2.1.
Viettelemme arkea juhlien jälkeen - tosin, vielähän ne jatkuvat: Loppiainen on kohta edessä. Minusta tämä ei kyllä arjelta tunnu - juhlaa jatkuvasti jouluvaloineen kaikkineen ja rauhallisine kiireettömine oloineen.
Noustuani sängyn pohjalta "tolpilleni" ja mentyäni keittiöön katsomaan kelloa, niin olihan se kyllä jo pitkälle kerennyt. Mutta, luultavasti en mistään myöhästynyt - hyvin ennätin elämänmenoon mukaan. Ja kun vielä ollut tuo flunssakin - tosin eilen illalla nukkumaan pistäessäni ei ollut kuin 36.7. Aviosiippani kyllä oleskeli unten mailla vieläkin pidempään - mutta hänelle on tämä flunssa ottanutkin kovemmille. Ja onhan hän nuorempikin kuin minä - sanotaanhan sitä, että on kuin rahaa pankkiin panisi kun nuorena nukkuu. Nousimme kuitenkin. Päivä oli harmaa. Pakkasta 6 astetta. Linnut lentelivät ruokailupaikalla luultavasti ilman huolta vailla - eli olivat heitä katselevien vanhusten kanssa samanlaisia.
Sytyttelin joulua ja tunnelmaa tuikkivat isommat ja pienemmän sähkökynttilät loistamaan - sekä pari elävää kynttilää. Söin aamupalaa ja join kahvia. Luin 1. Pietarinkirjettä. M-L:n astuttua kuvioon join vielä kahvia hänen kanssaan - mutta ei hän.
Iltapäivällä M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle - muuten, sama hartauskirja, jota olemme jo muutaman vuoden lukeneet. Tainnut jäädä päälle - tai sitten on niin hyvä. Viivyimme yhteisessä rukouksessa erilaisten asioiden puolestya keittiön pöydän ääressä.
Rohkenimme lähteä ulos hiukan käyskentelemään raikkaaseen ilmaan - lämpötila kun minussakin oli 36.1. Ei se ole kuitenkaan hyvä rasittaa elimistöään jos on sairaana. Voi kostautua pitkänä - tai loppuikäisenä - pidettävänä. Pakkasta n. 6.5. Minä kävelin rauhallisesti 8.3 km Tarvaalan suunnassa. Viimaa aukealla. M-L kävi "Terhien" talolla katsastelemassa, että kaikki on ok. ja viemässä postin. Minä olen pari kertaa käynyt samassa merkityksessä. Palattuani laittoi M-L hyvää VHH-ruokaa. lenkki laski verensokeria hyvin.
Kohtapa pääsimme nauttimaan ruuasta - jälkiruokana Lapsita syyskesällä keräämiämme keltaisia hilloja kerman kanssa. Tiskailin - mukava minunkin joskus tiskata, varsinkin silloin kun on vähän tiskiä. Onhan meillä tiskikonekin - ihan muukin kuin M-L merkkinen.
Seurasin vähän pikkuleijonien - 20 v - MM-jääkiekko-ottelua. Edellisvuoden mestari on nyt karsintasarjassa karsimassa pysymisestä A-sarjassa.
Luin kirjaa. M-L katseli ohjelmaa netin kautta entisestä työpaikastaan - oli siellä töissä silloin kun menimme kihloihin.
"Raamattu ei ole saivartelijoiden kirja. Jotkut haluavat oikaista toisten lauseita ja sanoja, mutta menettävät Jumalan sydämem sykkeen.
Sananjulistajalla on yksi velvoite: Sana, niin kuin Paavali sanoi Tiitukselle: Saarnaa Sanaa, tutkistele Sanaa kaiken aikaa ("päivät ja yöt") ja hani sanomasi Sanasta. Sano sitä, mitä Sana sanoo. Älä koskaan valikoi ja sovita evankeliumia vastaamaan yleistä makua...
...Sinulta ei koskaan puutu palvelutyötä, niin kauan kuin olet täynnä Sanaa. Lue sitä silloin, kun et voi tutkia sitä. Sinä et syty #syvällisistä asioista", joita kaivat esiin käymällä läpi kokonaisen käsikirjaston, vaan kaikkein yksinkertaisimmista sanoista, ja niin voit sytyttää myös toisia. Kaikkialla maailmassa on liiankin ilmeinen tarve Sanan julistajista. Kertomusten, vitsien, "ajatusten", psykologien, kiehtovien puheiden ja hyvien neuvojen saarnaajia on runsaasti. Joillakin ei ole muuta tarjottavaa kuin taidokas saarnaopillinen esitys, joka moitteettomine johdantoineen ja loppuratkaisuineen osoittaa, että tekijällä on kirjallista sivistystä. Mutta se on kuin kauniit kehykset ilman kuvaa" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus 1991, s. 155).
Siunausta!
Ps. "Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat..." (Saarn. 9:10).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti