4.3.2021.
ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 27.
Jatkamme ilman enempiä kertauksia edellispäiväisiin teksteihin. Olemme edelleen Raamatun äärellä, josta "edessämme avoimena" on ollut - ja on - 2. Tim. 3:1-5 ja siitä viimeksi j. 4 löytyvä: "Sillä ihmiset ovat silloin ... vanhemmilleen tottelemattomia." Jaksossa puhutaan siitä, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja, koska ihmiset ovat silloin sellaisia ja sellaisia.
Raamattu puhuu paljon vanhempien ja lasten välisistä suhteista. Olemme aiemmin puhuneet siitä, miten vanhemmille - isälle ja äidille - on annettu vastuu kasvattaa ja ojentaa lapsiaan Herran tahdon mukaan (Ef. 6:4). Isän ja äidin tehtävänä on opettaa lapsiaan olemaan kuuliaisia vanhemmilleen ja kunnioittamaan heitä. Sen vanhemmat tekevät sanojensa ja elämänsä esimerkin kautta. Sillä, että lapset kunnioittavat vanhempiaan, on heidän elämälleen suuri merkitys, koska Jumala lupaa heille sen kautta menestystä ja pitkää ikää (Ef. 6:1-3).. Eräältä pitkään eläneeltä mieheltä kysyttiin kerran, että mikä on hänen pitkän ikänsä salaisuus. Miehen vastaus oli, että hän on kunnioittanut vanhempiaan.
Kuuliaisuus ja kunnioitus, omia vanhempiaan kohtaan, auttaa lapsia myös suhtautumaan oikein muita auktoriteetteja kohtaan, joita heidän elämäänsä tulee runsaasti. Näin on myös, kun ajattelemme heidän suhtautumistaan korkeimpaan auktoriteettiin, Jumalaan.
Vanhempien - isän ja äidin - tehtävä ei ole helppo. "Pienellä koulutuksella" suurin osa heistä astuu siihen vaativaan tehtävään. Omasta kodista saatu pääoma on arvokasta. Nuoret - ja varttuneemmatkin - vanhemmat tarvitsevat tukea tehtävässään. Seurakunnat ovat tärkeässä osassa, mutta eivät useinkaan ole ajatelleet tarpeeksi perheitä kokonaisuutena toiminnassaan. Toiminnat ovat eriytyneet eri ikäryhmiä koskeviksi. Eikä tämän kirjoittajan tarvitse osoitella seurakuntia, sillä hän itse on ollut työntekijänä eri seurakunnissa, eikä ole sen enempää kiinnittänyt huomiota tähän tarpeeseen kuin muutkaan, jotka ovat samoin menetelleet.
Isovanhemmat voivat olla tukena ja siunauksena - ajattelen tässä nyt erityisesti uskovia isovanhempia. Tärkeimmäksi tehtäväksi - eikä se ole vähäinen tehtävä - jää usein rukous lasten perheiden puolesta ja niissä olevista tilanteista. Usein on kyvyttömyyttä - ei kuitenkaan haluttomuutta - juuri muuten auttaa ja tukea. Arkuuttakin voi olla - ei rohkene puuttua perheen sisäisiin asioihin. Voi myös olla erilaisia näkemyksiä asioista; menetelmistä ja tulkinnoista Jumalan Sanaakin koskien. Todellinen rukous on kuitenkin niin tärkeä asia, että sen kautta voidaan voimakkaasti vaikuttaa asioihin. Isovanhemmilla voi olla "rasitteena" myös ajatus, etteivät ole omien lastensa kohdalla tarpeeksi hyvin onnistuneet kasvatustehtävässä. Toisaalta heillä voi olla myös omakohtaista perspektiiviä senkin kautta, kuinka ei tarvitse menetellä. Lastemmekin kohdalla voi käydä niin, että kasvattaessaan omia lapsiaan, ja kohdatessaan monia asioita, vaikeitakin, heistä tulee armollisempia omia vanhempiaan kohtaan.
Esimerkkinä siitä, että Jumalan Sana suuresti kiinnittää huomiota perheeseen ja vanhempien kasvatusvastuuseen - myös avioliittoon - otamme esille kohdan, jossa puhutaan seurakunnan vanhimman tehtävästä:
"...Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla ... sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?"
(1. Tim. 3:2a, 4, 5).
Edellä luettu on katkelma n. 15 kohtaa sisältävästä luettelosta, jossa tuodaan esille asioita, millaisia ominaisuuksia seurakunnan kaitsijan virkaan valittavalla olisi oltava, ja millaisia ominaisuuksia ei. Raamattu sanoo sen näin: "Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla."
Kirjeessään Tiitukselle, Paavali antaa myös ohjeita siitä, millainen seurakunnan vanhimmaksi valittavan tulee olla:
"Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, ... ja asettaisit, niin kuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat, jos missä olisi joku ... yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä niskoittelevia..."
(Tiit. 1:5, 6).
Tämäkin lainaus on osa pidempää luetteloa, jossa on n. parikymmentä ominaisuutta - millainen hänen tulee olla ja millainen ei - seurakunnan vanhimmaksi valittavalle.
Tässä yhteydessä esille nostamani asia, joka koskee vanhimmaksi valittavan lapsia, on otettu siksi, että näemme Jumalan Sanan pitävän sitä tärkeänä - ei siksi, että haluttaisiin esim. arvioida seurakuntien vanhimmiksi asettamiaan henkilöitä.
Ajattelin, että olisin saanut tämän kohdan 2. Tim. 3:4 pohjalta tänään loppuun, mutta niin ei käynyt kuitenkaan.
Jatkan seuraavalla kerralla - jHs.
Siunausta!
Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com
Puh. 040-0206858
______________________
Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut Denikselle - meijjän vävylle - tänään olevan syntymäpäivän johdosta!
Sydämelliset nimipäiväonnittelut Ylitalon Arille ja Saarijärven Arsille!
Torstai. 1.7 astetta miinuksella noustessani. Pilvistä, mutta aurinko "kuumotteli" pilviverhon takana.
Aamupalaa ja kahvia. Luin 2. Timoteuskirjettä. Rukousta.
Seurasin hiihdon MM-kilpailuja netin kautta. M-L toi välillä eteeni tarjottimella juuri tekemäänsä kebab-pizzaa, jälkiruokaa, kahvia. Niin halusi minua palvella - ja kiitollisuudella otin sellaisen vastaan.
Kävin 50 min. hiihto/rukouslenkillä Tarvaalan ladulla. 3 astetta pakkkasta mennessäni, 5 palatessani. Oli "vinkeä" tuuli. Joissakin paikoissa tuuli niin kovasti, että hangen pinnalla oleva lumi lensi kyllä vinhaa vauhtia. Alussa paistoi aurinko hienosti matalalta. Taivas oli sininen. Lopussa pilveili. Ladun varrella oli hyviä tuoksuja - isoja kuusia oli laitettu nurin ja niitä ajettiin juuri. Kuusen pihka tuoksui.
Kahvia.
19:ksi menimme M-L:n kanssa meijjä ainoan vävyn - sillä meillä on vain yksi tyttö - Deniksen syntymäpäiville, tuohon kilometrin päähän. Sinne tulivat myös Pia, Milena ja Minja. Joimme kahvia ja söimme hyviä tarjoiluja.
Palattuamme kotiin laitoin takkaan tulen. Pakkanen oli noussut yli 8 asteen.
Seurasimme uutisia.
Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.
Siunausta!
Ps. "Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille" (Snl. 16:24).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti