1.9.
Eihän tässä oikein voi muuta todeta kuin, että kohta se on taas joulu - se kun tuo aika etenee niin vinhaan. Syyskuinen tiistai menossa. Vielä saimme aurinkoa - eikä muutenkaan ollut kylmää. Marja-Leena kävi laittamassa/viemässä Emiliaa ja Danielia kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia - josta olemme kiitollisia Jumalalle. Luin Jeremian kirjaa. M-L luki hartauskirjasta kohdan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 10 rukoilijaa. Menomatkalla käväisin urheilukentällä tapaamassa Emiliaa, joka oli koulujen yleisurheilukilpailuissa. Oli pinkaissut 60 m. Sanoi ajatelleensa, että jää viimeiseksi, mutta ei ollut jäänyt. Aurinkoista. Muistin rukoushetkeen mennessäni ottaa myös bensaa ruohonleikkuria varten - eiliten kun se unohtui.
Rukoushetkestä posottelin suoraan hakemaan Danielin meille koulusta.
Kävin urheilukentällä 3 km rauhallisella "kävelynomaisella" lenkillä. Koululaisten kisat olivat juuri loppumassa. Emilian ei tarvinnut jäädä odottelemaan linja-autoa, joka olisi vienyt heidän koulunsa kentältä, vaan pääsi minun kyydissäni meille - olisi muutenkin jäänyt meitä lähinnä olevalla pysäkillä linkistä ja kävellyt loppumatkan meille. Ukkonen jyrähteli ollessani kentällä. Kun pääsimme kotiin alkoi sataa.
Söimme hyvää siskonmakkarakeittoa ja vohveleita. Daniel odotteli mummia ruohonleikkurihommiin - halusi työntää leikkuria - mutta kun olivat lähdössä satoi kovasti.
14.30:ksi menin kylälle urheiluhierojalle. Palatessani oli Terhi-Marja töistä palatessaan hakemassa lapsiaan meiltä. Ja taas kahvi maistui - jos ei niin muille, niin minulle.
Laitoin takkaan tulen.
Iltapalaa ja hopeateetä.
Ja sitten sitä lainailua - jatkoksi "eilisiin":
"3. Jeesuksen Kristuksen läheinen tunteminen
Se, joka ei anna köyhille, ei voi tuntea Herraa läheisesti. "Hän puolusti kurjan ja köyhän oikeutta, ja siksi kaikki oli silloin hyvin. Joka näin tekee, hän tuntee minut, sanoo Herra" (Jer. 22:16).
Haluan haastaa sinua harkitsemaan, että pyytäisit Herraa tuomaan elämääsi yhden köyhän henkilön. Tämä on merkittävä askel siinä, miten kasvat suhteessasi kristukseen. Rukoilen, että sinä ja minä voisimme sanoa Jobin tavoin: "Minä pelastin köyhän, joka pyysi apua, ja orvon, jota kukaan ei auttanut ... lesken sydämessä minä herätin ilon ... Olin sokealle silmä, rammalle sauva. Köyhille minä olin isä ja tuntematonta autoin saamaan oikeutta" (Job. 29:12-16).
Vaikka tämä antamisen alue voi joskus tuntua turhauttavalta, siihen antajalle kätkeytyvät edut tekevät siitä yhden jännittävimmistä ja antoisimmista alueista koko uskonelämässämme" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 99).
Siunausta!
Ps. "Teille on opetettu tämä käsky: ´Älä tee aviorikosta.´ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan" (Matt. 5:27-28).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti