emmehän me halua olla kiittämättömiä, emmekä pitää rakastavaa taivaallista Isäämme, kaikkivaltiasta Jumalaamme, kiitollisuutemme ulkopuolella? Vallatkoon Hänen rakkautensa, pyhyytensä, totuutensa, vanhurskautensa ja viisautensa meidän sydämemme! Oppikaamme tuntemaan Jumalaa - Herraa - Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Antakaamme suhteemme Hänen - heidän - kanssaan olla rakentumassa koko ajan. Hoitakaamme näitä elämämme tärkeimpiä suhteita jatkuvasti. Tehkäämme niin silloinkin kun tunteemme eivät meitä siihen kehoita. Antakaamme Sanan lukemisen rukoillen ja rukouksen olla osana elämäämme jatkuvasti, päivittäin:
"Olkaa kestävät rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa"
(Kol. 4:2)
Ei vain ulkonaisena tapana ja velvollisuutena, vaan sellaisena kuin ovat esim. syöminen, juominen ja nukkuminen elämässämme. Harjoittakaamme itseämme siihen. Kaikella sillä on suurenmoinen merkitys elämäämme - myös kiitollisuuteemme, josta Raamattu puhuu niin paljon. Tulkoon suhteestamme Jumalaan tällainen:
"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi"
(Ps. 73:28).
Jeesukseen uskovina meille on annettu mahdollisuus valita asioita elämäämme; mihin ja miten elämäämme käytämme. Tosin tämä mahdollisuus koskee kaikkiakin ihmisiä. Pyhän Hengen kutsun edessä jokainen voi valita Jeesuksen elämäänsä, tai hyljätä Hänet. Meilläkin, jotka jo olemme Jeesuksen omia, on mahdollisuus valita elämäämme oikeita, tai vääriä asioita. Jumalan tahto on tietenkin se, että valitsemme Hänen tahtonsa mukaisia asioita. Meidän asiamme on valita, elämmekä lähellä Jumalaa, vai kaukana Hänestä. Me itse teemme valintoja sen suhteen hallitseeko meitä liha, vaiko Jumalan Henki.
Jos/kun onnemme on olla Jumalaa lähellä, silloin "kiitossuoni" voi olla/on auki sydämessämme.
Puhuimme aiemmin kiitosuhrista, huultemme hedelmänä. Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Siksi tärkein asiamme on varjella sydämemme, sillä sieltä elämä lähtee. Se, mitä on sydämessämme, tulee meistä ulos puheessamme, käytöksessämme, teoissamme ja asenteissamme. Ajatellen "suun käyttöämme", puhutaan Efesolaiskirjeessä asioista, joita ei tulisi edes mainita keskuudessamme::
"...älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta"
(Ef. 5:4).
Sama paikka - jossa puhutaan asioista, jotka eivät sovi pyhille - sanotaan 1992 käännksessä näin:
"Myöskään rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet eivät teille sovi, teidän suuhunne sopii kiitos"
(Ef. 5:4)
Meidänkin suuhumme sopii kiitos. Emme halua olla niinkuin 2. Tim. 3:2 - aloitustekstimme - sanoo viimeisten päivien ihmisistä: että he ovat silloin kiittämättömiä.
Tällaisia "latuja" kulki tämänkertainen kirjoitus. Lopuksi haluan vielä tuoda esille yhden ihan todella tärkeän asian, ajatellen mahdollisuuttamme elää Jumalan tahdon mukaista elämää - johon kuuluu myös, että voimme olla kiitollisia ja uhrata kiitosuhria:
"Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niinkuin viisaat. Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää mikä on Herran tahto. Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa irstas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne.Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä"
(Ef. 5:15-20).
Pyhän Hengen täyteys on luvattu meille. Annetaan Hengen täyttää itsemme. 1938 käännös sanoo: Täyttykää Hengellä! Tämä kehoitus on käskymuodossa Jumalan Sanassa, koska se on välttämätön asia meille. Pyhän Hengen täyteys vaikuttaa kaikkeen elämässämme ja kauttamme - myös kiitollisuuteemme ja kiitokseemme. Suurin syy esim. siihen, että seurakunnat eivät kasva ja niissä - niiden kautta - ei tapahdu Sanan lupaamia asioita, on juuri tämän asian - Pyhän Hengen kasteen ja -täyteyden - laiminlyönti. Esim. armolahjojen käyttö on vähäistä. Tämä on totta myös helluntaiseurakunnissa, jotka on ennen tunnettu erityisellä tavalla tämän asian johdosta.
Jatkan seuraavalla kerralla - jHs.
Siunausta!
Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12.B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com
Puh. 040-0206858
______________________
Sydämelliset onnittelut Jouko Reenilälle syntymäpäivän johdosta! Ja myös nimipäivän johdosta, muistelen!
Täytän tänään 73 vuotta. Eihän se kovin pitkä ikä ole, mutta ei kovin lyhytkään. Toiveeni lopuille elämäni vuosille on - oli niitä enemmän tai vähemmän - että voisin elää ne Jumalan tahdossa. Silloin voin elää Hänelle kunniaksi ja lähimmäisilleni siunaukseksi.
Nimipäiväkin minulla sattuu olemaan tänään - sillä olen Jouko, Kalervo.
Torstai. 20.1 astetta pakkasta klo 7 maissa. Kaunis auringonnousu. Sininen taivas.
M-L laittoi pöydälle 10 kpl kauniita tulppaaneita - syntymäpäivälahjakseni. Kiitos niistä!
Kävin viemässä Danielin kouluun 8;ksi.
Kahvia.
Luin kirjettä Filemonille - se löytyy Raamatusta. Rukousta.
Siskoni, Pirjo, soitti kotikunnasta minulle syntymäpäiväonnittelut. Hän lauloi "Viiskielisestä" hyvän laulun, hyvällä äänellä.
Kahvia.
M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi. Kävi myös samalla kaupassa.
Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.
Ruokaa ja kahvia. M-L leipoi kakunpohjia ja piirakoita.
Klo 14 hain Danielin koulusta kotiin.
Kävin hiihtämässä 55 min. Tarvaalan ladulla. Koko ajan leijaili taivaalta hiljakseen lumihiutaleita. Pakkasta 8 astetta. Viima oli sellainen viileä.
Kahvia.
Veljeni, Heimo, soitti kotipuolesta syntymäpäiväonnittelut.
Poljeskelin kuntopyörää 35 min. Lueskelin samalla kirjaa.
Esikoisemme, Tero, soitti syntymä- ja nimipäiväonnittelut. Aikaiemmin jo tekstarionnittelut laittoi.
Laitoin takkaan tulen.
Ennen 18 tulivat Timo, Miro, Milena ja Minja synttäreille. Kiitos lahjasta ja kortista! Joimme kahvia, ym. ja söimme M-L:n laittamia herkkuja.
Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel saapuivat myös, kun ennättivät; Daniel oli jääkiekkoharkoissa ja toiset siivoamassa rukoushuonetta. Kiitos lahjasta ja kortista! Otettiin tarjoiluja.
Timon ja Deniksen kanssa kävimme saunan löylyissä.
Omat lähtivät 20 jälkeen.
Sydämelliset kiitokset kaikille syntymäpäivääni muistaneille, kortilla, tekstarilla, tai muulla tavalla! Kiitos M-L:lle hyvien tarjoiluiden laittamisesta!
Seurasin uutisia.
Siunausta!
Ps. "Etsikää herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hänläsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta" (Jes. 55:6,7).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti