12.1.
Oli tuulinen sää aamusta alkaen. -3. Marja-Leena kävi viemässä koululaiset - Emilian ja Danielin - kouluun. Minäkin suht´hyvissä ajoin selvisin sängystä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Meillä net vain joulukuusen kynttilät ja muut joulutunnelmaiset valot paistelevat - ja yksi eläväkin kynttilä keittiön pöydällä. Se on mukavata. Luin 1. Johanneksen kirjettä. M-L luki kohdan tälle päivälle hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Kävin hiihtämässä Kusiaismäen 1.4 km latua 60 min. Aikamoinen tuuli - kylmäkin.
Kotiuduttuani suksilta, kävin hakemassa Kuusiston Sirkalta kauniita villasukkia - ja vähän muutakin - vietäväksi tuliaisina Kominmaahan. Ylihuomenna pitäisi lähteä matkaan - jHs. Kiitos esirukouksista!
Hain Emilian ja Danielin koulusta meille - oli ollut heillä mm. luistelua tänään. Daniel oli eilen luistellut kolmisen tuntia - niinkuin sanoi.
Posteja tuli lueskeltua - kangasniemen Kunnallislehteä ja Enontekiön Sanomia. Jälkimmäisessä oli hyvä - pysäyttävä - hartauskirjoitus Laulumaan Jormalta. Se lehti tulee luettua aina tarkkaan - elimmehän niillä palkisilla ison osan elämäämme.
Söimme. Ja pitihän sitä keittää kahvitkin.
Daniel haki puita ja sytytteli tulen takkaan.
Kävin syönnin jälkeen hiihtelemässä lähellä olevalla Kusiaismäen ladulla 60 min. Tuuli tuntui entistä kovemmalta ja viileämmältä - mutta ihan mukavalta.
Tultuani hiihtämästä, oli M-L lähdössä Emilian ja Danielin kanssa saattamaan heitä kotiin. Samalla meni itse kävelylenkille.
18:ksi ajelin Matosalmen sillan poskeen, josta oli tarkoitus lähteä Kuutamohiihdolle. Bågmanin Tuomon kanssa olimme sopineet sellaisen lähtöajan. Sampossa oli ilmoitus hiihdosta. Puolimatkassa olisi ollut mehutarjoilu 18-20. Lähtöpaikalla oli kuitenkin lappu, että hiihto on peruttu lumipulan ja kovan tuulen takia. Niinpä menimme Tuomon kanssa hiihtämään Kusiaismäen ladulle. Hiihdin 60 min. - ja vähän pidemmän matkan, kuin kuutamohiihdossa olisi ollut. Tuuli se vain jatkui. Mukava oli hiihdellä.
Palailtuani kotiin söin iltapalaa ja join teetä - M-L:kin vielä kanssani jotakin otti.
"Kun me rakensimme 34 000 paikkaista telttaamme Afrikassa, me tarvitsimme varoja todella kipeästi. Herra oli käskenyt minun olla ottamatta pankkilainaa, ja minä pidän Hänen ohjeitaan pyhinä. Korvissani kaikuivat sanat: "Minun on hopea ja minun on kulta." Eräänä päivänä me todella saimme hyvin suuren summan rahaa, itse asiassa tarkalleen niin paljon, kuin me tarvitsimme. Tuskin uskoin silmiäni. Se ei johtunut pienestä uskostani, vaan siitä, mistä raha oli tullut. Lahjoittaja oli nainen, joka aikaisemmin oli lähettänyt meille vain pari dollaria kuussa. Yhtäkkiä hän postitti meille valtavan suuren lahjan.
Tapaus oli niin ihmeellinen, että halusin tietää siitä enemmän. Menin käymään kyseisen naisen luona kysyäkseni, mikä oli saanut hänet lähettämään niin suuren summan. Hän oli niin innoissaan, että hän pystyi tuskin kertomaan tapahtumasta. Hän sanoi, että hänelle oli soitettu keskellä yötä. Ääni puhelimessa oli neuvonut häntä lähettämään kyseisen summan meille. "Mutta", hän vakuutti, "puhelu ei tullut ihmiseltä, vaan Herran enkeli puhui minulle. Tiedän sen, koska Herran kirkkaus täytti huoneeni. Tiesin, että Jumala oli antanut minulle selvän ohjeen. Niinpä tein juuri niin, kuin Hän käski."
Jos Jumala on laittanut enkelin pitämään huolta raha-asioistamme, ajattelin, minun on turha viettää unettomia öitä. Voin nukkua vanhurskaan unta ja rentoutua, niin kauan kuin Herra ja minä olemme yhtiökumppaneita" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy, s. 181-182).
Siunausta!
Ps. "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan" (Mark. 6:4).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti