31.7.
Sunnuntai. Yöllä satanut. Aamulla aurinkoista. Noustuamme söimme aamupalaa ja joimme kahvia.
Menimme Marja-Leenan kanssa klo 10 alkavaan Rukoushetkeen helluntairukoushuoneen alakertaan. Puolenkymmentä rukoilijaa. Klo 11 alkoi yläkerrassa kokous, jonka johteli Jarkko Lehtonen. Jarkolla on aina elävästä elämästä otettuja esimerkkejä puheenvuoroihinsa - niin nytkin. Petri Nuotio oli vierailemassa vaimonsa kanssa. Petri soitti ja vaimo lauloi. Petri saarnasi. Musiikki on heille vahva alue kokoustilannetta ajatellen. Petrin puhe oli "parasta Petriä" - siitäkin huolimatta, että siitä Jumalalle kunnian annamme. Sitä on mukava kuunnella. Värikästä ja rikasta kieli- sekä eri asioiden "kuvaamiskuviltaan". Jumala siunatkoon ja käyttäköön avioparia! Tilaisuuden loputrtua oli kahvitarjoilu alakerrassa.
Ajelimme jätskikioskin kautta kotiin - kyydissämme istuivat nimittäin Emilia ja Daniel.
Lämmittelimme ruokia ja söimme - mukava oli mennä taas lämpöiseen takapihan säähän lautasineen ulkoruokintaan.
Terhi-marja kävi ohi mennessään hakemassa Emilian. Daniel jäi meille.
Tarkoituksenani oli mennä lenkille urheilukentälle, mutta kun ukkospilvi nousi ja alkoi sataa kovasti niin en mennyt. Vain Danielin vein kotiin sillä "aikomusreissulla".
Terhi-Marja, Denis, Emilia ja Daniel tulivat meille. Joimme teetä.
Kun toiset lähtivät kotiin jäi Daniel meille yökuntiin.
Kävin Danielin kanssa urheilukentällä hiljaisella 5 km lenkillä. Danielkin kierteli muutaman kerran kenttää. Viimeisen km:n menin 6.14 min. Yhden 7 min. pintaan. Muut vielä hiljempaa.
Tapasin kentällä tutuiksi tulleita ihmisiä. Juteltiin ja tervehdeltiin pitkästä aikaa - kesän aikana kun olen ollut pois.
Kotona pääsimme heti Danielin kanssa saunaan - olimme pyytäneet mummia laittamaan saunan tiettyyn aikaan lämmite. Vastakin meillä oli. Pari kertaa olimme tyttären pojan kanssa löylyissä ja pari kertaa takapihalla istuskelemassa ja vilvuuttelemassa.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Daniel poimi pensaista marjoja omaan jugurttikuppiinsa. Daniel sanoi nähneensä Aaroa, Eelistä ja Nooaa suorassa lähetyksessä, joka tuli Saksasta OM:n tapahtumasta. Sieltä kun tulee pari kertaa päivässä lähetys. Tukan muodosta sanoi Daniel tunnistaneensa - ja etupuolella olivat olleet. No, met aikuiset tietenkin epäilimme.
Iltasiunauksen - joka minulla oli kunnia tehdä - Daniel kävi unten maille.
"Meidän askeleemm eivät saa kuulua; Meidän persoonamme ei saa tulla tärkeäksi. Meidän täytyy astua alas ja tulla hänen kaltaisekseen, joka nöyryytti itsensä kuolemaan, jopa ristin kuolemaan saakka, Jeesuksen Kristuksen kaltaiseksi, joka ei etsinyt omaa, vaan isänsä kunniaa.
Antautukaamme kokonaan hänelle, hänen ihanaan palvelukseensa, niin hän vie meidät voittoon ... Tämä tie ja yksin tämä tie vie meidät tänäänkin voittoon. Hengelliset vihollisemme ovat voimakkaat, mutta Jeesus on voimakkaampi, yksi hänen sanansa voi heidät kukistaa. Vihollisen vallitukset ovat mahtavat, mutta Herran sotajoukon päämies on voittanut, ja me voitamme uskomalla häneen ja häntä totellen" (Trons Hvila).
Siunausta!
Ps. "Jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen, että tulevaisen" (1. Tim. 4:8).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti